Kurssi on mahdollista suorittaa osana kulttuurihistorian, Suomen historian tai kotimaisen kirjallisuuden opintoja. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille (20 h) sekä kirjoittamalla niiden pohjalta luentopäiväkirja (3 op). Myös teatteriesitykseen osallistuminen ja sen hyödyntäminen luentopäiväkirjassa on toivottavaa kurssin suorittajille (joskaan ei pakollista).
Lisäopintopisteet (2 op) on mahdollista suorittaa kirjoittamalla essee erikseen annettavan ohjeistuksen perusteella (ks. tarkemmin alla).
Opintosuorituksia koskeviin kysymyksiin vastaavat:
Maarit Leskelä-Kärki, kulttuurihistoria/TY, maarit.leskela(at)utu.fi
Kukku Melkas, kotimainen kirjallisuus/TY, kukku.melkas(at)utu.fi
Historian opiskelijoiden luentopäiväkirjat ja esseet palautetaan Leskelä-Kärjelle, kotimaisen kirjallisuuden opiskelijat palauttavat tekstinsä Kukku Melkkaalle.
Luentopäiväkirjat palautetaan 17.11. mennessä, ja esseet palautetaan 30.11. mennessä oppiaineiden vastuuhenkilöille sähköpostitse.
Luentopäiväkirja (3 op)
Luentopäiväkirjassa kommentoidaan ja pohditaan luentosarjan esitelmiä, ei pelkästään sisältöjä kuvaillen tai referoiden vaan pohtien ja analysoiden. Lisäksi luentopäiväkirjan lopussa pohditaan koko sarjaa kokonaisuutena ja mietitään, minkälainen kuva 1930-luvun Suomen kulttuurihistoriasta tämän pohjalta syntyi. Luentosarja ei tarjoa kattavaa kokonaiskuvaa aikakaudesta, vaan tiettyjä tulkintoja ja näkökulmia. Millaisia temaattisia, aineistollisia ja metodisia painotuksia luennot avasivat? Millaisena 1930-luku epookkina näyttäytyy? Jokaisesta luentokerrasta kirjoitetaan noin liuskan verran, minkä lisäksi pohditaan sarjaa laajemmin eli suositeltava pituus on n. 10-12 liuskaa (1,5 riviväli, Times New Roman 12). Opiskelijan on osallistuttava vähintään kahdeksalle luennolle.
Voit myös katsoa historia-aineiden yleisiä luentopäiväkirjaohjeita
Essee (2 op)
Voit laajentaa opintopistemäärää laatimalla 2 op laajuisen esseen (6 sivua, Times New Roman 12p, riviväli 1,5) suomalaiseen 30-luvun kulttuurihistoriaan liittyen. Voit ideoida aiheesi esimerkiksi luennoilla esiin nousevien aineistojen, teemojen tai henkilöiden kautta, tai valita vapaasti aikakauteen liittyvän aiheen. Esseessä tulee käyttää jotain aikalaislähdettä (romaani tai muu aikalaisteksti, näytelmäelokuva, dokumenttielokuva, valokuvat, julisteet, taideteokset, musiikki), jota tarkastellaan suhteessa 30-luvun kulttuuris-poliittiseen kontekstiin. Lähteen lisäksi esseessä hyödynnetään 2-3 tutkimuksellista tekstiä (esimerkinomaisen kirjallisuusluettelon löydät alta).
Ks. myös historia-aineiden esseeohjeet
Kirjallisuutta (fiktio ja tiede/tietokirjallisuus)
Mikko Aho: “Espanjan asia on meidän”. Suomen vasemmistososialistien ja kommunistien propaganda Espanjan tasavallan puolesta Espanjan sisällissodan 1936-1939 aikana. Suomen historia, pro gradu, Tampereen yliopisto, 2006.https://tampub.uta.fi/handle/10024/93692
Ajan paineessa. Kirjoituksia 1930-luvun suomalaisesta aatemaailmasta. Toim. Hanne Koivisto ja Pertti Karkama. SKS, Helsinki 1999.
Bellon, Denise: Onnen maa. Suomi elokuussa 1939. Finn Lectura, 2008. [valokuvateos]
Elomaa, Hanna: Henkilökohtaista ja ammatillista. Ruotsinkielisten modernistikirjailijoiden kirjeenvaihtoa 1920-luvun lopulta 1940-luvulle. Teoksessa Kirjeet ja historiantutkimus. Toim. Leskelä-Kärki, Lahtinen, Vainio-Korhonen. SKS, Helsinkin 2011.
Eskola, Katarina (toim.): Yhdessä – Martti Haavion ja Elsa Enäjärvi-Haavion päiväkirjeet ja kirjeet 1928-1939. WSOY, 2000. 872 s. [osa saman kirjoittajan laajaa Valistuksen sukutarina –teossarjaa Haavioista]
Hapuli, Ritva: Ulkomailla. Maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin. SKS, Helsinki 2003.
Jalava, Marja: Isien äänen äärellä. Paavo Virkkusen Agathon Meurman. Teoksessa Kirjoitettu kansakunta. Sukupuoli, uskonto ja kansallinen historia 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa tietokirjallisuudessa. Toim. Jalava, Kinnunen, Sulkunen. SKS, Helsinki 2013.
Jokisipilä, Markku ja Könönen, Janne: Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944. Otava, Helsinki 2013.
Järvelä, Juha: Kaksi maailmaa? Sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925–1939. Jyväskylän yliopisto 2013.
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41655
Koivisto, Hanne: Politiikkaa, erotiikkaa ja kulttuuritaistelua – Kirjoituksia suomalaisesta vasemmistoälymystöstä 1930-luvulla. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2011, 340 s.
[teokseen on koottu Hanne Koiviston laaja artikkelituotanto 30-luvun vasemmistointellektuelleista, löytyy verkosta avoimena koko teos: http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/hanne-koivisto-politiikkaa-erotiikkaa-ja-kulttuuritaistelua/
Korhonen Juho: Fotojournalismia aatteiden sodassa. Robert Capan valokuvat 1930-luvun kuvalehdissä Espanjan sisällisodan representaatioina. Pro gradu -työ, kulttuurihistoria (2011).
Kunnas, Tarmo: Fasismin lumous. Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana. Atena-kustannus 2013.
Kähkönen, Sirpa: Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi. 2010 Otava
Laamanen, Ville: Suuri levottomuus. Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936-39. k&h-kustannus, 2014.
Laine, Kimmo: “Pääosassa Suomen kansa”. Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus kansallisen elokuvan rakentajina 1933–1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Mieskonen, Matti: Toinen tulenkantajuus Tulenkantajien kulttuuriliikkeen aatteellinen ja käsitteellinen muutos 1929–1939. Suomen historia, pro gradu 2011. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/81673/gradu2011mieskonen.pdf?sequence=1
Palin, Tutta: Luontojen ja kulttuurien välissä. Vitalismi Ina Collianderin varhaistuotannossa. Teoksessa Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa. Toim. Lempiäinen, Leppänen, Paasonen. Utu-kirjat, Turku 2012.
Pynttäri, Veli-Matti: ”Vain tämä menettelytapa tuntuu tulokselliselta…” Psykoanalyysi modernin aikakauden myyttinä T. Vaaskiven kulttuurikritiikissä. Annales Universitatis Turkuensis C 312. Turun yliopisto: Turku. 2011. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4617-4
Salmi, Hannu: Hedy Lamarr, moderni ja tähteyden muutos 1933-1938. Teoksessa Elokuva historiassa, historia elokuvassa. Toim. Heta Mulari ja Lauri Piispa. k&h-kustannus, Turku 2009.
Tuomaala, Saara: Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. SKS, Helsinki 2004.
Valkoiset ruusut. Hannu Lemisen ja Helena Karan elokuvat. Toim. Kimmo Laine and Juha Seitajärvi, Helsinki: SKS 2004
Westö, Kjell: Kangastus 38. Otava, Helsinki 2013.