Turun yliopisto
Keskustelussa monikulttuurisuudesta esiintyy aina välillä näkemys, jonka mukaan monikulttuurisia yhteiskuntia voi olla hankalaa saada toimimaan, koska eri kulttuurit ovat perimmäiseltä luonteeltaan niin erilaisia. Turussa luennoineen Petroskoin yliopiston tutkijan Maria Lukashevichin mukaan väite ei ehkä ole ainakaan kokonaan hölynpölyä. Esitelmä herätti keskustelua kansallisten ja kulttuuristen stereotypioiden metodologista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaaroista.
Turun yliopiston filosofian oppiaineen vahvuusalueita ovat muun muassa filosofian historia ja yhteiskuntafilosofia. Mielenkiintoinen yksityiskohta oppiaineessa on kuitenkin urheilufilosofia. Vuoden 2018 suurimmassa urheilufilosofian konferenssissa Oslossa oli mukana kolme henkilöä, joilla on vahva kytkös oppiaineeseen.
Konferenssiin osallistuivat tohtorit Mika Hämäläinen ja Arvi Pakaslahti, jotka ovat molemmat laatineet väitöskirjansa oppiaineeseen. Hämäläinen on käsitellyt tuotannossaan muun muassa paremmuutta, urheiluennätyksiä ja dopingia. Pakaslahti on julkaissut saavutuksista ja menestyksestä urheilussa sekä myös haastanut Hämäläisen ajatuksia. Miika Tuominen puolestaan osallistui ensimmäiseen kansainväliseen konferenssiinsa Oslossa. Hän kirjoittaa pro gradu -työtään oppiaineeseen.
Konferenssin ajankohtana oli 5.-8.9.2018, ja kansainvälinen urheilufilosofian järjestö IAPS oli valinnut tapaamispaikaksi Norges idrettshøgskolen. Miika Tuominen pääsi pitämään esityksensä konferenssin avauspäivänä. Hän puhui suloisesta jännityksestä (sweet tension) urheilussa ja liikunnassa. Tuomisen esitystä olivat kuuntelemassa muun muassa alan merkittävät osaajat Scott Kretchmar ja Sigmund Loland. He ovat molemmat käsitelleet urheilun ja liikunnan suloista jännitystä kirjoituksissaan.
Tuomisen ensimmäinen konferenssimatka osoittautui onnistuneeksi:
”Oslon konferenssi jäi mieleen erityisen positiivisena. Konferenssissa vallinnut rohkaiseva ja ystävällinen ilmapiiri torjui tehokkaasti ensimmäisen konferenssi-osallistumisen aiheuttamaa jännitystä. Mielenkiintoisia esityksiä ja mukavia ihmisiä – vahva suositus aihepiiristä kiinnostuneille!”
Konfenssin suomalaiset osallistujat eivät rajoittuneet kolmeen filosofian oppiaineeseen linkittyneeseen ihmiseen. Esitelmänsä pitivät myös Noora Ronkainen (Liverpool John Moores University) ja Matti Tainio (Aalto yliopisto).
Miten tehdä politiikan suunnittelusta, ehdotusten analysoinnista ja poliittisesta argumentoinnista laadullisesti parempaa?
Turun yliopiston filosofian oppiaine osallistuu asiaa tutkivaan EU:n rahoittamaan COST-hankkeeseen European Network for Argumentation and Public Policy Analysis (APPLY). Kyseessä on monitieteinen hanke, joka paneutuu poliittisten toimintasuunnitelmien ja päätöstapojen luonteeseen mm. argumentaatioteorian näkökulmasta. Projektin tarkoitus on kehittää tapoja, jolla eurooppalaiset ymmärtävät, arvioivat ja osallistuvat poliittisiin päätöksiin liittyvään argumentointiin.
Hankkeen osana järjestetään työpajoja, konferensseja ja teemakoulutuksia sekä koordinoidaan aiheen tutkimusta ja yhteistyöverkostoja. Projektia koordinoidaan Lissabonista. Sen kansainväliseen ohjausryhmään kuuluvat filosofian oppiaineesta dosentti Juho Ritola ja professori Juha Räikkä, jotka ovat mukana myös salaliittoteorioiden dynamiikkaan pureutuvassa COST-hankkeessa.
Juha Räikän koordinoima kansainvälinen tutkimushanke Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge: A Question of Individual Autonomy käynnistyi perjantaina 31.8 Turussa. Kokouksen ensimmäinen puhuja oli professori Jennifer Chandler Ottawan yliopistosta. Chandlerin kiinnostava havainto oli, että neurotieteiden tulokset voivat itse asiassa lisätä vastuullisuuttamme eivätkä vähentää sitä, kuten usein on arveltu. Kun saamme tietää, mitä voisimme tehdä estääksemme tietyt (näennäisesti kontrollimme ulottumattomissa olevat) teot, olemme noista teoista tulevaisuudessa vastuussa, mikäli emme estä niitä. Niin kutsuttu “tracing principle” kannustaa meitä jäljittämään hetken, joka saa meidät vastuuseen, ainakin välillisesti.
Kokouksen muita puhujia olivat Kai Vogeley, Tuija Takala, Polaris Koi, Jukka Varelius ja Valtteri Arstila. Kuvassa Koi, jonka alustus koski rikollisten parantamisen moraalia – tai sen puuttumista, kun puhutaan itsekontrollin lisäämisestä lääkityksen avulla.
