Filosofian yhteistyö Veritas foorumin ja Åbo Akademin kanssa jatkuu

Uskonto – hyvää ja kaunista?

26.3. klo 16.15-18.00 Publicum sali Pub 1, Assistentinkatu 7.

Hanne Appelqvist ja Joseph Almog keskustelevat Veritas Forumin tilaisuudessa Turun yliopistossa 26.3. Keskustelua moderoi TT, yliopisto-opettaja Anssi Ollilainen Åbo Akademista.

Miten Jumala, kärsimys ja kauneus liittyvät toisiinsa? Voiko meillä olla niistä tietoa tai voimmeko ajatella kyseisiä käsitteitä mielekkäästi? Entä ajattelevatko älyköt kauneutta ja Jumalaa turhan teoreettisesti?

Immanuel Kantin mukaan meillä ei voi olla tietoa Jumalasta tai vapaudesta, koska tieto edellyttää aistimellista sisältöä. Kant kuitenkin väittää, että voimme tarkastella luontoa näkökulmasta, joka näyttää sen moraalisille pyrkimyksillemme vieraanvaraisena. Kantille puhtaimman esimerkin tästä näkökulmasta tarjoaa kauneusarvostelma, toteaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin varajohtaja Hanne Appelqvist.

Erityisesti älymystön edustajat tapaavat puhua kauneudesta ja Jumalasta äärimmäisen teoreettisesti, sanoo filosofian professori Joseph Almog Turun yliopistosta. Kuitenkin kohtaamme kauneuden suoraan, välittömässä kokemuksessa. Tästä syystä Dostojevski sanoo kauneuden pelastavan maailman.

 

Filosofiaa ja matematiikkaa Turussa

15. maaliskuuta 2019

Turku workshop on incompleteness and independence

Professori Joseph Almogin organisoima seminaari pidetään Publicumilla luentosalissa Pub 4.

Ohjelma:

10.00 Joseph Almog (Turku) Opening remarks on workshop theme

10.30 Gabriel Sandu (Helsinki) Independence friendly logic

11.30 Ulla Karhumäki (Manchester) Morley-Group theoretic questions and model theory

12.15 Andrei Rodin (St. Petersburg) Genetic and Axiomatic Methods of Theory-Building from Hilbert to Voevodsky

13.00 Lunch

14.00 Teemu Pirttimäki (Turku) Lindstrom’s theorem

15.30 Kai Hauser (Berlin) What computers cannot do

16.30 Vesa Halava/Joseph Almog (Turku) Completeness  as existence of non standard models

17.15-17.30 Concluding Remarks

Turun filosofia mukana SFY:n tekoälykollokviossa

Suomen Filosofinen Yhdistys (SFY) järjesti Tampereella 17.–18.1. vuosikollokvionsa otsikolla ”Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta”. Turun filosofia oli näkyvästi edustettuna tapahtumassa.

Valtteri Arstila (yhdessä Pii Telakiven, Helsinki, kanssa) esitteli ”Tietoisen tekoälyn reunaehtoja”. He tarkastelivat uusia mielen ja ympäristön vuorovaikutuksellisuutta korostavia teorioita mielestä, ja esittelivät miten nämä ovat jo nyt käytössä robotiikassa, ja ovat tuottaneet lupaavia, filosofisestikin mielenkiintoisia tuloksia.

Jani Sinokki puolestaan yhdisteli Descartesin mielenmetafysiikka tekoälyyn liittyvään komputationalistiseen mielikäsitykseen esittelemällä ”Relationaalisen mallin kognitiosta”.

Filosofian oppiaineen väitöskirjatutkijat Mireille Musangamfura ja Laura Puumala, yhdessä Helena Siiven ja Marko Ahteensuun (Tampere) kanssa esittelivät tulevaa projektiaan otsikolla ”Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?”. Heidän projektinsa vastaa autonomisten asejärjestelmien ohjelmoitiin ja käyttöön liittyvien eettisten kysymyksien problematiikkaan kehittämällä teoriaa, jonka avulla näitä kysymyksiä voitaisiin tarkastella paremmin.

Marko Ahteensuu (vas.), Helena Siipi, Laura Puumala ja Mireille Musangamfura puhumassa autonomisiin asejärjestelmiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Väitöskirjatutkijamme Polaris Koi (yhdessä Olli I Heimon, Turun kauppakorkeakoulu, kanssa) esitelmöi otsikolla ”Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun”.

Polaris Koi (vas.) esitelmöi tekoälyn mahdollistamasta ihmisen parantelemisen mahdollisuuksista.

Turun filosofiayhteisön jäsenen, lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen kirja ”Ihmisarvo” julkistettiin osana tapahtumaa. Kirjasta voi lukea lisää Turun yliopiston tiedotteesta, sekä esimerkiksi ePressistä.

Veikko Launis (oik.) haastateltavana kirjansa “Ihmisarvo” julkistamistilaisuudessa.

Kollokvion esitelmien tallenteet ovat avoimesti katsottavissa verkossa.

Rasismi ja filosofia -kirjalle myönteisiä arvosteluja

Rasismi ja filosofia -kirja julkaistiin tammikuussa 2017, ja kirjan kaksivuotispäivän kolkutellessa on otollinen aika tarkastaa saldoa, erityisesti kirjan saadessa jälleen positiivisen arvostelun.

Kirjan ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun, toista painosta on vielä jonkin verran jäljellä. Kirja noteerattiin esim. Turun kirjamessuilla, ja sen sisältämiä artikkeleita on käytetty myös muussa akateemisessa tutkimuksessa, esimerkiksi koskien yläkouluikäisten syrjinnän, kiusaamisen ja rasismin kokemuksia (linkki pdf-tiedostoon).

Teoksesta on tähän mennessä julkaistu tiettävästi kaksi arvostelua, jotka molemmat erittäin positiivisia. Lainattua:

”Rasismi ja filosofia on lukukokemus, joka laittaa lukijan todella pohtimaan asioita. Se auttaa myös muuttamaan omia käsityksiä ja miettimään asioita aiempaa laajemmasta ja monipuolisesta näkökulmasta. [- -] Olen vakuuttunut, että mikäli mahdollisimman moni lukisi Rasismi ja filosofia –teoksen, se tekisi maailmasta paremman paikan elää meille kaikille”. (Kasvatus 3/2017, 263; arvio ei vielä avoimesti saatavilla.)

”Kokonaisuudessaan Rasismi ja filosofia tarjoaa lukijalle uusia näkökulmia avaavan kokonaisuuden. Näistä näkökulmista on hyötyä myös empiirisemmin orientoituneille tutkijoille. Näin kirja myös lunastaa lupauksensa uusien ajattelun välineiden tarjoajana. Kirjaa voikin filosofien lisäksi suositella myös empiiristä tutkimusta tekeville yhteiskuntatieteilijöille ja kulttuurintutkijoille. Rasismi ja filosofia on hyvä esimerkki siitä, kuinka filosofinen ajattelu voi tarjota tutkimuksellisia ja ajatuksellisia eväitä myös muiden tieteenalojen harjoittajille.” (Agricola 12.11.2018)

Kirja tuli huomioiduksi myös filosofian opiskelijoiden ainejärjestön Dialectica ry:n 50-vuotisjuhlissa pidetyssä juhlapuheessa, mistä suuri, nöyrä kiitos on paikallaan.

Kulttuurifilosofiaa Petroskoista

Keskustelussa monikulttuurisuudesta esiintyy aina välillä näkemys, jonka mukaan monikulttuurisia yhteiskuntia voi olla hankalaa saada toimimaan, koska eri kulttuurit ovat perimmäiseltä luonteeltaan niin erilaisia. Turussa luennoineen Petroskoin yliopiston tutkijan Maria Lukashevichin mukaan väite ei ehkä ole ainakaan kokonaan hölynpölyä. Esitelmä herätti keskustelua kansallisten ja kulttuuristen stereotypioiden metodologista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaaroista.

Filosofit jälleen mukaan COST-projektiin

Miten tehdä politiikan suunnittelusta, ehdotusten analysoinnista ja poliittisesta argumentoinnista laadullisesti parempaa?

Turun yliopiston filosofian oppiaine osallistuu asiaa tutkivaan EU:n rahoittamaan COST-hankkeeseen European Network for Argumentation and Public Policy Analysis (APPLY). Kyseessä on monitieteinen hanke, joka paneutuu poliittisten toimintasuunnitelmien ja päätöstapojen luonteeseen mm. argumentaatioteorian näkökulmasta. Projektin tarkoitus on kehittää tapoja, jolla eurooppalaiset ymmärtävät, arvioivat ja osallistuvat poliittisiin päätöksiin liittyvään argumentointiin.

Hankkeen osana järjestetään työpajoja, konferensseja ja teemakoulutuksia sekä koordinoidaan aiheen tutkimusta ja yhteistyöverkostoja. Projektia koordinoidaan Lissabonista. Sen kansainväliseen ohjausryhmään kuuluvat filosofian oppiaineesta dosentti Juho Ritola ja professori Juha Räikkä, jotka ovat mukana myös salaliittoteorioiden dynamiikkaan pureutuvassa COST-hankkeessa.

Neuroetiikan projektikokous Turussa

Juha Räikän koordinoima kansainvälinen tutkimushanke Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge: A Question of Individual Autonomy käynnistyi perjantaina 31.8 Turussa. Kokouksen ensimmäinen puhuja oli professori Jennifer Chandler Ottawan yliopistosta. Chandlerin kiinnostava havainto oli, että neurotieteiden tulokset voivat itse asiassa lisätä vastuullisuuttamme eivätkä vähentää sitä, kuten usein on arveltu. Kun saamme tietää, mitä voisimme tehdä estääksemme tietyt (näennäisesti kontrollimme ulottumattomissa olevat) teot, olemme noista teoista tulevaisuudessa vastuussa, mikäli emme estä niitä. Niin kutsuttu “tracing principle” kannustaa meitä jäljittämään hetken, joka saa meidät vastuuseen, ainakin välillisesti.

Kokouksen muita puhujia olivat Kai Vogeley, Tuija Takala, Polaris Koi, Jukka Varelius ja Valtteri Arstila. Kuvassa Koi, jonka alustus koski rikollisten parantamisen moraalia – tai sen puuttumista, kun puhutaan itsekontrollin lisäämisestä lääkityksen avulla.

Oppiaineen jalkapalloveikkaus päätökseen

Filosofien jo traditioksi muodostuneen MM-jalkapalloveikkauksen tuloksia juhlittiin kakkukahvien parissa tiistaina. Voittaja Juha Räikkää muistettiin sekä henkilökohtaisella pokaalilla että isommalla kiertopalkinnolla.  Oppiaine onnittelee Filosofian jalkapallotietäjää (hyvistä arvauksista)!

Valtteri Arstila ojentaa palkinnon Juha Räikälle

Luento Gilbert Rylen filosofiasta

Pietarissa ja Moskovassa filosofiaa opettava Andrei Rodin luennoi perjantaina 15. kesäkuuta filosofian yksikössä aiheenaan taitotiedon (knowing how) ja propositionaalisen tiedon (knowing that) suhde. Erottelu tunnetaan mm. Gilbert Rylen filosofiasta.

Rodinin mukaan melko tavanomainen ajatus, että taitotieto sisältää hiljaista propositionaalista tietoa, pitää kääntää päälaelleen. ”Knowing that” on mahdollista vain, jos meillä on ”knowing how” -tietoa koskien päättelyä ja järkeilyä. Näin on siksi, että henkilön tietäessä jotain hänellä on asiasta oikeutettu tosi uskomus eikä oikeutukseen päästä muutoin kuin tekemällä jotakin.

Rodinin esitys liittyi laajempaan matematiikanfilosofian projektiin, jossa keskiössä on uuden ymmärryksen hakeminen siitä, mitä matemaattiset todistukset ovat.

Filosofian opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kevätjuhlaperinne sai jatkoa!

Perjantaina 18.5. juhlittiin päättyvää lukuvuotta kauniina kevätpäivänä Publicumin edustan ruohikolla maistuvien nyyttärieväiden kera. Ohjelmassa oli muun muassa jo perinteeksi muodostunut filosofia-aiheinen visailu opiskelijoiden ja henkilökunnan muodostamilla sekaryhmillä. Iltapäivän aikana nähtin myös jonglöörausta ja akrobatiaa.

Dialectican puheenjohtaja päätti virallisen ohjelman ilmoituksella tulevan syksyn vuosijuhlista. Henkilökunta ja opiskelijat odottavat tulevaa ainejärjestön 50-vuotispäivää suurella innolla.