Tiedettä Mississippin varrella – kertomus kongressimatkasta (International Conference on Infant Studies, New Orleans, Lousiana, USA 26.-28.5.2016)

Kehitysneuropsykologisen osatutkimuksen psykologit Eeva-Leena Kataja, Saara Nolvi ja Eija Sinervä osallistuivat toukokuun lopulla joka toinen vuosi järjestettävään International Conference on Infant Studies (ICIS) -kongressiin. Tämä blogikirjoitus on raportti kongressimatkasta ja kenttää tällä hetkellä puhuttavista tutkimuslöydöksistä.

Saavuimme New Orleansiin jo hyvissä ajoin ennen kongressin alkua. Keskeisenä syynä tähän olivat ryhmämme kahden jäsenen kongressin ensimmäisenä päivänä pidettävät esitykset – Saaralla suullinen esitys torstaiaamun (26.5.2016) ensimmäisessä sessiossa ja Eeva-Leenalla posteri samana iltapäivänä – joista olisi ollut harmillista myöhästyä esimerkiksi viivästyneiden lentojen tai myöhästyneiden matkatavaroiden vuoksi. Tutkijoillamme oli tästä syystä pari päivää aikaa toipua kahdeksan tunnin aikaerosta ja tutustua myös New Orleansin kaupunkiin, jolla on varsin värikäs historia. Kaupungin perustivat Amerikan eteläosia asuttaneet ranskalaiset 1700-luvulla ja se siirtyi Yhdysvaltain hallituksen omistukseen 1803. Tämän jälkeen kaupungin kulttuuria ovat muokanneet muun muassa kreolit eli espanjalaisten, ranskalaisten ja afrikkalaistaustaisen väestön avioliitoista syntyneiden jälkeläiset, jazzmusiikki sekä myös haitilaisten voodoo- ja ruokakulttuuri. Kaupungin tunnusomaisin maamerkki on sen viertä virtaava, koko Yhdysvallat lävistävä Mississippi-joki, joka on edelleen merkittävä kuljetusväylä Aasian ja Yhdysvaltojen välillä.

20160524_134257

St. Louis Cathedral

Hurrikaani Katrinan iskettyä New Orleansiin vuonna 2005 väkiluku puolittui, ja kaupunkia on jälleenrakennettu kiivaasti tuon jälkeen. Ulkopuoliselle hurrikaanin tuhot eivät enää näkyneet, mutta jo ennestään Yhdysvaltain mittakaavassa matalahkon elintason kaupungille hurrikaanin vaikutukset ovat olleet mittavat. Päällimmäisenä kaupungista jäikin mieleen värikkyys ja vaihtelevuus – ei kuitenkaan pelkästään arkkitehtuurissa ja kulttuurissa vaan valitettavasti myös ihmisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa. New Orleansissa huippuluokan hotelli ja puutarhamaiset yläluokan lähiöt elivät rinnakkain kadulla elantonsa hankkivan väestön kanssa.

Varsinaisen kongressin ohjelma keskittyi psykologiseen vauvatutkimukseen. Yleisesti ottaen kongressissa esiteltiin paljon FinnBrainille läheistä tutkimusta liittyen varhaislapsuuden tunne-elämän ja itsesäätelyn kehitykseen, varhaislapsuuden aivokuvantamistutkimuksen ja kehityksen yhteyksiin ja kehityksen riskitekijöihin.

FinnBrainin omaa tutkimusta oli esillä kolmessa sessiossa. Saara Nolvi esitteli osittain jo julkaistuja tuloksia raskaudenaikaisen stressin ja lapsen temperamenttipiirteiden yhteydestä (”Maternal prenatal stress predicts infant affectivity and duration of orienting”) symposiumissa, jonka aiheena olivat äidin varhaisen stressin ja temperamentin yhteydet sekä niiden taustalla olevat mekanismit. Eeva-Leena Kataja esitteli ensimmäisen päivän posterisessiossa alustavia löydöksiä raskaudenaikaisen stressin ja vauvojen kasvonilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden yhteyksistä (Maternal prenatal stress predicts infant attention to faces at eight months – eye-tracking findings from the FinnBrain Birth Cohort Study). Viimeisenä päivänä FinnBrain-löydöksiä esiteltiin niin ikään posterisessiossa, jossa oli mukana Eija Sinervä löydöksineen vanhempien kyvystä erotella vauvojen kasvonilmeitä (”Anxiety and depressive symptoms and adult processing of infant expressions during pregnancy – The FinnBrain Birth Cohort Study”). Kaikkien esitykset herättivät paljon kiinnostusta yleisössä ja kokeneemmissa saman aihealueen tutkijoissa.

20160528_164047

Muiden esityksistä erityisen vaikuttava tutkimusryhmämme mielestä oli Columbia Universityssä työskentelevän professori Nim Tottenhamin luento, joka käsitteli varhaisen ympäristön merkitystä aivojen kehitykselle. Nim Tottenham kertoi muun muassa löydöksistä, joiden mukaan lapsen tunne-elämän kehityksen osa-alueille on aikaikkunoita, joiden aikana toimintojen aktivoitumiseen ja muovautumiseen vaikuttaa nimenomaan oikea-aikainen vanhemman hoiva. Lisäksi tiivistetysti esityksestä voidaan todeta, että alle 3-vuotiaiden aivojen kehityksestä on erittäin vähän tutkimustietoa. Tähän tarpeeseen FinnBrain pyrkii osaltaan vastaamaan käynnissä olevilla tutkimuksilla.

Matkan keskeisimpänä antina oli alamme muiden tutkijoiden kanssa verkostoituminen. Esittäydyimme ja konsultoimme laajasti muita kokeneita tutkijoita, ja samalla esittelimme FinnBrain-tutkimusta muille asiantuntijoille. Viimeisenä päivänä monen saattoikin huomata tuntevan tutkimuksemme jo ennestään. FinnBrain-tutkimuksen aineisto ja pyrkimykset tuntuvat herättävän kunnioitusta ja innotusta myös muissa tutkimusryhmissä, mistä keskeisen kiitoksen ansaitsevat tietysti tutkimusperheet. Ei liene siis turhaa kirjoituksen lopuksi jälleen kiittää tätä lukevia perheitä ja myös yhteistyökumppaneita panostuksestanne – ilman teitä kaikki nämä hetket tieteen parissa eivät olisi mahdollisia.

Saara NolviEeva-Leena_pienennettyEija Sinervä

Saara Nolvi, psykologi, väitöskirjatutkija
Eeva-Leena Kataja, psykologi, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija
Eija Sinervä, psykologi, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *