Vielä on kesää jäljellä

Psychiatry Summer School on tutkimuksemme johtajan, professori Hasse Karlssonin ja Turku Brain and Mind Centerin järjestämä vuosittainen konferenssi, jossa erityisesti nuoret väitöskirjatutkijat saavat esitellä projektejaan, harjoitella esiintymistaitojaan ja keskustella tutkimusaiheista ja -tuloksista. Tämä blogiteksti on tiivistelmä kesäkoulusta, joka pidettiin Paraisten Airisto Strand -hotellissa 8.-9. syyskuuta, ja missä oli mukana useita FinnBrain-ryhmän tutkijoita.

Mutta esittelen ensin itseni. Olen kaksi vuotta sitten Turun yliopistosta valmistunut lääkäri ja liityin FinnBrain-tutkimusryhmään pian valmistumiseni jälkeen. Tutkimusaiheenani on aleksitymia, joka tarkoittaa vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa ja -ilmaisussa. Tutkin myös oksitosiinia, nisäkkäillä esiintyvää hormonia, joka säätelee muun muassa synnytystä, imetystä sekä sosiaalista kiintymystä ja vuorovaikutusta. Itselleni konferenssi oli tänä vuonna erityisen jännittävä ensinnäkin, koska pääluennoitsijaksi oli saatu maailmanluokan oksitosiinitutkija USA:sta, professori Larry Young ja toiseksi, koska pidin ensimmäisen esitelmäni omasta tutkimusaiheestani.

psykiatrian-kesakoulu

Saavuimme paikalle torstai-aamuna. Airisto on paikkana upea ja ilma oli syyskuuksi todella kesäinen ja lämmin. Aamukahvin jälkeen siirryimme luentosaliin, jossa Larry Young aloitti ensimmäisenä luentonsa. Young puhui sosiaalisen kiintymyksen ja empatian aivomekanismeista erityisesti autismin kannalta. Young on tutkinut näitä mekanismeja ja oksitosiinia pääosin eläinmalleilla. Erityisen tärkeitä eläimiä oksitosiinitutkimuksen kannalta ovat olleet myyrät! Preeriamyyrä ja peltomyyrä ovat geneettisesti hyvin lähellä toisiaan, mutta samalla niiden elintavat eroavat hämmästyttävän paljon. Parittelun jälkeen preeriamyyrät muodostavat pysyvän elinikäisen ”parisuhteen”; ne suojelevat pesäänsä ja hoitavat jälkeläisensä yhteisvoimin, sekä pysyvät uskollisina jopa toisen kuoleman jälkeen. Peltomyyrä taas on vähemmän sosiaalinen otus, joka viihtyy yksin suurimman osan elämästään. Parittelun jälkeen osapuolet lähtevät omille teilleen ja naaraat hoitavat jälkeläiset yksin. Propsykiatrian-kesakoulu_2fessori Young oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka selvittivät aivomekanismeja myyrien pariutumiskäyttäytymisen taustalla. Nykyään tiedetään, että oksitosiini on keskeisimmässä roolissa parinmuodostuksen sekä hoivavietin taustalla, ja vaikuttaa myös ihmisillä kiintymyssuhteisiin ja sosiaalisuuteen.

 

By theNerdPatrol (prairie voles OMSI) [CC BY 2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia Commons

Youngin jälkeen oli väitöskirjatutkijoiden esitelmiä ja iltapäivällä pidin omani. Olin melkoisen hermostunut, koska esitelmäni sivusi samoja aiheita Youngin kanssa. Sain kuitenkin pidettyä itseni kasassa! Illalla oli vuorossa saunomista ja pulahdusta meressä! Seuraavana päivänä saimme kuulla muun muassa dosentti Linnea Karlssonin luennon kehityspsykologiasta ja -psykiatriasta neurotieteen näkökulmasta sekä Helsingin yliopiston professorin, Tiina Paunion luennon psykiatristen sairauksien geneettisistä mekanismeista. Jään innolla odottamaan seuraavan vuoden kesäkoulua, jolloin toivottavasti polveni tutisevat jo vähemmän esitelmää pitäessä!

jani_pienennetty

Jani Kajanoja, lääkäri, väitöskirjatutkija

Det finns ännu sommar kvar

Psychiatry Summer School är en årlig konferens som ordnas av vår ansvariga ledare för forskningen, professor Hasse Karlsson, och av Turku Brain and Mind Center. Under konferensen får speciellt de yngre doktoranderna presentera sina projekt, öva upp sin förmåga att uppträda och att diskutera sina forskningsområden och -resultat. Den här bloggtexten är ett sammandrag från sommarskolan, som hölls på hotell Airisto Strand i Pargas den 8-9 september, och där flera forskare från FinnBrain-gruppen deltog.

Men först presenterar jag mig själv. För två år sedan blev jag utexaminerad läkare från Åbo universitet och anslöt mig ganska snart efter min examen till FinnBrain-forskningsgruppen. Mitt forskningsämne är alexitymi, vilket betyder svårigheter att känna igen känslor och att uttrycka dem. Jag forskar också om oxytocin, ett hos däggdjur förekommande hormon, som reglerar bland annat förlossning, amning och även social anknytning och samspel.

Som huvudföreläsare vid sommarskolan var i år en oxytocin-forskare av världsklass, professor Larry Young. Han talade om den sociala anknytningens och empatins mekanismer i hjärnan, speciellt ur autismens hänseende. Young har huvudsakligen undersökt dessa mekanismer och oxytocin med djurmodeller. Sorkar har varit speciellt viktiga djur ur oxytocin-forskningshänseende! Professor Young var en av de första forskarna som redde ut hjärnmekanismerna bakom sorkarnas parningsbeteende. Nu för tiden vet man att oxytocin har en central roll bakom parbildningen samt bakom vårdinstinkten, den påverkar också människans anknytning och sociala förmåga.

Efter Young höll doktoranderna sina föredrag och på eftermiddagen höll jag mitt eget. Jag var rätt nervös, då mitt föredrag tangerade samma ämnen som Youngs. Nästa dag fick vi bland annat höra docent Linnea Karlssons föreläsning om utvecklingspsykologi och -psykiatri ur ett neurovetenskapligt perspektiv samt professor vid Helsingfors universitet Tiina Paunios föreläsning om de psykiatriska sjukdomarnas genetiska mekanismer. Jag väntar med iver på nästa års sommarskola, då mina knän hoppeligen skakar lite mindre när jag håller föredrag!

Jani Kajanoja, läkare, doktorand

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *