Uni raskauden aikana

Uniongelmat ovat yleisiä raskauden aikana, ja niillä on tapana vaikeutua raskauden edetessä. Merkittävä osa raskaana olevista ei saa riittävästi unta. Erään tutkimuksen mukaan jopa 88 prosenttia raskaana olevista raportoi unihäiriöistä, ja ne olivat pahimmillaan kolmannella raskauskolmanneksella. Osa univaikeuksista selittyy raskauden aiheuttamilla fyysisillä ja psyykkisillä muutoksilla, mutta myös erityisiä unihäiriöitä, kuten unenaikaisia hengityshäiriöitä tai levottomat jalat -oireyhtymää, voi ilmetä raskauden aikana. Unihäiriöt ovat niin tyypillisiä raskauden aikana, että niitä on pidetty siihen normaalisti kuuluvana. Tästä syystä naiset eivät niitä usein tuo esille, eikä suuri osa terveydenhoitajista tai lääkäreistä kysy oireista. Myös tutkimus aiheesta on vielä vähäistä.

Muutokset naissukupuolihormonipitoisuuksissa raskauden aikana ja normaaliraskauteen kuuluvat vaivat liitetään univaikeuksien syntyyn. Kuitenkin useat muutkin tekijät myötävaikuttavat unihäiriöiden kehittymiseen, yleisimpinä ikä, ylipaino, etninen tausta, sosioekonominen tausta, taloudellinen tilanne, psyykkinen tila ja erilaiset sairaudet.

Tavanomaisimpia raskaudenaikaisia uniongelmia ovat nukahtamisvaikeudet, yölliset heräämiset ja heikentynyt unen laatu. Unen pituus usein lyhenee, mikä kompensoidaan ottamalla päiväunia, jos siihen on mahdollisuus. Syynä niihin ovat usein selkäkivut, tihentynyt yöllinen virtsaamistarve, sikiön liikkeet, supistukset ja kasvavan kohdun aiheuttama rajoitus nukkuma-asennoissa. Nämä kaikki johtavat usein aamu- ja päiväväsymykseen, joilla saattaa olla vaikutusta suorituskykyyn ja elämänlaatuun. Viime aikoina on saatu lisääntyvää näyttöä siitä, että raskaudenaikaisilla unihäiriöillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia sekä äitiin että syntyvään lapseen.

FinnBrain-tutkimuksen unitutkimusosio selvittää äidin raskauden ja lapsivuodeajan unihäiriöiden esiintyvyyttä. Ennen varsinaisen tutkimuskohortin keräystä kerättiin pilottitutkimusaineisto. Tässä osatutkimuksessa oli mukana 78 äitiä, joilta oli käytettävissä riittävät tiedot unen raskaudenaikaisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimustuloksena oli selvä uniongelmien lisääntyminen raskauden edetessä: nukahtamisvaikeudet, yölliset heräämiset, liian aikainen aamuherääminen ja kuorsaus lisääntyivät. Kun 6 prosenttia tutkittavista ilmoitti unen laatunsa olevan huono toisella raskauskolmanneksella, oli se kolmannella raskauskolmanneksella huono 15 prosentilla. Sen sijaan unen pituus pysyi tutkimuksen kuluessa tasaisena. Yllättävänä tuloksena oli, että unihäiriöiden seuraamukset, aamu- ja päiväväsymys, eivät lisääntyneet. Tämä saattoi johtua väsymyksen suuresta esiintyvyydestä jo toisella kolmanneksella: 23 prosenttia naisista koki aamuväsymystä, 24 prosenttia päiväväsymystä ja 14 prosenttia nukkui päiväunia ainakin kaksi kertaa viikossa. Toinen selitys löydökselle saattoi olla raskaana olevan naisen hyvä uniongelmien hallintamekanismi.

Jatkossa olemme siirtymässä varsinaisen tutkimuskohortin aineiston pariin. Kohortin laajalla tutkimusaineistolla voimme varmistaa pilotissa saamiamme tutkimustuloksia. Selvitämme myös unihäiriöiden ja mielialaoireiden, eli masennus- ja ahdistuneisuusoireiden, yhteyksiä. Lisäksi selvitämme lisäävätkö äidin unihäiriöt raskaudenaikaisten komplikaatioiden (korkea verenpaine, raskausmyrkytys, raskausdiabetes, ennenaikainen synnytys) tai synnytyskomplikaatioiden riskiä. Unenlaatukysymyksiä on myös selvitetty puolisoilta. Aikaisemmin tutkimukset puolison raskauden ajan unen muutoksista ovat vähäisiä, joten tämä tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa asiasta.

Päivi Polo, LT, dosentti, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, TYKS naistenklinikka

Sömnen under graviditeten

Sömnproblem är vanliga under graviditeten, och de har en tendens att försvåras då graviditeten framskrider. En betydande del av de gravida får inte tillräckligt med sömn. Enligt en viss undersökning rapporterade t.o.m. 88 % av de gravida om sömnstörningar, och de var som värst under den sista tredjedelen av graviditeten. En del av sömnsvårigheterna kan förklaras med de fysiska och psykiska förändringarna under graviditeten, men också specifika sömnstörningar såsom störningar i andningen under sömnen eller rastlösa ben- syndrom kan uppstå under graviditeten. Sömnstörningar är så vanliga under graviditeten, att man har ansett dem normalt höra till graviditeten. Av den här anledningen för kvinnor dem sällan fram, och en stor del av hälsovårdarna eller läkarna frågar inte heller efter symtomen. Även forskning i ämnet är ännu småskalig.

Förändringarna i halterna av kvinnliga könshormoner under graviditeten och de till en normal graviditet relaterade besvären kopplas samman med uppkomsten av sömnsvårigheter. Ändå samverkar också många andra faktorer till att sömnstörningar utvecklas, såsom de vanligaste: ålder, övervikt, etnisk bakgrund, socio-ekonomisk bakgrund, ekonomisk situation, psykiskt tillstånd och olika sjukdomar.

De mest allmänna sömnproblemen under graviditeten är insomningsproblem, uppvaknande under natten och försämrad sömnkvalitet. Sömnens längd blir ofta kortare, vilket kompenseras med tupplurar om möjlighet till det finns. Orsakerna till sömnproblemen är ofta ryggont, ökat behov av att kissa under natten, fostrets rörelser, sammandragningar och den begränsning av sovställningen som den växande livmodern förorsakar. Allt det här leder ofta till morgon- och dagströtthet, som kan påverka prestationsförmågan och livskvaliteten. Under den senaste tiden har man fått ökat bevis på att sömnstörningar under graviditeten kan ha skadliga effekter på såväl mamman som det väntade barnet.

Då vi undersökte sömnen under graviditeten med material från FinnBrains pilotundersökning konstaterade vi att all slags sömnstörningar, dvs. insomningsproblem, uppvaknande under natten, för tidigt uppvaknande på morgonen och snarkning ökar under graviditeten. Trots att sömnproblemen ökar ökade inte tröttheten på morgonen eller under dagen. Detta kan beskriva naturens goda förmåga att kompensera sömnproblem. Vår undersökning grundar sig emellertid på pilotmaterialet, där deltagarantalet var rätt litet (78 mammor). I den närmaste framtiden kommer vi att utföra samma undersökning med det egentliga undersökningsmaterialet; det återstår att se om resultaten är de samma, speciellt med tanke på tröttheten. Frågor om sömnkvalitet har också ställts till makarna. Tidigare undersökningar om förändringar av sömnen under graviditeten hos maken är få, så den här undersökningen kommer att ge upphov till helt ny kunskap om saken.

Päivi Polo, MD, docent, specialistläkare i obstetrik och gynekologi, ÅUCS kvinnoklinik

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *