Erään EEG-mittauksen tarina

Kylläpä Neaa jännitti. Äiti oli kotona näyttänyt kuvia EEG-myssystä, ja sellainen Nealle puettaisiin tänään. Iloinen Silja olikin jo alaovella vastassa ja toivottamassa Neaa tervetulleeksi. Silti jännitti. Portaat yläkertaan, ja Nea puristi pehmolammastaan tavallistakin kovemmin kädessään. Mittaushuoneeseen tultuaan Nea vilkaisi ympärilleen. Huone näyttikin tosi kiinnostavalta ja värikkäältä. Äiti täytteli papereita ja Silja näytti Nealle EEG-myssyä. Nea sai itse pukea pienen myssyn nallelle sillä välin, kun Silja puki Nealle isomman. – Oikein isojen tyttöjen EEG-myssy, Silja sanoi, ja Nea oli ylpeä. Olihan hän sentään isosisko, iso tyttö tietysti.

Sitten otettiin esille kynät ja piirustuspaperit. Samalla kuunneltiin kaiuttimista kummallista ääntä. Nea ei saanut selvää, mitä siinä puhuttiin. Ehkäpä se on vierasta kieltä, Nea ajatteli. Piirtelyä ja kirjan katselua kesti jonkin aikaa, ja sitten myssyt otettiin pois sekä nallelta että Nealta. Nea sai vielä kokeilla nallen myssyä omalle pehmolampaalleenkin. Enää ei jännittänyt yhtään, nauratti vaan. Nea sai valita tarrankin, ja sitten jo heilutettiin Siljalle. Ehkä taas muutaman vuoden päästä nähdään! Nea lupasi tulla uudelleen, jos tarvitaan.

Mittauksen jälkeen Silja istahti tietokoneen ääreen. Nean aivotoimintaa oli tallentunut tietokoneelle, ja siitä analysoitaisiin nyt monenmoista. Aktivoituiko Nean aivoissa automaattisesti muistijälkiä, kun hänelle soitettiin nauhalta samaa tavua uudelleen ja uudelleen? Millaisia nämä muistijäljet olivat? Kuinka tarkkoja? Entä aktivoituiko Nean kuuloaivokuorella automaattisesti vertailuprosessi, jossa pienet muutokset äänissä aikaansaivat huomion kiinnittymistä noihin muutoksiin? Entä kun Nealle soitettiin eri tunnetiloissa lausuttuja ääniä, miten hänen aivonsa reagoivat niihin? Erot lasten välillä ovat pieniä, ja eri lasten aivovasteet näyttävät lähes samoilta. Tilastollisen tarkastelun jälkeen voidaan kuitenkin selvittää, ovatko tietyt kuuloaistin piirteet yhteydessä joihinkin kehityksellisiin tapahtumiin lapsen raskaus- tai vauva-aikana. Vielä muutamia kymmeniä tai ehkä sata reipasta mitattavaa, ja tuloksia alkaa tulla. Ja silloin Siljaakin jo vähän jännittää.

Minna Huotilainen, dosentti
Maria Keskinen, LK, väitöskirjatutkija

Historien om en EEG-mätning

Nea var nog så spänd. Mamma hade visat bilder på en EEG- mössa hemma, och idag skulle Nea kläs på en sådan. Den glada Silja mötte redan vid den nedre dörren och välkomnade Nea. Ändå var det spännande. Trapporna ledde upp till övervåningen och i handen kramade Nea sitt mjukislamm ännu hårdare än vanligt. När Nea kommit in i rummet för mätningen kikade hon sig omkring. Rummet såg verkligen intressant och färggrant ut. Mamma fyllde i papper och Silja visade EEG-mössan för Nea. Nea fick själv klä en liten mössa på en nalle medan Silja klädde en större på Nea. – En EEG-mössa för riktigt stora flickor, sa Silja, och Nea var stolt. Hon var ju ändå storasyster, en stor flicka så klart.

Sen togs pennor och ritpapper fram. Samtidigt lyssnade man på en underlig röst från högtalarna. Nea fick inte klart för sig vad man pratade om. Kanske det är på främmande språk , tänkte Nea. Att rita och titta i boken tog en stund, och sen togs mössorna bort av både nalle och Nea. Nea fick ännu prova nalles mössa också på sitt mjukislamm. Nu var man inte alls spänd mera, bara skrattlysten. Nea fick också välja ett klistermärke, och sedan vinkade man åt Silja. Kanske vi ses igen om några år! Nea lovade komma på nytt om det behövs.

Efter mätningen satte sig Silja framför datorn. Neas hjärnaktivitet hade lagrats i datorn, och ur det skulle man nu analysera allt möjligt. Aktiverades minnesspår automatiskt i Neas hjärna när man från bandet spelade upp samma stavelse om och om igen? Hurdana var dessa minnesspår? Hur noggranna? Och aktiverades i Neas hörselhjärnbark automatiskt en jämförelseprocess, där små förändringar i rösterna fick till stånd att uppmärksamheten flyttade till förändringarna? Och då man spelade upp i olika känslotillstånd uttalade ljud, hur reagerade hennes hjärna på dem? Skillnaderna mellan barnen är små, och olika barns hjärnrespons ser nästan lika ut. Efter den statistiska granskningen kan man ändå utreda, om vissa av hörselsinnets drag har ett samband med några utvecklingshändelser under barnets graviditets- eller baby-tid. Ännu några tiotal eller kanske hundra käcka barn att mäta, så börjar resultaten komma. Och då är också Silja lite spänd.

Minna Huotilainen, docent
Maria Keskinen, MK, doktorand

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *