Hyvää Joulua!

Vuosi 2017 lähenee loppuaan ja on aika kiittää kaikkia tutkimuksessa mukana olevia perheitä kuluneesta vuodesta. Toteutimme tänä vuonna perinteisen joulukirjeemme joulukalenterina Facebook-sivullamme osoitteessa https://www.facebook.com/finnbrain/ Pienet tutkittavat osallistuivat kalenterin tekoon taideteoksillaan. Joulukalenterin sisällöstä olemme tehneet nyt koosteen myös tänne blogiin.

(Kuva: Essi 2 vuotta)

Joulukalenterissa esittelimme kyselylomaketutkimuksen lisäksi seuraavat osatutkimukset:

Joka viikko postitamme kyselylomakkeita tutkimuksessa mukana oleville perheille. Kyselylomaketutkimus kattaa kaikki tutkimuksessa mukana olevat henkilöt ja saamme lomakevastauksista arvokasta tietoa tutkimuksemme käyttöön. Se, että kyselylomakkeet eivät aina palaudu, ei haittaa – elämäntilanteet muuttuvat ja joskus on enemmän ja joskus vähemmän aikaa täyttää lomakkeita. Kyselylomakkeet ovat tärkein tiedonkeruumenetelmämme ja olemme kiitollisia jokaisesta palautuneesta kyselylomakkeesta.

Lasten päivähoitoon liittyvä osatutkimus on edennyt mukavasti syksyn aikana. Lapsista on otettu sylkinäytteitä kortisolihormonipitoisuuden määrittämiseksi yhteensä jo yli 200 perheessä ja 30 eri päiväkodissa. Sylkinäytteiden kerääminen on ollut kuluneena syksynä lapsille jo tuttua puuhaa, koska kaikkien kohdalla kyseessä ovat olleet tutkimukseen liittyvät seurantanäytteet.

Kasvojenilmeisiin suuntautuva tarkkaavaisuus on keskeisessä roolissa ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä. Jo vastasyntynyt vauva suuntautuu voimakkaasti ihmiskasvoihin, hakien esimerkiksi vanhemman hoivaa sekä toisaalta tietoa ympäristön tapahtumista. Olemme FinnBrainissä tutkineet lapsen kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden kehitystä vauvaiästä alkaen silmänliikemenetelmää käyttäen. Noin 400 lasta on osallistunut tutkimuskäynteihin 8 kk ja 30 kk iässä. Tänä syksynä on alkanut toistomittaus samoille lapsille 5 vuoden iässä.

Viimeisen vuoden aikana taaperoikäisiä lapsia on kutsuttu unitutkimukseen, jossa lasten unta on tutkittu liikeaktiivisuusmittareiden avulla. Mittari muistuttaa rannekelloa. Sen avulla voidaan tutkia muun muassa nukahtamisaikaa, unen kestoa ja heräilyjen määrää yön aikana.

Tänä vuonna saatiin päätökseen imetysosatutkimus, nuorimpien lasten täyttäessä kaksi vuotta. Varhaisen ravitsemuksen ja ruokintakäyttäytymisen osatutkimuksen tutkimuskäynneillä on kerätty viidessä eri aikapisteessä yhteensä 811 äidinmaitonäytettä, ja äidinmaitonäytteiden keruu on saatu nyt jouluksi 2017 päätökseen.

Joulukalenterissa kerroimme 5-vuotiaille aloitettavista osatutkimuksista:

5-vuotiaiden lasten kehityspsykologiset tutkimuskäynnit ovat alkaneet alkusyksystä. Lasten kanssa tehdään mm. leikinomaisia tehtäviä, joilla tutkitaan lapsen psykologista kasvua ja kehitystä. Käynniltä perhe saa kirjallisen yhteenvedon ja kuvauksen käynnin sisällöstä.

Myös puheen ja kielen tutkimuskäynnit ovat alkaneet syksyn aikana. Lapsi tekee puheen tuottamista ja ymmärtämistä mittaavia tehtäviä. Lisäksi lapsen kuulo seulotaan. Perhe saa lopuksi tietoa lapsen puheen ja kielen taidoista verrattuna ikätasoiseen suoriutumiseen.

FinnBrainin vuosi sitten aloitetut aivojen magneettikuvausretket jatkuvat myös ensi vuonna. Uutena ikäpisteenä kutsutaan viisivuotiaita lapsia käynnille, joka toteutetaan kunkin lapsen tahtiin rauhassa valmistautuen, treenaten ja leikkien. Retken teeman saa jokainen lapsi päättää itse. Olemme tähän mennessä vastaanottaneet 33 lasta ja mukaan on mahtunut niin ”prinsessalentäjiä”, ”astronautteja” kuin ”aivojen magneettikuvaukseen tulijoita”.

5-vuotispisteeseen kuuluu lisäksi lastenlääkäriseuranta. Se sisältää vanhemman puhelinhaastattelun, jota ennen perheet käyvät lapsen kanssa antamassa erilaisia biologisia näytteitä joko laboratoriossa tai Teutorissa. Puhelinhaastattelussa käydään läpi lapsen terveysasioita ja kerrotaan allergiaverikoetulokset. Jos haastattelun aikana ilmenee huolta lapsen terveyteen liittyen, haastatteleva lääkäri keskustelee asiasta ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.

Samaan kokonaisuuteen liittyy myöskin alkuvuodesta 2018 alkava osatutkimus, johon kutsumme 5-vuotiaiden lasten äitejä ja isiä. Tutkimme esimerkiksi silmänliikerekisteröinnillä, miten vanhemmat katselevat erilaisia tunnepitoisia kuvia, sekä miten he toimivat erilaisten päättelytehtävien parissa. Tavoitteenamme on selvittää vanhemmuuden osatekijöitä, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta keskeisiä. Tämän tiedon avulla voidaan myös kehittää ennaltaehkäiseviä, vanhemmuutta ja lapsen positiivista kehitystä tukevia interventioita.

Olemme saaneet vuoden 2017 aikana tutkimustuloksia tutkimusaineistostamme:

Tänä vuonna on ollut syytä juhlaan, sillä ensimmäinen väitöskirja tutkimusaineistostamme on valmistunut. Saara Nolvi väitteli 1.12.2017 filosofian tohtoriksi tutkimalla äidin stressioireilun ja rintamaidon stressihormoni kortisolin pitoisuuden yhteyttä vauvan pelkoreagoivuuteen ja toiminnanohjauskykyyn 8 kuukauden iässä. Väitöskirjan tulokset osoittivat, että erilaiset varhaiset stressialtistukset vaikuttavat vauvan tunne-elämän piirteisiin vain vähän. Toisaalta vaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat muun muassa vauvan sukupuolesta ja stressialtistuksen ajoituksesta. Väitöskirjan sähköiseen versioon pääsee tutustumaan osoitteessa http://www.utupub.fi/handle/10024/144128

Myös ensimmäisiä tuloksia hiuskortisolitason, eli elimistön pitkäaikaisen stressihormonitason, yhteyksistä äidin raskaudenaikaiseen stressiin on saatu. Niiden mukaan tietyntyyppiset stressioireet näyttäisivät olevan hienoisesti yhteydessä hiuskortisolitasoihin, mutta muiden tekijöiden merkitys kortisolipitoisuuksissa on merkittävä. Saattaakin olla, että äitien itse raportoima raskaudenaikaisen koetun stressin määrä ja hiuskortisoli kertovat erilaisista ilmiöistä. Toisin sanoen, kaikki koettu stressi ei välttämättä heijastu elimistöön pitkäaikaisesti korkeampina kortisolipitoisuuksina.

Aivokuvantaminen on ollut yksi painopistealue ja ensimmäiset sosiaaliseen kosketukseen liittyvät tulokset on julkaistu loppuvuodesta 2017. Hellä kosketus aktivoi pian syntymän jälkeen samat aivojen keskeiset tunnealueet kuin aikuisillakin. Aivosaarekkeen aktivaatio havaittiin sekä toiminnallisella magneettikuvantamisella 1 kuukauden ikäisten tutkimuksessa että optisella kuvantamisella 2 kuukauden ikäisillä.  https://tinyurl.com/y7mfg7t7

Ensi vuoden tuulia:

Haluamme FinnBrainissä lisätä tietoisuutta siitä, miten lapsen stressi voi vaikuttaa aivojen kehitykseen. Sen vuoksi olemme kehittämässä aiheesta tietopakettia, joka tulevaisuudessa tulee olemaan saatavilla muun muassa Turun seudun neuvoloissa sekä verkkosivuillamme. Näin voimme konkreettisesti edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia.

Uutta on myös se, että FinnBrain-tutkimus hankki alkusyksystä 2017 käyttöönsä vuokra-auton. Sen ansiosta pääsemme jatkossa hakemaan näytteitä myös suoraan kodeistanne. Auto mahdollistaa myös uudenlaisten tutkimusmenetelmien käytön. Ensi vuonna meillä alkaakin kotitutkimuskäynnit, mikä tarkoittaa sitä, että osalle tutkittavista 5-vuotiaistamme tutkimuskäynti voidaan toteuttaa lapsen omassa kodissa.

FinnBrain-tutkimuksen pilottivaiheen perheiden kutsuminen tutkimukseen aloitettiin toukokuussa 2010 ja varsinaisen tutkimuksen joulukuussa 2011. Kun otetaan huomioon, että koko hankkeen suunnitteluun käytettiin ainakin pari vuotta ennen aineiston keräämisen aloittamista, niin voidaan todeta, että FinnBrain on kasvanut taaperosta kouluikäiseksi. Olemme aidosti kiitollisia kaikille mukana oleville tutkimusperheille!

(Kuva: Meeri 2 vuotta)

Haluamme toivottaa koko tutkimusryhmän puolesta rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Tavataan taas ensi vuonna tutkimuksen parissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *