FinnBrain-kotikäynti esittäytyy

Lapsiperheen arki on usein kiireistä. Tarjoamme FinnBrain-perheille myös vaivattoman mahdollisuuden osallistua tutkimukseemme. Aloitimme vuoden 2018 alussa FinnBrain-tutkimuksen viisivuotiaiden lasten kotikäynnit. Kotikäynnin etuna on, että kaikki tutkimukseen liittyvät ohjeistukset, tehtävät, näytteenotot ja kyselylomakkeiden täyttämiset tehdään perheen aikataulutoiveiden mukaisesti kotona. Kotikäynti kestää 1-2 tuntia riippuen mitä tutkimuksia kotona tehdään. Käynti etenee täysin lapsentahtisesti ja osa tutkimuksista voidaan jättää tekemättä, jos perhe niin toivoo. Tavallisesti kotikäynti koostuu viisivuotiaiden lasten lyhyestä neuropsykologisesta tutkimusosiosta, lastenlääkäriosiosta, hiusnäytteenotosta sekä kyselylomakkeesta. Nämä kaikki yhdessä antavat suuren määrän tietoa, jota voidaan hyödyntää tutkittaessa lapsen varhaisten vaiheiden merkitystä lapsen terveyteen ja sairauksien kehittymiseen. Olemme kiitollisia kaikille tutkimukseen osallistuville perheille!

  • Käynnin aluksi lapselle laitetaan puudutevoidetta kyynärtaipeeseen, jotta verinäytteenotto olisi lapselle kivuton kokemus.
  • Puudutevoiteen vaikuttaessa lapsi ratkoo kosketusnäytöllä neuropsykologisia pulmatehtäviä, jotka ovat käytännössä pelejä. Ne mittaavat lapsen työmuistia, itsesäätelytaitoa ja toiminnanohjausta.
  • Lapselta otetaan hiusnäyte, joka on pieni tupsu takaraivolta. Hiusnäytteestä mitataan pitkäaikaiskortisolin eli stressihormonin tasoa.
  • Aloitetaan huonepölynkeräys, joka tarkoittaa, että neljän pienen pölynkeräysmaljan annetaan olla paikoillaan neljän viikon ajan, jotta niille laskeutuu huonepölyä. Sopiva paikka etsitään kotikäynnillä yhdessä. Neljän viikon jälkeen perhe lähettää pölymaljat valmiiksi maksetussa kuoressa tutkimuslaboratorioon. Huonepölynäytteistä määritetään elinympäristön hiukkasia ja mikrobeja, ja miten ne ovat mahdollisesti yhteydessä lapsen terveyteen ja sairauksien kehittymiseen. Kyse ei ole huoneilman home- tai pölymäärätutkimuksesta.
  • Perheelle annetaan ohjeet ja tarvittavat välineet lapsen ulostenäytteen ottamista varten. Siihen liittyy lapsen ruokapäiväkirjan pitäminen kolmen vuorokauden ajan ennen näytteenottoa. Ulostenäytteestä tutkitaan suolen mikrobikoostumusta, koska sillä saattaa olla merkitystä lapsen aivojen kehityksessä, varhaislapsuuden stressinsäätelyssä, terveyteen sekä pitkäaikaissairauksien kehittymiseen.
  • Verinäyte otetaan käynnin lopuksi, jotta käynnin alussa laitetun puudutevoiteen teho on hyvä ja näytteenotto on kivuton. Verinäytteestä tutkitaan perusverenkuva, ruoka- sekä pölyherkistymistä.
  • Noin kaksi viikkoa kotikäynnin jälkeen lastenlääkäri soittaa ja haastattelee vanhempaa puhelimitse lapsen terveyteen liittyen. Lastenlääkäri kertoo perusverenkuvan ja ruoka- sekä pölyherkistymisen tulokset. Jos lapsen terveyteen liittyy huolta, lastenlääkäri ohjaa lapsen jatkohoitoon tai ottaa tarvittaessa omalle vastaanotolleen.

Perheitä lämpimästi kiittäen,

Anna Takatupa,
kotikäynnistä vastaava sairaanhoitaja


Minna Lukkarinen,
lastenlääkäriosatutkimuksen vastaava tutkija,
LT, lastentautien erikoislääkäri

2 vastausta artikkeliin ”FinnBrain-kotikäynti esittäytyy

  1. Hienoa, että tutkimukseen osallistuminen tehdään helpoksi näillä kotikäynneillä. Ja hienoa, että emla on käytössä. Mutta pieni ongelma siinä on tutkimustulosten kannalta: monelle lapselle se emlakin on aika hermostuttava juttu (tuntuu kummalliselta, pursuilee suojan alta, muistuttaa tulevasta verikokeesta…), ja voi siis häiritä tehtäviin keskittymistä ja vaikuttaa tuloksiin.

    Terveisin lastenneurologinen sairaanhoitaja ja väitöskirjatutkija
    Johanna Olli

    • Kiitos viestistäsi ja tärkeästä huomiosta. On totta, että ajatus verinäytteenotosta ja puudutelaastarin laitto voivat hermostuttaa lasta. Olemme pyrkineet huomioimaan tämän siten, että lapsen keskittyminen on myönteisessä tekemisessä ja huomio siirretään pois puudutelaastarista ja pistämisestä. Kotikäynnillä tehtävät testit ovat lasten mielestä houkuttelevia ja myönteisiä ja vievät helposti lapsen huomion. Tutkimushoitajan kokemus onkin, että tehtävätilanteessa lapset keskittyvät hyvin itse toimintaan eikä mahdollinen jännitys näyttäisi heijastuvan siihen.

      Lapsen tutkimustilanteessa on aina asioita, jotka tekevät tilanteesta erityisen. Esimerkiksi neuvolakäynneillä lapsen kehitystä arvioidaan tilanteissa, joissa lähes aina tehdään myös jännittäviä ja mahdollisesti kivuliaitakin toimenpiteitä. Tärkeää on, että tutkijat osaavat huomioida näiden tekijöiden mahdollisen vaikutuksen, ja nämä asiat on tietenkin tärkeää myös raportoida.

      Riikka Korja, dosentti, psykologi
      Anna Takatupa, sairaanhoitaja
      Minna Lukkarinen, LT, lastenlääkäri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *