Psychiatry – Shaping the future

Nordic Congress of Psychiatry 13.-16.6.2018; Reykjavik, Islanti

Islannissa järjestettiin kesäkuussa Nordic Congress of Psychiatry. Kongressin järjesti Nordic Psychiatric Associations, joka on Pohjoismaiden psykiatrien liittojen kattojärjestö. Vieraita oli kuitenkin saapunut ympäri maailmaa, Australiasta ja Yhdysvalloista saakka. Pääteema oli ”Shaping the future” ja kongressi oli moniammatillinen; esiintyjiä oli useista ammattiryhmistä, ja aihepiirejäkin laidasta laitaan.

Sekä aamu- että iltapäivän sessiot alkoivat mielenkiintoisilla pääluennoilla, joilla ratkottiin psyykenlääkkeisiin liittyviä myyttejä sekä käsiteltiin muun muassa psykiatrien identiteettiä ja roolia nykymaailmassa. Perinteisten luentojen ja symposiumien lomassa oli nähtävillä posteriesityksiä ja lisäksi järjestettiin käytännön työpajoja.

Minulle tarjoutui upea tilaisuus hankkia esiintymiskokemusta ja esitellä tuloksia omasta FinnBrain-syntymäkohortin perinataali- eli raskausaikaan liittyvästä tutkimuksestani. Selvitin tutkimuksessa raskaudenaikaisen stressin vaikutusta hoitopäätökseen (kortisonin anto) ennenaikaisen synnytyksen uhatessa. Kortisonia voidaan määrätä ennenaikaisen synnytyksen uhatessa, mm. jotta sikiön keuhkot kypsyvät nopeammin, mikä edistää ennenaikaisesti syntyneen vauvan sopeutumista.

Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että raskaudenaikainen stressi saattaa vaikuttaa lääkärin päätöksentekoon siten, että ennenaikaisen synnytyksen uhka vaikuttaa todellista suuremmalta ja siten johtaa lopulta mahdollisesti turhiksi osoittautuviin kortisonihoitoihin. Erityisesti raskaudenaikainen masennusoireilu, raskauteen liittyvä ahdistus sekä aiempaan raskauteen liittynyt keskenmeno lisäsivät kortisonin määräämisen todennäköisyyttä silloinkin, kun raskaus etenikin täysiaikaiseksi.

FinnBrain-tutkimus erottui edukseen ”poikkitieteellisen” näkökulmansa ansiosta: työssä yhdistyvät useammat eri tutkimussuunnat ja -menetelmät, mikä auttaa luomaan monipuolisen kuvan tutkittavista ilmiöistä. Yleisö oli kiinnostunut keräämistämme psyykkisten oireiden kyselyistä ja siitä mitä teemme, jos tutkittavan oirepisteet mielialakyselyssä ovat hyvin korkeat. Kerroin, että tällaisessa tilanteessa tutkijan kuuluu olla yhteydessä ryhmän lääkäriin tai psykologiin, joka on tutkittavaan yhteydessä. Mikäli tilanne edellyttää hoitoon ohjaamista, siinä voidaan olla avuksi.

Upeissa puitteissa hyvin järjestetty kongressi päättyi jalkapallon MM-kisahuumassa pelipaidat päällä.

Sanni Reinilä, LK, väitöskirjatutkija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *