Psykologi-tutkijan väitöksen jälkeisiä ajatuksia…

Tulin tutustumaan FinnBrain-tutkimukseen, sen ensimmäisenä psykologina, vuoden 2011 syksyllä. Tarkoitukseni oli toteuttaa projektissa pieni osatutkimus, joka tulisi osaksi neuropsykologian erikoistumisopintoja, joihin olin hakeutumassa. Tässä vaiheessa FinnBrainissä oli juuri kerätty pienempi pilottiaineisto, ja varsinaisen ison kohortin keruu oli juuri alkanut. Kävimme tutkimuksen johtajien Hasse ja Linnea Karlssonin kanssa läpi mahdollisia tutkimusaiheita. Minua kiinnosti lähtökohtaisesti lasten tutkiminen, mutta koska yksikään FinnBrain-lapsi ei ollut vielä syntynyt, päätimme, että tutkimukseni tulee alkamaan tutkimukseen osallistuvista äideistä.

Varsin pian kävi selväksi, että tutkimusaineistoa tulisi kertymään tulevien vuosien aikana runsaasti, ja siitä riittäisi tutkittavaa myös väitöskirjaan asti. Ajatus syntyvien lasten tutkimisesta kiinnosti edelleen, ja niinpä tutkimussuunnitelmaa alettiin kirjoittaa ajatuksella, että väitöskirjatutkimukseeni tulisi sisältymään sekä FinnBrain-äitien että -lasten tutkimista. Lopulta tieto, etten tullut hyväksytyksi neuropsykologian opintoihin, ratkaisi sen, että lähdin kulkemaan laajemmin aloittelevan tutkijan polkua. Tämän polun päätteeksi valmistui väitöskirja, jonka julkinen tarkastustilaisuus järjestettiin marraskuussa 2018. Väitöstutkimukseni käsitteli äidin kokemien stressioireiden yhteyksiä hänen omiin tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin.

Vuodet FinnBrainissä ovat olleet antoisia. Olen oppinut itselleni kokonaan uuden ammatin, psykologi-tutkijan ammatin. Olin jo ennen väitöskirjan aloittamista ehtinyt työskennellä muutamia vuosia psykologina ja perheterapeuttina lasten ja perheiden parissa. Psykologina minua on aina kiinnostanut minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä meidän ihmisten välillä on ja mitkä tekijät selittävät niitä. Olen työssäni kokenut erityisen antoisana sen, että lapsen tai perheen alussa monimutkaiseltakin vaikuttavaan tilanteeseen on saatu selvyyttä tutkimalla välillä pieneltäkin tuntuvia osasia, jotka sitten ovat alkaneet mielekkäällä tavalla selittää kokonaisuutta. Koen, että olen tutkijana saanut toteuttaa juuri tätä perustavanlaatuista kiinnostustani ihmiselämän hyvin keskeisiin ilmiöihin perehtymällä tekijöihin, jotka liittyvät vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen raskausajasta alkaen.

Olen työskennellyt koko väitöskirjatutkimukseni ajan myös osa-aikaisena kliinisenä psykologina, viime vuodet muun muassa Tyksin lastenpsykiatrian poliklinikalla. Koska motivaationi tutkimuksen tekemiseen on nimenomaan syntynyt halustani ymmärtää syvemmin psykologin työssä kohtaamiani ilmiöitä, on ollut luontevaa ja itselleni myös erityisen tärkeää harjoittaa psykologin ammattiani koko ajan tutkimuksen tekemisen rinnalla. Vuodet väitöskirjatutkijana ovat tuoneet minulle paljon perustietoa esimerkiksi sosiaalisista ja lääketieteellisistä tekijöistä, jotka nivoutuvat yhteen yksilön psykologisten tekijöiden kanssa. Tätä tietoa olen voinut soveltaa nyt myös asiakastyössäni. Toisaalta olen pystynyt samaan aikaan hyödyntämään myös asiakastyössä saamaani kokemusta tutkimusmaailmassa.

Nyt jatkan väitöksen jälkeistä tutkimusta FinnBrainissä postdoc-tutkijana – henkilökohtainen tutkimusrahoitus on taattu ainakin vuodelle 2019 ja tarkoitus on hakea uutta apurahaa. Takeita sen saamisesta ei ole, mutta FinnBrainin hyvä maine tuntuu kiirineen ja toivon, että rahoittajatkin suhtautuvat myötämielisesti tutkimussuunnitelmiini. Mielessäni on jo monenlaisia kiinnostavia tutkimuskysymyksiä, joihin haluan keskittyä tämän vuoden aikana. Muun muassa vanhemmuuden neuropsykologia sekä lasten kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden pitkän aikavälin kehityksen tutkiminen ovat erityisiä mielenkiinnon kohteitani. Mietin monesti, miten onnekas olen, kun saan olla mukana tekemässä FinnBrain-tutkimusta. Tutkimusta ei kuitenkaan olisi ilman tutkittavia. Niinpä haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia FinnBrainissä mukana olevia perheitä! Olette osa suurta ja tärkeää kokonaisuutta – tämä kokonaisuus on jo nyt saanut runsaasti positiivista huomiota niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toivottavasti mahdollisimman monen into jatkaa tutkimuksessa sekä osallistua tutkimuskäynneille säilyy tulevinakin vuosina!

Eeva-Leena Kataja, psykologian tohtori, psykoterapeutti

Joulutervehdys FinnBrain-tutkimuksesta!

Vuosi 2018 on lopuillaan ja nuorimmatkin FinnBrain-tutkimuksessa mukana olevat lapset ovat täyttäneet tämän vuoden aikana kolme vuotta. Vanhimmat FinnBrain-lapsista ovat jo koululaisia. Suurkiitos teille kaikille, että olette mukana tutkimuksessa! Ilman teidän panostanne hankkeen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Tutkimuksesta saadaan uutta ja lasten terveyden edistämisen kannalta tärkeää tietoa.

Tänä vuonna tutkimukset 5-vuotiaille ovat pyörähtäneet käyntiin. Viiden vuoden ikä on lapsen kehityksen kannalta merkittävä virstanpylväs. Siihen mennessä lapselle on kehittynyt monia tärkeitä oppimiseen, ajatteluun, käyttäytymiseen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä taitoja ja ominaisuuksia, joiden ajatellaan vaikuttavan keskeisesti lapsen myöhempään hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Moni teistä onkin jo voinut saada uudet 5-vuotiskyselylomakkeet kotiin. Koska lomaketutkimus kattaa kaikki tutkimuksessa mukana olevat henkilöt, se on tärkein tutkimusmuotomme. Mikäli aikaisemmin jokunen kyselylomake on jäänyt arjen kiireissä täyttämättä, ei se ole mikään este jatkaa tutkimuksessa ja kaikki saamamme tieto on tärkeää ja arvokasta. Tiedostamme, että laajan kyselylomakepaketin täyttäminen on aikaa vievää ja olemmekin pyrkineet tiivistämään lomakkeistoa. FinnBrain-tutkimuksen vahvuus on kuitenkin kattava ja monipuolinen tieto suuresta tutkimusperheiden ryhmästä, minkä vuoksi emme ole halunneet tiivistää liikaa niin, että se tapahtuisi tärkeän tiedon kustannuksella. Sinnikkäästä mukana pysymisestänne johtuen FinnBrain-kohortti on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

Vapaaehtoiset tutkimuskäynnit sisältävät psykologien, lastenlääkäreiden ja puheterapeuttien tutkimuksia ja myös vanhemmille on omat tutkimuskäyntinsä. Lisäksi osa lapsista kutsutaan magneettikuvaustutkimukseen. Koska magneettitutkimus saattaa olla lasten mielestä jännittävä, käynti toteutetaan tutkimusretkenä, jonka teeman lapsi voi itse suunnitella ja se voi olla niin rakettilento, prinsessakuvaus kuin aivojen magneettikuvauskin. Muut tutkimuskäynnit sisältävät monia mielenkiintoisia tehtäviä, toimintoja ja leikkejä. Vanhemmat saavat käyntien yhteydessä palautetta ja tietoa oman lapsen sen hetkisestä yksilöllisestä kehityksestä ja toimintakyvystä. Käyntien sisällössä on osittain samoja elementtejä kuin aikaisempien ikäpisteiden käynneillä, sillä mahdollisuus seurata samojen lasten kehityksen etenemistä on erityisen arvokas anti tutkimuksessamme. Kuluneen vuoden aikana käyntejä on toteutunut satoja ja olemme iloisia käynneistä saamastamme positiivisesta palautteesta.

5-vuotiaille toteutettavien laajojen tutkimusten jälkeen on tiedossa pidempi tauko tutkimuksissa, sillä seuraava tärkeä mittausikäpiste on 9 vuotta. Väliaikana ei ole myöskään tarkoitus lähettää vuosittaisia kyselytutkimusvihkoja. Emme siis ole kadottaneet tietojanne, vaikka lapsenne seuraavista syntymäpäivistä useampikin kuluisi ilman FinnBrain-postia! Pidemmän tauon aikana olisimme kuitenkin hurjan kiitollisia, mikäli FinnBrain pysyisi mielessänne siten, että välittäisitte meille joko sähköpostitse tai puhelimitse tiedon, mikäli yhteystiedoissanne tapahtuu muutoksia.

Vuoden 2018 aikana tutkimusryhmämme jäsenet ovat julkaisseet yhteensä 15 artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Kaikista julkaisuista kerrotaan FinnBrainin kotisivuilla www.finnbrain.fi ja kerromme niistä ja muista ajankohtaisista asioista myös blogissamme blogit.utu.fi/finnbrain ja Facebook-sivullamme facebook.com/finnbrain. Oheiseen liitteeseen olemme koonneet muutamia poimintoja kuluneen vuoden tutkimustuloksistamme.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) myötä FinnBrain-tutkimuksen rekisteriseloste on päivitetty tietosuojaselosteeksi. Rekisterin pitäjänä toimii edelleen Turun yliopisto. Uuden tietoselosteen löydät täältä:
https://www.utu.fi/fi/yksikot/finnbrain/yhteystiedot/Documents/Tietosuojaseloste_17122018.pdf

Olemme kiitollisia saamastamme palautteesta ja haluamme kehittää toimintaamme perheiden kannalta mahdollisimman hyväksi. Voitte aina olla yhteydessä meihin, mikäli teillä on jotain kysyttävää.

Muistattehan ilmoittaa myös, jos yhteystietonne ovat muuttuneet: info@finnbrain.fi tai 050 5166148.

FinnBrain toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019.

Kiitos yhteistyöstä kanssamme!

FinnBrain-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018

Kuluneen vuoden aikana tutkijamme ovat julkaisseet useita tutkimuksia äidin raskaudenaikaisen hyvinvoinnin yhteyksistä lapsen kehitykseen (1, 2, 3). Marraskuussa väitellyt tutkijamme Eeva-Leena Kataja oli jo toinen kehityspsykologisen tiimimme jäsenistä, joka sai väitöskirjaurakkansa ansiokkaasti päätökseen. Eeva-Leenan tutkimuksessa selvitettiin, miten äidin kokemat stressioireet ovat yhteydessä hänen omiin tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä 8 kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin.

Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2012-2016. Yhteensä 230 raskaana olevaa naista sekä myöhemmin 390 äiti-vauva –paria osallistui tutkimuskäynneille, joissa tutkittiin äidin kognitiivisia toimintoja tietokonepohjaisen testipatterin avulla, sekä lapsen kasvojenilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta silmänliikemittauksen avulla. Äidin raskausaikana kokemien stressioireiden havaittiin olevan yhteydessä äidin heikompaan työmuistin toimintaan. Äidin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen kokema oireilu olivat yhteydessä myös siihen, miten kahdeksan kuukauden ikäinen vauva havainnoi tunnepitoisia kasvoja, lähinnä lisäten vauvan tarkkaavaisuutta pelokkaisiin kasvoihin, kun vauvalle esitettiin pelokkaiden kasvojen lisäksi iloisia ja neutraaleja kasvojenilmeitä.

Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia, mikä merkitys vauvaiässä havaitulla tarkkaavaisuuden suuntautumisella on lapsen myöhemmälle kehitykselle sekä myös vauvan ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle. Sekä äitien että lasten osalta FinnBrainissä on jo tehty toistomittauksia samoilla menetelmillä. Tavoitteena on kartoittaa näiden ilmiöiden pysyvyyttä sekä toisaalta tutkia niiden merkitystä muun muassa lapsen kehitykselle.

Osa tutkimuksista on keskittynyt vanhempien raskaudenaikaista hyvinvointia selittäviin tekijöihin (4, 5, 6, 7, 8, 9). Havaitsimme muun muassa, että äidin tietyntyyppinen suolistomikrobikanta oli yhteydessä suurempaan raskaudenaikaiseen painonnousuun (4).

FinnBrain-tutkimuksessa olemme ottaneet käyttöön useita uudentyyppisiä ja uraauurtavia menetelmiä, joista on vasta vähän aikaisempaa julkaistua tietoa. Siksi tässä vaiheessa osa julkaistuista artikkeleista liittyy näiden menetelmien ja niiden luotettavuuden kuvaamiseen (10, 11, 12, 13, 14, 15). Olemme tyytyväisiä voidessamme todeta, että valitsemamme menetelmät vaikuttavat kuvaavan hyvin kiinnostuksemme kohteina olevia asioita. Modernien aivokuvantamismenetelmien avulla olemme saaneet kerättyä tietoa vastasyntyneiden ja pienten lasten aivojen rakenteesta ja toiminnasta (10, 12, 13) ja itsearviointikyselyllä olemme saaneet arvokasta tietoa vanhempien mielikuvista varhaisesta vanhemmuudesta (15). Nämä tutkimukset luovat hyvän perustan jatkoa varten ja tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti yksityiskohtaisempiin tutkimuskysymyksiin vastaamisessa, kun selvitämme erilaisten ympäristö- ja perintötekijöiden yhteyksiä lasten kehitykseen.

Kaikki julkaistut artikkelit ovat koottuna kotisivuillemme http://www.utu.fi/fi/yksikot/finnbrain/julkaisuja/Sivut/home.aspx, missä osasta on saatavilla myös yksityiskohtaisemmat suomenkieliset tiivistelmät.

Viitteet

  1. Kataja E-L, Karlsson L, Parsons C E, Pelto J, Pesonen H, Häikiö T, Hyönä J, Nolvi S, Korja R, Karlsson H. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms and infant attention disengagement from emotional faces. Journal of Affective Disorders 2018.
  2. Kataja E-L, Karlsson L, Leppänen J M, Pelto J, Häikiö T, Nolvi S, Pesonen H, Parsons C E, Hyönä J, Karlsson H. Maternal depressive symptoms during the pre- and postnatal periods and infant attention to emotional faces. Child Development 2018.
  3. Nolvi S, Pesonen H, Bridgett D J, Korja R, Kataja E-L, Karlsson H, Karlsson L. Infant sex moderates the effects of maternal pre- and postnatal stress on executive functioning at 8 months of age. Infancy 2018; 23 (2): 194-210.
  4. Aatsinki A-K, Uusitupa H-M, Munukka E, Pesonen H, Rintala A, Pietilä S, Lahti L, Eerola E, Karlsson L, Karlsson H. Gut Microbiota Composition in Mid-Pregnancy Is Associated with Gestational Weight Gain but Not Prepregnancy Body Mass Index. Journal of Women’s Health; 2018.
  5. Kajanoja J, Scheinin N M, Karukivi M, Karlsson L, Karlsson H. Is antidepressant use associated with difficulty identifying feelings? A brief report. Experimental and Clinical Psychopharmacology 2018; 26(1): 2-5.
  6. Härkönen J, Lindberg M, Karlsson L, Karlsson H, Scheinin N M. Education is the strongest socioeconomic predictor of smoking in pregnancy. Addiction 2018; 113: 1117-1126.
  7. Hagqvist O, Tolvanen M, Rantavuori K, Karlsson L, Karlsson H, Lahti S. Short-term longitudinal changes in adult dental fear. European Journal of Oral Sciences 2018; 126: 300-306.​
  8. Mustonen P, Karlsson L, Scheinin N M, Kortesluoma S, Coimbra B, Rodrigues A J, Karlsson H. Hair cortisol concentration (HCC) as a measure for prenatal psychological distress — A systematic review. Psychoneuroendocrinology 2018; 92: 21–28.
  9. Kajanoja J, Scheinin N M, Karukivi M, Karlsson L, Karlsson H. Alcohol and tobacco use in men: the role of alexithymia and externally oriented thinking style. American Journal of Drug and Alcohol Abuse 2018; Nov 14: 1-9.
  10. Lehtola S J, Tuulari J J, Karlsson L, Parkkola R, Merisaari H, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin N M, Karlsson H. Associations of age and sex with brain volumes and asymmetry in 2-5-week-old infants. Brain Structure and Function 2018.
  11. Maria A, Shekhar S, Nissilä I, Kotilahti K, Huotilainen M, Karlsson L, Karlsson H, Tuulari J J. Emotional processing in the first two years of life: a review of near-infrared spectroscopy studies. Journal of Neuroimaging 2018.
  12. Kostilainen K, Wikström V, Pakarinen S, Videman M, Karlsson L, Keskinen M, Scheinin N M, Karlsson H, Huotilainen M. Healthy full-term infants’ brain responses to emotionally and linguistically relevant sounds using a multi-feature mismatch negativity (MMN) paradigm. Neuroscience Letters 2018; 670: 110-115.
  13. Jönsson E H, Kotilahti K, Heiskala J, Washling H B, Olausson Hå, Croy I, Mustaniemi H, Hiltunen P, Tuulari J J, Scheinin N M, Karlsson L, Karlsson H, Nissilä I. Affective and non-affective touch evoke differential brain responses in 2-month-old infants. Neuroimage 2018; 169: 162-171.
  14. Pajulo M, Tolvanen M, Pyykkönen N, Karlsson L, Mayes L, Karlsson H. Exploring parental mentalization in postnatal phase with a self-report questionnaire (PRFQ): Factor structure, gender differences and association with sociodemographic factors. The FinnBrain Birth Cohort. Psychiatry Research 2018; 262: 431-439.
  15. Pulli EP, Kumpulainen V, Kasurinen JH, Korja R, Merisaari H, Karlsson L, Parkkola R, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin NM, Karlsson H, Tuulari JJ. Prenatal exposures and infant brain: Review of magnetic resonance imaging studies and a population description analysis. Human Brain Mapping 2018.

Julhälsning av FinnBrain-projektet!

Året 2018 börjar lida mot sitt slut och också de yngsta barnen som är med i FinnBrain-projektet har fyllt tre år under det gångna året. De äldsta FinnBrain-barnen går redan i skola. Vi vill nu rikta ett stort tack till alla er för att ni är med i projektet! Utan ert bidrag skulle forskningsprojektet inte vara möjligt att förverkliga. De studier som görs inom FinnBrain ger viktig och ny information om hur man kan främja barns hälsa.

Det här året har undersökningarna för 5-åringarna kommit i gång. Femårsåldern är en viktig milstolpe i ett barns utveckling. Tills dess har många förmågor och egenskaper som har att göra med barnets inlärning, tänkande och beteende utvecklats. Dessa förmågor är centrala med tanke på barnets senare välmående och funktionsförmåga.

Många av er har kanske redan fått de nya 5-årsblanketterna hemskickade. Eftersom frågeformulären skickas till alla deltagare, är de vår viktigaste undersökningsmetod. Även om ni inte har fyllt i alla våra tidigare frågeformulär, är det inget hinder för att fortsätta i projektet och all information vi får av er är värdefull. Vi är medvetna om att det tar tid att fylla i formulären och därför har vi försökt förkorta våra blanketter så mycket som möjligt. FinnBrain-projektets styrka är ändå en heltäckande och mångsidig bild av en stor mängd familjer. Därför vill vi inte skära ner på frågorna i den grad att det skulle leda till att vi går miste om viktig information. FinnBrain-studien är unik också ur en internationell synvinkel tack vare er uthållighet att fylla i de olika frågeformulären och delta i de olika utredningarna.

De frivilliga undersökningsbesöken innefattar undersökningar med psykologer, barnläkare och talterapeuter och även föräldrarna har sina egna undersökningar. Utöver detta bjuds en del av barnen in till en magnetavbildningsundersökning. Eftersom magnetavbildningen kan kännas spännande för barnen, förverkligas besöket som en expedition, vars tema barnet själv kan planera. Det kan vara allt från en raketexpedition eller prinsessfotografering till en vanlig magnetavbildning av hjärnan. De övriga undersökningsbesöken innehåller många intressanta uppgifter och lekar. Föräldrarna får feedback och information om sitt barns utveckling och funktionsförmåga i samband med besöken. I besökens innehåll finns en del liknande element som vid de tidigare ålderspunkterna, eftersom det är speciellt värdefullt för oss att kunna följa med hur barnens utveckling framskrider. Under det gångna året har vi redan utfört ett hundratal undersökningar och vi är glada för all den positiva feedback vi har fått.

Efter att de omfattande undersökningarna vid 5-årsåldern är utförda, blir det en längre paus i undersökningarna. Följande viktiga mätningspunkt är vid 9-årsålder. Under denna pausperiod kommer vi inte att skicka er de årliga frågeformulären. Det här betyder alltså att vi inte har tappat bort era kontaktuppgifter även om ert barn hinner ha flera födelsedagar utan post från FinnBrain! Vi är ändå tacksamma om ni under den längre pausen minns FinnBrain och meddelar oss antingen per e-post eller per telefon om det sker förändringar i era kontaktuppgifter.

Under året 2018 har vår forskargrupp publicerat totalt 15 vetenskapliga artiklar i internationella, vetenskapliga journaler. Alla artiklar beskrivs på FinnBrains hemsida www.finnbrain.fi och vi berättar om dem och andra aktuella saker även i vår blogg blogit.utu.fi/finnbrain och på våra Facebook-sidor facebook.com/finnbrain. I bilagan presenterar vi ett utdrag ur forskningsresultaten under det gångna året.

EU:s allmänna dataskyddsförordning
På grund av EU:s allmänna dataskyddsförordning (2016/679) har FinnBrain-undersökningens registerbeskrivning uppdaterats till en dataskyddsbeskrivning. Registret upprätthålls fortfarande av Åbo Universitet. Den nya dataskyddsbeskrivningen finns att läsa på: https://www.utu.fi/fi/yksikot/finnbrain/yhteystiedot/Documents/Tietosuojaseloste_17122018.pdf

Vi är tacksamma för all feedback ni har gett oss och vi vill kunna utveckla vår verksamhet så att den blir så bra som möjligt för de familjer som är med. Ni kan alltid vara i kontakt med oss om ni har något att fråga.

Ni minns väl också att anmäla oss om era kontaktuppgifter förändras: info@finnbrain.fi eller 050 5166148.

FinnBrain önskar er en god jul och ett gott nytt år 2019.

Tack för samarbetet!

Resultat ur FinnBrain-projektets studier under år 2018

Under det senaste året har våra forskare publicerat ett flertal studier om sambandet mellan mammans välmående under graviditeten och barnets utveckling (1, 2, 3). Eeva-Leena Kataja, som disputerade i november, är redan den andra av våra utvecklingspsykologer som har fått sin doktorsavhandling färdig. I Eeva-Leenas avhandling undersöktes både hur mammans stressymptom påverkar hennes förmåga till informationsprocessering under graviditeten och hur hennes stressymptom hänger ihop med babyns förmåga att processera ansiktsuttryck vid 8-månadersålder.

Materialet samlades in under åren 2012-2016. Totalt 230 gravida kvinnor och senare 390 mamma-baby-par deltog i undersökningarna. Under dessa undersökningsbesök utreddes mammans kognitiva funktioner med hjälp av datoriserade test. Hur babyn fokuserade på ansiktsuttryck, undersöktes genom mätning av babyns ögonrörelser. Resultaten visade att mammans stressymptom under graviditeten var relaterade till ett sämre arbetsminne. Resultaten visade också att mammans stress under graviditeten och efter förlossningen hade ett samband med hur babyn i 8-månadersålder uppmärksammade ansikten med känslouttryck. Det visade sig nämligen att babyn i högre grad riktade sin uppmärksamhet på rädda ansiktsuttryck i situationer där också glada och neutrala ansiktsuttryck presenterades tillsammans med rädda ansiktsuttryck.

I framtiden är det viktigt att utreda vilken betydelse babyns tendens att rikta uppmärksamheten har för barnets senare utveckling och även för hur barnet och föräldern interagerar sinsemellan. Inom FinnBrain används samma metoder upprepade gånger. Syftet är å ena sidan att kartlägga fenomenens stabilitet och å andra sidan att undersöka fenomenens betydelse för barnets utveckling.

En del av studierna som har publicerats under det senaste året har fokuserat på olika faktorer som beskriver föräldrarnas välmående under graviditeten (4, 5, 6, 7, 8, 9). Vi upptäckte bland annat att det finns ett samband mellan en viss typs tarmflora hos mamman och hennes viktökning under graviditeten (4).

I FinnBrain-projektet har vi tagit i användning flera nya och banbrytande metoder det inte finns så mycket tidigare forskning om. Därför fokuserar en del av de studier som har publicerats i detta skede på att beskriva metoderna och deras pålitlighet (10, 11, 12, 13, 14, 15). Vi är glada att konstatera att de metoder vi har valt verkar fungera för att mäta de fenomen vi är intresserade av. Med hjälp av moderna hjärnavbildningsmetoder har vi kunnat samla information om hur hjärnan hos barn är strukturerad och hur den fungerar (10, 12, 13) och med hjälp av självskattningsformulär har vi fått värdefull information om hur föräldrarna upplever föräldraskapet (15). Dessa studier utgör en god grund för kommande studier och resultaten kan användas för att besvara såväl detaljerade forskningsfrågor som frågor om hur genetiska- och omgivningsfaktorer hänger ihop med och barnets utveckling.

Alla publicerade artiklar finns samlade på vår hemsida http://www.utu.fi/fi/yksikot/finnbrain/julkaisuja/Sivut/home.aspx 

och för en del av artiklarna finns dessutom sammanfattningar.

Referenser

  1. Kataja E-L, Karlsson L, Parsons C E, Pelto J, Pesonen H, Häikiö T, Hyönä J, Nolvi S, Korja R, Karlsson H. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms and infant attention disengagement from emotional faces. Journal of Affective Disorders 2018.
  2. Kataja E-L, Karlsson L, Leppänen J M, Pelto J, Häikiö T, Nolvi S, Pesonen H, Parsons C E, Hyönä J, Karlsson H. Maternal depressive symptoms during the pre- and postnatal periods and infant attention to emotional faces. Child Development 2018.
  3. Nolvi S, Pesonen H, Bridgett D J, Korja R, Kataja E-L, Karlsson H, Karlsson L. Infant sex moderates the effects of maternal pre- and postnatal stress on executive functioning at 8 months of age. Infancy 2018; 23 (2): 194-210.
  4. Aatsinki A-K, Uusitupa H-M, Munukka E, Pesonen H, Rintala A, Pietilä S, Lahti L, Eerola E, Karlsson L, Karlsson H. Gut Microbiota Composition in Mid-Pregnancy Is Associated with Gestational Weight Gain but Not Prepregnancy Body Mass Index. Journal of Women’s Health; 2018.
  5. Kajanoja J, Scheinin N M, Karukivi M, Karlsson L, Karlsson H. Is antidepressant use associated with difficulty identifying feelings? A brief report. Experimental and Clinical Psychopharmacology 2018; 26(1): 2-5.
  6. Härkönen J, Lindberg M, Karlsson L, Karlsson H, Scheinin N M. Education is the strongest socioeconomic predictor of smoking in pregnancy. Addiction 2018; 113: 1117-1126.
  7. Hagqvist O, Tolvanen M, Rantavuori K, Karlsson L, Karlsson H, Lahti S. Short-term longitudinal changes in adult dental fear. European Journal of Oral Sciences 2018; 126: 300-306.​
  8. Mustonen P, Karlsson L, Scheinin N M, Kortesluoma S, Coimbra B, Rodrigues A J, Karlsson H. Hair cortisol concentration (HCC) as a measure for prenatal psychological distress — A systematic review. Psychoneuroendocrinology 2018; 92: 21–28.
  9. Kajanoja J, Scheinin N M, Karukivi M, Karlsson L, Karlsson H. Alcohol and tobacco use in men: the role of alexithymia and externally oriented thinking style. American Journal of Drug and Alcohol Abuse 2018; Nov 14: 1-9.
  10. Lehtola S J, Tuulari J J, Karlsson L, Parkkola R, Merisaari H, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin N M, Karlsson H. Associations of age and sex with brain volumes and asymmetry in 2-5-week-old infants. Brain Structure and Function 2018.
  11. Maria A, Shekhar S, Nissilä I, Kotilahti K, Huotilainen M, Karlsson L, Karlsson H, Tuulari J J. Emotional processing in the first two years of life: a review of near-infrared spectroscopy studies. Journal of Neuroimaging 2018.
  12. Kostilainen K, Wikström V, Pakarinen S, Videman M, Karlsson L, Keskinen M, Scheinin N M, Karlsson H, Huotilainen M. Healthy full-term infants’ brain responses to emotionally and linguistically relevant sounds using a multi-feature mismatch negativity (MMN) paradigm. Neuroscience Letters 2018; 670: 110-115.
  13. Jönsson E H, Kotilahti K, Heiskala J, Washling H B, Olausson Hå, Croy I, Mustaniemi H, Hiltunen P, Tuulari J J, Scheinin N M, Karlsson L, Karlsson H, Nissilä I. Affective and non-affective touch evoke differential brain responses in 2-month-old infants. Neuroimage 2018; 169: 162-171.
  14. Pajulo M, Tolvanen M, Pyykkönen N, Karlsson L, Mayes L, Karlsson H. Exploring parental mentalization in postnatal phase with a self-report questionnaire (PRFQ): Factor structure, gender differences and association with sociodemographic factors. The FinnBrain Birth Cohort. Psychiatry Research 2018; 262: 431-439.
  15. Pulli EP, Kumpulainen V, Kasurinen JH, Korja R, Merisaari H, Karlsson L, Parkkola R, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin NM, Karlsson H, Tuulari JJ. Prenatal exposures and infant brain: Review of magnetic resonance imaging studies and a population description analysis. Human Brain Mapping 2018.

Lisää stressiä stressitutkimuksesta?

FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Yhtenä tutkimusaiheena ympäristön vaikutuksista on raskaudenaikainen stressi. Koska stressi käsitteenä on lähes kaikille omakohtaisestikin jossain määrin tuttu, saattaa tämä ajatus herättää jopa lisää stressiä – saattaako juuri minun kokemani stressi raskausaikana vaikuttaa haitallisesti lapseni kehitykseen, ja jos tieto vain lisää tuskaa, miten ihmeessä tämän asian tutkiminen voisi auttaa vähentämään lapsille stressistä koituvaa haittaa?

Raskausajan ajatellaan valmistavan syntyvää lasta ympäröivään maailmaan ja on esimerkiksi ollut hyödyllistä, että lapsi, joka syntyy keskelle nälänhätää, on jo valmiiksi ohjelmoitunut ottamaan kaiken irti vähästä ravinnosta. Raskaudenaikaisen stressin osalta tämä ilmiö ei ole yhtä yksinkertainen. Tiedämme kuitenkin, että kaikki äidin kokema stressi raskausaikana ei suinkaan ole lapsen kehitykselle haitallista ja osassa tutkimuksia ”sopivasti” stressaantuneiden äitien lasten on todettu kehittyneen verrokkejaan nopeammin. Niissäkin tutkimuksissa, joissa yhteyksiä raskaudenaikaisen stressin ja lapsen kehityksen haasteiden välillä on havaittu, raskaudenaikaisen stressin vaikutus on varsin pieni ja muita kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on paljon. Yksittäisen perheen kohdalla pelkän raskaudenaikaisen stressin vaikutuksista lapseen ei siis juuri voida edes puhua.

Kaikki lapset eivät ole yhtä alttiita äidin sellaisellekaan stressille, joka saattaisi toisenlaisissa olosuhteissa aiheuttaa riskejä kehitykselle. Lapsen kehitystä tutkittaessa myöskään harvoin voidaan suoraviivaisesti sanoa, että mikään kehityspiirre olisi ainoastaan hyvä tai huono; tutkijamme Saara Nolvi on aiemmin FinnBrainin blogitekstissään (Yksilölliset temperamenttipiirteet muovaavat jo vauvan kokemusmaailmaa) kuvannut orkidea- ja voikukkalapsia, joista orkidealapset ovat ikään kuin ohjelmoituneet herkemmiksi reagoimaan myöhempään ympäristöön niin, että parhaissa olosuhteissa he suorastaan kukoistavat, kun taas sinnikkäät voikukkalapset selviävät karuimmissakin olosuhteissa vähemmillä vaurioilla.

Vaikka yksilön kohdalla raskaudenaikaisen stressin vaikutukset ovatkin vähäisiä, on yhteiskunnallisesti tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia raskaudenaikaisella stressillä suurempia joukkoja tutkittaessa on, jotta tulevien vanhempien hyvinvointiin satsaaminen voidaan perustella. Nykyisillä, rajallisilla resursseilla on myös ehdottoman tärkeää osata tunnistaa ne perheet ja tilanteet, joiden kohdalla riskit lapsen kehitykselle ovat merkittävimmät, jotta esimerkiksi neuvoloissa osattaisiin kohdentaa apua juuri niille perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Lopuksi, kaikille huolestuneille: se, että mietit omakohtaisesti näitä asioita, kertoo jo paljon siitä, kuinka hyvä vanhempi olet. Lapsen näkökulman huomioon ottaminen ja hänen tarpeidensa pohtiminen ovat merkkejä sensitiivisestä eli lasta ymmärtävästä ja huomioivasta vanhemmuudesta, minkä taas tiedetään olevan lapsen kehitystä suojaava ja tukeva tekijä.


Paula Mustonen
lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija

 

Mera stress av stressforskning?

I FinnBrain-födelsekohortundersökningen undersöks miljöns och ärftlighetens inverkan på barnets utveckling. Ett forskningstema kring miljöns inverkan är stress under graviditeten. Då stress som begrepp i någon mån för de flesta är personligen bekant kan denna tanke t.o.m. väcka mera stress – kan månne just min upplevda stress inverka menligt på mitt barns utveckling, och om kunskapen endast ökar ångesten; hur i all världen skulle då forskning i ämnet kunna minska på de nackdelar som barn kan uppleva p.g.a. stress?

Man tänker sig att graviditeten förbereder det kommande barnet på den omgivande världen och det har t.ex. varit nyttigt, att ett barn som föds mitt i hungersnöd är färdigt programmerad att ta ut allt ur den minimala näringen. Gällande stress under graviditeten är detta fenomen inte lika enkelt. Vi vet ändå att all stress mamman upplevt under graviditeten inte alls är skadlig för barnets utveckling, och i en del studier har ”passligt” stressade mödrars barn visat sig utvecklas snabbare i jämförelse med andra. Även i de undersökningar där samband mellan stress under graviditeten och utmaningar i barnets utveckling har observerats, är effekten av stress under graviditeten mycket liten och det finns många andra faktorer som inverkar på utvecklingen. Hos enskilda familjer kan man alltså inte tala om endast inverkan av stress på barnet under graviditeten.

Alla barn är inte lika känsliga för sådan stress hos modern som under andra förhållanden kunde förorsaka risker för utvecklingen. Då man undersöker barns utveckling kan man sällan entydigt säga att något utvecklingsdrag skulle vara enbart bra eller dåligt; vår forskare Saara Nolvi har tidigare i sin FinnBrain bloggtext (De individuella temperamentsdragen formar redan spädbarnets upplevelsevärld) beskrivit orkidé- och maskrosbarn, av vilka orkidébarnen verkar vara programmerade för att känsligare reagera på den senare omgivningen så att de i de bästa förhållanden uttryckligen blomstrar; när å andra sidan de mer orubbliga maskrosbarnen klarar sig med mindre skador även i kargare förhållanden.

Fastän effekten på individnivå av stress under graviditeten är liten, är det samhälleligt viktigt att förstå vilka effekter stress under graviditeten har när större grupper undersöks, så att satsningar på blivande föräldrarnas välmående kan motiveras. Med de nuvarande, begränsade resurserna är det också av största vikt att kunna känna igen de familjer och de situationer där riskerna för barnets utveckling är mest betydande, så att man t.ex. vid rådgivningarna skulle kunna rikta hjälpen till just de familjer som behöver den mest.

Slutligen, till alla bekymrade: det att du själv funderar på dessa saker berättar redan mycket om hur bra förälder du är. Att ta barnets perspektiv i beaktande och att fundera på barnets behov är tecken på ett sensitivt föräldraskap, d.v.s. ett föräldraskap där man förstår och uppmärksammar barnet, vilket man igen vet att är en skyddande och stödande faktor för barnets utveckling.


Paula Mustonen
specialiserande läkare i barnpsykiatri, doktorand

Sinnikkyyttä, yhdessä tekemistä, kahvia ja kuohuviiniä – väitöskirjatutkijan matka tohtoriksi

FinnBrain-tutkimuksessa työskentelee tällä hetkellä noin 35 väitöskirjantekijää. Väitöskirjatyöntekijät antavat joko suoraan tai epäsuorasti suuren työpanoksen tutkimuksen arjessa. Millainen sitten on väitöskirjatyöntekijän matka urakan aloituksesta tohtorinhattuun? Aloitin itse FinnBrain-tutkimuksessa väitöskirjatutkijana tammikuussa 2013 ja väittelin joulukuussa 2017, joten kaikki väitöskirjaprojektin vaiheet ovat vielä melko tuoreessa muistissa. Pyrin tässä blogikirjoituksessa antamaan kuvan siitä, millaisten vaiheiden kautta väittelemään yleensä päädytään.

Sopivaan tutkimusaiheeseen ja tutkimusryhmään päätyminen on väitöstutkimuksen ensimmäinen konkreettinen askel. Yllättävän monet tohtoriksi aikanaan valmistuvat eivät alun perin ole olleet varmoja tutkimusinnostuksestaan. Sopivaan ryhmään päädytäänkin melko usein kiertotietä – se löytyy esimerkiksi kollegan kautta. Joillakin tutkimusinnostuksen löytyminen vaatii jo jonkin verran nähtyä työelämää ja siellä herännyttä kiinnostusta jonkin ongelman ymmärtämiseen tai ratkaisemiseen. Tämä korostuu etenkin aloilla, joissa valmistutaan selkeästi ammattiin, kuten esimerkiksi opettajilla, psykologeilla ja lääkäreillä. Toisilla aloilla taas valmistuminen maisteriksi voi automaattisesti tarkoittaa tutkijan ammattiin siirtymistä jo nuorella iällä.

Väitösartikkelien julkaiseminen on usein vuosien työ.

Itse aloitin väitöskirjaprojektin virallisesti tammikuussa 2013, tuolloin jo valmiina erityisopettajana ja harjoittelua vaille valmiina psykologina.  Olin hakenut sopivaa tutkimusaihetta jo opettajaksi valmistumiseni jälkeen vuodesta 2011 lähtien, ja FinnBrain-tutkimukseen tutustuin tutkimusjulisteen (posterin) luettuani. Kaikki alkoi tutkimussuunnitelman tekemisestä ohjaajan kanssa loppuvuonna 2012 ja sen hyväksyttämisestä tiedekunnassa alkuvuonna 2013. Tämän jälkeen saattoi alkaa käytännön työ: rahoituksen hakeminen, jotta väitöstyö voisi edetä, tutkimuskäyntien suunnittelu ja eettisen toimikunnan lupien hakeminen tutkimuksen toteuttamiseksi.

Alussa monet väitöskirjatutkijat joutuvat tekemään tutkimustyötä muun työn ohella, koska rahoituksen saaminen alkuvaiheen tutkimukselle on haastavampaa. Näin oli tilanne myös minun kohdallani: työskentelin tutkimuksen eteen toisen työn rinnalla noin vuoden ennen kuin rahoituksen varmistuttua saatoin alkaa tehdä nelipäiväistä tutkimustyöviikkoa. Usein tämä rahoituksen suhteen haasteellinen alkuvaihe sijoittuu myös yksiin erinäisten aikaa vievien käytännön töiden, kuten aineiston keräämisen kanssa.  Oma tutkimuskysymykseni liittyi vauvojen itsesäätelyyn, joten olin mukana aloittamassa kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen kehitystä tutkivaa FinnBrain-tutkimuskäyntiä toukokuussa 2013. Tässä kohtaa väitöstyötä sisäinen motivaatio, vertaisten tuki ja kannustavat ohjaajat ovat kullanarvoiset, sillä työskentelyn päämäärä ei vielä hahmotu kovinkaan selkeästi, eikä työ tunnu selkeiden tulosten – kuten tutkimusjulkaisujen – mittarilla etenevän ollenkaan. Toisaalta juuri käytännön työ oman aineiston eteen antaa monesti paremman mielikuvan tutkijan perustason työtehtävistä. Itselläni näihin perustehtäviin kuuluivat tutkimuskäynneille rekrytointi, tutkimuskäyntien teettämiset, opiskelijoiden koulutus, tutkimusaineiston käsittelyn opettelu ja aineiston käsittely (videoiden koodaus ja aineistonhallinta).  Tässä vaiheessa päivät ovat pitkiä ja töistä irrottautuminen välillä on tärkeää, jotta jaksaa ponnistella kohti seuraavia vaiheita.

Väitöskirjatyön vaiheet.

Väitöskirjatyön alkuvaiheeseen kuuluu myös väitöskirjaan liittyvä opiskelu. Tohtorintutkintoon kuuluu aina tietty määrä (yleensä 60 op) tutkijankoulutuksen opintoja. Näistä osa on selkeitä kursseja (esimerkiksi tieteenteoria, etiikka ja tilastollisen analyysin erityiskurssit), osa opinnoista taas koostuu tutkijan käytännön työstä kuten kongressiesitelmistä, seminaareista ja ohjaajan antamasta työnohjauksesta. Väitöskirjan tekeminenhän on pätevöitymistä tutkijan ammattiin. Väitöskirjan tekoa pidetäänkin usein opiskeluna, niin virallisessa mielessä kuin useimpien ihmisten käsityksessäkin.  Todellisuudessa tutkijan ammattiin pätevöityminen on useimmiten kuitenkin jo vaativaa projektinhallintaa, jonka tekijät ovat jo korkeasti koulutettuja alansa ammattilaisia.

Nykyisellään väitöskirjat ovat useimmilla aloilla nk. kokoomaväitöskirjoja, eli koostuvat 3-5 julkaistavaksi hyväksytystä (osa)tutkimusartikkelista sekä yhteenveto-osasta. Väitöskirjatutkijan työn keskivaihe, joka voi kestää useita vuosia (itselläni vuodesta 2014 vuoteen 2017), koostuukin näiden osatutkimusjulkaisujen kirjoittamisesta ja siihen liittyvästä aineiston analysoinnista. Tällöin yleensä on mahdollista keskittyä omaan aineistoon ja käytännön työpaineet helpottavat, mutta eteen tulee uusia haasteita. Aineiston tilastollinen analyysi ja tutkimusartikkelin kirjoittaminen (englanniksi) esimerkiksi ovat taitoja, joita oppii vain tekemällä. Kirjoittamista opetellessa kahvia kuluu ja aivosolut sauhuavat sopivia sanamuotoja miettiessä. Työ ja ohjaajien kritiikit voivat tuntua lannistavalta, mutta työ yleensä helpottuu artikkeli artikkelilta.  Tässäkin sinnikkyys on tarpeen, sillä omaa työtä arvioidaan paljon ja suuri osa siitä asettuu epämukavuusalueelle. Toisaalta yksi työn hienoimpia hetkiä on nähdä se ensimmäinen ikioma artikkeli julkaistussa muodossa. Nämä palkitsevat hetket – oli kyseessä sitten aineistonkeruun valmistuminen, artikkelin lähettäminen arvioitavaksi, artikkelin julkaiseminen tai muu etappi – ovatkin tärkeitä ilon ja juhlan aiheita koko tutkimusryhmälle.

Tutkimustyön viimeinen, kokopäiväisesti tehden noin 8-12 kuukautta kestävä vaihe alkaa, kun tutkimusartikkelit ovat valmiina ja suurin osa niistä on hyväksytty julkaistavaksi. Tällöin tohtorikandidaatti alkaa kirjoittaa yhteenveto-osaa, joka kokoaa yhteen osajulkaisuissa esitetyt menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenveto-osa on väitöskirjan sydän ja tohtorikandidaatin itsenäinen kirjoitustyön taidonnäyte. Sen valmistuttua alkaa esitarkastusprosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa väitöskirjan laatu. Käytännössä kaksi aihetta tuntevaa kokenutta tutkijaa arvioi väitöskirjaa ja esittää korjausehdotuksia ennen väittelylupaa puoltavien lausuntojen antamista.

Esitarkastuksen päätyttyä maali alkaa olla jo varsin lähellä, sillä tiedekunta myöntää väittelyluvan ja väitösvalmistelut voivat alkaa. Kaikki vuosien työ huipentuu väitöspäivään, jossa kandidaatti puolustaa työtään aiheen tuntevan ja työn tarkasti lukeneen vastaväittäjän sekä yleisön edessä. Väitöksen jälkeen päivä jatkuu perinteikkäästi juhlallisessa karonkassa, jossa juhlistetaan vastaväittäjää (ja myös valmistunutta työtä) illallisen, puheiden ja loppuillasta epävirallisemman juhlinnan merkeissä.

Onnellinen väittelijä väitöksen jälkeen.

Väitöskirjatyö on kokopäiväisestikin tehden nelivuotinen työ ja monille muiden töiden tai aineistoon liittyvien kommervenkkien vuoksi tätä paljon pidempi projekti. Urakan päättäminen väitökseen on väittelijälle iso saavutus sekä murroskohta uralla ja elämässä muutenkin, eräänlainen ympyrän sulkeutumisen hetki. Vain osalla työ jatkuu intensiivisesti tutkimuksen parissa väitöskirjan jälkeen – osa palaa muuhun työhön, ja heille tämä vaihe voi olla myös siinä mielessä ainutlaatuinen osa elämää. Minulle väitöskirjan tekeminen on kuitenkin myös ammatinvalinta, ja työ jatkuu samojen aiheiden parissa nyt väitöksen jälkeenkin. Siitä huolimatta koko väitösurakka kulminoitui hienolla tavalla tuohon ikimuistoiseen päivään, jolloin kuohuviinit oli todellakin ansaittu.

Saara Nolvi

Kirjoittaja on FT ja psykologi, joka toimii tutkijatohtorina FinnBrain-tutkimuksessa.

FinnBrain osaksi kunniakasta tutkimusaineistojen joukkoa

Kansainvälisesti erittäin arvostetussa International Journal of Epidemiology -lehdessä on erityinen artikkelisarja FinnBrainin kaltaisten tutkimusaineistojen perustietojen ja aineistonkeruun kuvaamiseen. Tämä Cohort Profile -niminen artikkelityyppi palvelee erityisesti muita tutkijoita, jotka toimivat samalla tutkimusalueella. Kun aineiston kertyminen ja keskeiset tutkimusmenetelmät on kuvattu julkisesti, samojen kysymysten kanssa työskentelevät ryhmät saavat tietää toisistaan ja näihin kysymyksiin vastaaminen helpottuu yhteistyön kautta. Lisäksi tällainen menetelmäkuvaus helpottaa meidän omien tutkijoidemme työtä, kun kaikkiin artikkeleihin ei tarvitse enää varata tilaa koko aineiston perusteelliselle kuvaukselle, vaan voi viitata valmiiseen tekstiin. Em. lehden korkeaa tasoa heijastelevat runsaat ja perusteelliset arvioitsijoiden korjauspyynnöt, joihin vastaamisessa kului useita kuukausia. Palkinto on kuitenkin mittava: FinnBrainin pääsy tällä tavalla osaksi kunniakasta tutkimusaineistojen joukkoa on tutkijalle yhden unelman täyttymys.

Cohort Profile -artikkelia kirjoittaessamme puhuimme ryhmän kesken usein ääneen siitä, miten valtavasti arvostamme tutkimuksessa mukana olevien perheiden panostusta hankkeeseen. Olemme saaneet jonkin verran palautetta siitä, että osatutkimukset, joihin liittyy mittauksia, kuvantamista tai näytteenottoa tuntuvat saavan paljon huomiota osakseen kaikkia koskevan kyselylomaketutkimuksen rinnalla. Jotkut tutkittavat ovat toivoneet myös mahdollisuutta osallistua kyselylomakkeiden ja rekisteritutkimuksen ohella myös muilla tavoin aineiston kerryttämiseen. Tässä yhteydessä haluaisin tuoda esiin, miten valtavan arvokas asia on, että meillä on FinnBrainissä laaja tutkimusperheiden joukko ja tässä joukossa lomaketutkimus muodostaa koko hankkeen rungon, koska se koskee kaikkia osallistujia. FinnBrainin hyvä maine maailmalla ja mahdollisuudet edistää tiedettä perustuvat ihan kaikkiin tutkimuksen osiin ja ihan jokaisen perheen osallistumiseen.

Tutkijan näkökulmasta aika kuluu tällaisessa seurantatutkimuksessa kovin nopeasti: kun yksi mittauspiste on saatu valmiiksi, seuraavan keruu on jo täydessä vauhdissa. Lapset kasvavat (onneksi:)) ja kohortin lapset varttuvat siinä samalla. Tämä asettaa välillä ajallisia haasteita aineiston keruulle sekä ennen kaikkea tulosten raportoimiselle, sillä samat tutkijat sekä raportoivat jo kerätystä aineistosta tuloksia että kartuttavat uusien mittauspisteiden kautta uutta aineistoa. Syksyllä käynnistynyt 5-vuotismittauspiste on hyvin tärkeä – myös kyselylomakkeiden osalta – ja toivomme, että saisimme kattavasti tietoa mahdollisimman monelta tutkimuksessa mukana olevalta perheeltä, jotta pääsisimme todella vastaamaan niihin tärkeisiin kysymyksiin, joita olemme ihan alun perin lähteneet tutkimaan.

Linnea Karlsson, dosentti

Karlsson L, Tolvanen M, Scheinin N M, Uusitupa H-M, Korja R, Ekholm E, Tuulari J J, Pajulo M, Huotilainen M, Paunio T, Karlsson H. Cohort Profile: The FinnBrain Birth Cohort Study (FinnBrain). International Journal of Epidemiology 2017: 1-12.

Hyvää Joulua!

Vuosi 2017 lähenee loppuaan ja on aika kiittää kaikkia tutkimuksessa mukana olevia perheitä kuluneesta vuodesta. Toteutimme tänä vuonna perinteisen joulukirjeemme joulukalenterina Facebook-sivullamme osoitteessa https://www.facebook.com/finnbrain/ Pienet tutkittavat osallistuivat kalenterin tekoon taideteoksillaan. Joulukalenterin sisällöstä olemme tehneet nyt koosteen myös tänne blogiin.

(Kuva: Essi 2 vuotta)

Joulukalenterissa esittelimme kyselylomaketutkimuksen lisäksi seuraavat osatutkimukset:

Joka viikko postitamme kyselylomakkeita tutkimuksessa mukana oleville perheille. Kyselylomaketutkimus kattaa kaikki tutkimuksessa mukana olevat henkilöt ja saamme lomakevastauksista arvokasta tietoa tutkimuksemme käyttöön. Se, että kyselylomakkeet eivät aina palaudu, ei haittaa – elämäntilanteet muuttuvat ja joskus on enemmän ja joskus vähemmän aikaa täyttää lomakkeita. Kyselylomakkeet ovat tärkein tiedonkeruumenetelmämme ja olemme kiitollisia jokaisesta palautuneesta kyselylomakkeesta.

Lasten päivähoitoon liittyvä osatutkimus on edennyt mukavasti syksyn aikana. Lapsista on otettu sylkinäytteitä kortisolihormonipitoisuuden määrittämiseksi yhteensä jo yli 200 perheessä ja 30 eri päiväkodissa. Sylkinäytteiden kerääminen on ollut kuluneena syksynä lapsille jo tuttua puuhaa, koska kaikkien kohdalla kyseessä ovat olleet tutkimukseen liittyvät seurantanäytteet.

Kasvojenilmeisiin suuntautuva tarkkaavaisuus on keskeisessä roolissa ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä. Jo vastasyntynyt vauva suuntautuu voimakkaasti ihmiskasvoihin, hakien esimerkiksi vanhemman hoivaa sekä toisaalta tietoa ympäristön tapahtumista. Olemme FinnBrainissä tutkineet lapsen kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden kehitystä vauvaiästä alkaen silmänliikemenetelmää käyttäen. Noin 400 lasta on osallistunut tutkimuskäynteihin 8 kk ja 30 kk iässä. Tänä syksynä on alkanut toistomittaus samoille lapsille 5 vuoden iässä.

Viimeisen vuoden aikana taaperoikäisiä lapsia on kutsuttu unitutkimukseen, jossa lasten unta on tutkittu liikeaktiivisuusmittareiden avulla. Mittari muistuttaa rannekelloa. Sen avulla voidaan tutkia muun muassa nukahtamisaikaa, unen kestoa ja heräilyjen määrää yön aikana.

Tänä vuonna saatiin päätökseen imetysosatutkimus, nuorimpien lasten täyttäessä kaksi vuotta. Varhaisen ravitsemuksen ja ruokintakäyttäytymisen osatutkimuksen tutkimuskäynneillä on kerätty viidessä eri aikapisteessä yhteensä 811 äidinmaitonäytettä, ja äidinmaitonäytteiden keruu on saatu nyt jouluksi 2017 päätökseen.

Joulukalenterissa kerroimme 5-vuotiaille aloitettavista osatutkimuksista:

5-vuotiaiden lasten kehityspsykologiset tutkimuskäynnit ovat alkaneet alkusyksystä. Lasten kanssa tehdään mm. leikinomaisia tehtäviä, joilla tutkitaan lapsen psykologista kasvua ja kehitystä. Käynniltä perhe saa kirjallisen yhteenvedon ja kuvauksen käynnin sisällöstä.

Myös puheen ja kielen tutkimuskäynnit ovat alkaneet syksyn aikana. Lapsi tekee puheen tuottamista ja ymmärtämistä mittaavia tehtäviä. Lisäksi lapsen kuulo seulotaan. Perhe saa lopuksi tietoa lapsen puheen ja kielen taidoista verrattuna ikätasoiseen suoriutumiseen.

FinnBrainin vuosi sitten aloitetut aivojen magneettikuvausretket jatkuvat myös ensi vuonna. Uutena ikäpisteenä kutsutaan viisivuotiaita lapsia käynnille, joka toteutetaan kunkin lapsen tahtiin rauhassa valmistautuen, treenaten ja leikkien. Retken teeman saa jokainen lapsi päättää itse. Olemme tähän mennessä vastaanottaneet 33 lasta ja mukaan on mahtunut niin ”prinsessalentäjiä”, ”astronautteja” kuin ”aivojen magneettikuvaukseen tulijoita”.

5-vuotispisteeseen kuuluu lisäksi lastenlääkäriseuranta. Se sisältää vanhemman puhelinhaastattelun, jota ennen perheet käyvät lapsen kanssa antamassa erilaisia biologisia näytteitä joko laboratoriossa tai Teutorissa. Puhelinhaastattelussa käydään läpi lapsen terveysasioita ja kerrotaan allergiaverikoetulokset. Jos haastattelun aikana ilmenee huolta lapsen terveyteen liittyen, haastatteleva lääkäri keskustelee asiasta ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.

Samaan kokonaisuuteen liittyy myöskin alkuvuodesta 2018 alkava osatutkimus, johon kutsumme 5-vuotiaiden lasten äitejä ja isiä. Tutkimme esimerkiksi silmänliikerekisteröinnillä, miten vanhemmat katselevat erilaisia tunnepitoisia kuvia, sekä miten he toimivat erilaisten päättelytehtävien parissa. Tavoitteenamme on selvittää vanhemmuuden osatekijöitä, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta keskeisiä. Tämän tiedon avulla voidaan myös kehittää ennaltaehkäiseviä, vanhemmuutta ja lapsen positiivista kehitystä tukevia interventioita.

Olemme saaneet vuoden 2017 aikana tutkimustuloksia tutkimusaineistostamme:

Tänä vuonna on ollut syytä juhlaan, sillä ensimmäinen väitöskirja tutkimusaineistostamme on valmistunut. Saara Nolvi väitteli 1.12.2017 filosofian tohtoriksi tutkimalla äidin stressioireilun ja rintamaidon stressihormoni kortisolin pitoisuuden yhteyttä vauvan pelkoreagoivuuteen ja toiminnanohjauskykyyn 8 kuukauden iässä. Väitöskirjan tulokset osoittivat, että erilaiset varhaiset stressialtistukset vaikuttavat vauvan tunne-elämän piirteisiin vain vähän. Toisaalta vaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat muun muassa vauvan sukupuolesta ja stressialtistuksen ajoituksesta. Väitöskirjan sähköiseen versioon pääsee tutustumaan osoitteessa http://www.utupub.fi/handle/10024/144128

Myös ensimmäisiä tuloksia hiuskortisolitason, eli elimistön pitkäaikaisen stressihormonitason, yhteyksistä äidin raskaudenaikaiseen stressiin on saatu. Niiden mukaan tietyntyyppiset stressioireet näyttäisivät olevan hienoisesti yhteydessä hiuskortisolitasoihin, mutta muiden tekijöiden merkitys kortisolipitoisuuksissa on merkittävä. Saattaakin olla, että äitien itse raportoima raskaudenaikaisen koetun stressin määrä ja hiuskortisoli kertovat erilaisista ilmiöistä. Toisin sanoen, kaikki koettu stressi ei välttämättä heijastu elimistöön pitkäaikaisesti korkeampina kortisolipitoisuuksina.

Aivokuvantaminen on ollut yksi painopistealue ja ensimmäiset sosiaaliseen kosketukseen liittyvät tulokset on julkaistu loppuvuodesta 2017. Hellä kosketus aktivoi pian syntymän jälkeen samat aivojen keskeiset tunnealueet kuin aikuisillakin. Aivosaarekkeen aktivaatio havaittiin sekä toiminnallisella magneettikuvantamisella 1 kuukauden ikäisten tutkimuksessa että optisella kuvantamisella 2 kuukauden ikäisillä.  https://tinyurl.com/y7mfg7t7

Ensi vuoden tuulia:

Haluamme FinnBrainissä lisätä tietoisuutta siitä, miten lapsen stressi voi vaikuttaa aivojen kehitykseen. Sen vuoksi olemme kehittämässä aiheesta tietopakettia, joka tulevaisuudessa tulee olemaan saatavilla muun muassa Turun seudun neuvoloissa sekä verkkosivuillamme. Näin voimme konkreettisesti edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia.

Uutta on myös se, että FinnBrain-tutkimus hankki alkusyksystä 2017 käyttöönsä vuokra-auton. Sen ansiosta pääsemme jatkossa hakemaan näytteitä myös suoraan kodeistanne. Auto mahdollistaa myös uudenlaisten tutkimusmenetelmien käytön. Ensi vuonna meillä alkaakin kotitutkimuskäynnit, mikä tarkoittaa sitä, että osalle tutkittavista 5-vuotiaistamme tutkimuskäynti voidaan toteuttaa lapsen omassa kodissa.

FinnBrain-tutkimuksen pilottivaiheen perheiden kutsuminen tutkimukseen aloitettiin toukokuussa 2010 ja varsinaisen tutkimuksen joulukuussa 2011. Kun otetaan huomioon, että koko hankkeen suunnitteluun käytettiin ainakin pari vuotta ennen aineiston keräämisen aloittamista, niin voidaan todeta, että FinnBrain on kasvanut taaperosta kouluikäiseksi. Olemme aidosti kiitollisia kaikille mukana oleville tutkimusperheille!

(Kuva: Meeri 2 vuotta)

Haluamme toivottaa koko tutkimusryhmän puolesta rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Tavataan taas ensi vuonna tutkimuksen parissa.

God Jul!

År 2017 lider mot sitt slut, och det är dags att tacka alla familjer som deltar i studien för det gångna året. Detta år förvärkligades vårt traditionella julbrev istället som en julkalender på vår Facebook-sida: https://www.facebook.com/finnbrain/ De små studiedeltagarna deltog i arbetet genom att bidra konstverk till kalendern. Ett sammandrag av julkalenderns innehåll kan nu hittas här på vår blogg.

(Bild: Väinö 4 år)

I julkalendern presenterade vi utöver frågeformulärstudien också följande delstudier:

Varje vecka postar vi frågeformulär till familjer som deltar i undersökningen. Frågeformulärsstudien inkluderar alla som deltar i FinnBrain-studien, och svaren ger oss värdefull information för vår forskning. Det gör inget fastän du inte returnerat vartenda formulär vi skickat – livssituationer ändrar, och tidvis har man mera tid att fylla i formulär, tidvis mindre. Frågeformulären är den viktigaste enskilda insamlingsmetoden för data till forskningen, och vi är tacksamma för varje returnerat frågeformulär.

Delundersökningen gällande barnens dagvård har fortskridit väl under höstens lopp. Salivprover för bestämning av kortisolhalt har tagits i över 200 familjer och på 30 olika daghem. Insamlingen av salivprover har under denna höst redan varit bekant för barnen, eftersom det i samtliga fall varit fråga om uppföljningsprover.

I den sociala växelverkan och kommunikationen mellan människor är uppmärksamheten mot ansiktsuttryck i en central roll. Redan en nyfödd riktar sig kraftigt mot människoansikten, när det t.ex. söker förälderns omsorg men även information om omgivningens händelser. I FinnBrain har vi undersökt utvecklingen av barnets uppmärksamhet mot ansiktsuttryck från och med babyåldern med hjälp av ögonrörelseregistrering. Cirka 400 barn har deltagit i undersökningsbesök vid 8 och 30 månaders ålder. Denna höst har en ny mätningspunkt för samma barn påbörjats då de fyller 5 år.

Under det senaste året har barn i småbarnsålder kallats till sömnstudien, i vilken barnens sömn har undersökts med hjälp av rörelseaktivitetsmätare. Mätarna påminner om armbandsur, och med hjälp av dem kan man bland annat undersöka insomningstid, sömnens längd samt antalet uppvaknanden under natten.

FinnBrains amningsdelstudie slutfördes i år, då de yngsta deltagarna i studien fyllt 2 år. Inom FinnBrains amningsstudie har vi samlat in totalt 811 modersmjölksprover vid fem olika mätningspunkter. Insamlingen av prover har nu, till julen 2017, slutförts.

I julkalendern berättade vi om nya delstudier som inleds för 5-åringarna:

Utvecklingspsykologiska undersökningsbesöken för 5-åringar har kommit igång i början av hösten. Barnen får bland annat delta i lekfulla uppgifter med vilka barnets psykiska utvekling och tillväxt undersöks. Familjen får ett skriftligt sammandrag och en beskrivning av besökets innehåll som minne.

Tal- och språkundersökningen har också kommit igång under hösten. Barnets får genomföra uppgifter som mäter förmågan att producera och förstå tal. Barnets hörsel undersöks även. Till slut får familjen information om barnets språkliga förmåga i förhållande till jämnåriga.

Magnetavbildningsresorna, som började för ett år sen, fortsätter även nästa år. Som en ny åldersgrupp bjuds nu femåriga barn med på besöket, som genomförs så att förberedelser och övningar sker på ett lekfullt sätt i enlighet med varje barns egen takt. Varje barn får bestämma temat på denna resa själv. Hittills har vi tagit emot 33 barn, och bland med dem har vi haft ”prinsesspiloter”, ”astronauter” men också ”deltagare i “hjärnmagnetundersökning”.

FinnBrains barnläkaruppföljning genomförs under åren 2018-2020 då barnen är runt 5 år gamla. I den ingår en telefonintervju med föräldrarna, efter att barnet först lämnat olika biologiska prov antingen i laboratoriet eller i Teutori. I telefonintervjun behandlas frågor gällande barnets hälsa och resultaten av allergiblodprovet. Ifall det under intervjun uppkommer oro gällande barnets hälsa, diskuterar den intervjuande läkaren ärendet, och hänvisar vid behov till vidare vård.

Till samma helhet hör en delstudie som inleds i början av 2018, till vilken vi bjuder in mammor och pappor till femåriga barn. Med hjälp av till exempel ögonrörelseregistrering undersöker vi hur föräldrar ser på olika känsloladdade bilder, samt hur de agerar med olika slutledningsuppgifter. Vår målsättning är att utreda de delaspekter av föräldraskap som är centrala för barnets utveckling. Med hjälp av denna information kan man också utarbeta förebyggande interventioner som stödjer föräldraskapet och barnets gynnsamma utveckling.

Under år 2017 har vi fått forskningsresultat från vårt studiematerial:

Detta år har det funnits anledning att fira, eftersom den första doktorsavhandlingen som använder vårt forskningsmaterial har publicerats. Saara Nolvi presenterade sin avhandling, i vilken det undersöktes hur mammors stress symptom och koncentrationen av stresshormonet kortisol i modersmjölken är relaterade till babyns reaktion på rädsla och exekutiva fungerande vid 8 månaders ålder, under sin disputation den 1.12.2017. Avhandlingens resultat visade att olika slag av tidig stress exponering endast i liten grad påverkar babyns emotionella drag. Å andra sidan är effekterna individuella och påverkas bland annat av babyns kön och tidpunkten för stressexponeringen. Man kan bekanta sig med den elektroniska versionen av doktorsavhandlingen på adressen http://www.utupub.fi/handle/10024/144128 (abstraktet är skrivet på finska och engelska, själva avhandlingen på engelska).

De första resultaten gällande hårkortisolnivåns, alltså kroppens långvariga stresshormonkoncentrations, samband med mammans graviditetstida stress har erhållits. Enligt dem verkar vissa stressymptom ha ett hårfint samband med hårkortisolnivån, men andra faktorers betydelse för kortisolkoncentrationen är betydenade. Det kan hända att mödrarnas graviditetstida självrapporterade stressmängder och hårkortisolet berättar om olika fenomen. Med andra ord, all upplevd stress reflekteras inte nödvändigtvis i kroppen som långvarigt förhöjda kortisolkoncentrationer.

Hjärnmagnetundersökningarna har varit ett tyngdpunktsområde, och de första resultaten gällande social beröring har publicerats under slutdelen av år 2017. Öm beröring aktiverade redan en kort tid efter födseln samma, för känslor centrala, områden i hjärnan som hos vuxna. Aktiveringen av insula upptäcketes både med hjälp av magnetavbildning (Functional magnetic resonance imaging, fMRI) vid 1 månaders ålder, och optisk avbildning (Near-infrared Spectroscopy, NIRS) vid 2 månaders ålder. https://tinyurl.com/y7mfg7t7

En framblick i det kommande året:

Vi i FinnBrain vill öka allmänhetens kännedom om hur stress kan inverka på hjärnans utveckling. Därför håller vi på och utvecklar ett infopaket, som i framtiden kommer att finnas tillgänglig bland annat vid barn- och mödrarådgivningar i Åbonejden och på vår nätsida. På det här sättet kan vi konkret främja barn och ungdomars hälsa och välmående.

Nytt är också att FinnBrain-forskningen i början av hösten skaffat en hyrbil till vårt förfogande. Tack vare den är det möjligt för oss att komma och plocka upp prover direkt från era hem. Bilen möjliggör även användningen av nya forskningsmetoder. Nästa år börjar våra hemundersökningsbesök, vilket betyder att en del av de undersökta 5-åringarnas undersökningsbesök kan förverkligas i barnets eget hem.

Rekryterandet av familjer till FinnBrain-studiens pilotfas började i maj 2010, och till den egentliga studien i december 2011. När man tar i beaktande att planeringen av projektet tog minst ett par år innan själva datainsamlingen började, går det nu att likna FinnBrain-projektet vid ett barn som vuxit från småbarn till ett barn i skolåldern. Vi är genuint tacksamma för alla familjer som deltar i studien!

(Bild: Meeri 2 år)

Å hela forskningsgruppens vägnar önskar vi er en god jul och ett gott nytt år 2018! Ses igen nästa år i samband med forskningsrelaterade ärenden.

Ilman tutkimusperheitä meitä ei olisi

FinnBrain–tutkimuksessa on perinteisesti järjestetty perhetapahtumia tutkimuksessa mukana olevien perheiden kiittämiseksi. Tällä kertaa kutsuimme 5.3.2017 mukaan perheitä, jotka ovat osallistuneet neuropsykologisille ja aivokuvantamiseen liittyville osatutkimuskäynneille. Aikaisempien perhepäivien palautteiden perusteella suunnittelimme tapahtuman, jossa tiede ja leikki kietoutuisivat sellaisella tavalla yhteen, että sekä lapset että aikuiset viihtyisivät mahdollisimman hyvin.

Koko tapahtuman toiminnot suunniteltiin siten, että lasten puuhatessa leikkipisteissä vanhemmat voivat syventyä tieteelliseen tarjontaan samalla vaikka kahvitellen. Aikuisten oli mahdollista kuunnella tutkijoiden esityksiä sekä tavata tutkijoita infopisteillä. Ensimmäisten kyselylomakkeiden alustavista tuloksista oli koottu tilastokaavioita seinille nähtäväksi. Lapsia halusimme ilahduttaa kasvomaalauksilla, arvonnalla sekä ilmapalloeläimillä. Koko perheelle oli tarjolla tarinamuskari, joka on lasten ja aikuisten yhteinen toiminnallinen hetki, jossa ripaus musiikkipedagogiikkaa nivoutuu laululeikkeihin ja tarinaan.

Maaliskuun sunnuntaiaamu valkenikin yllättävän aurinkoisena. Teutori kylpi valossa (mikä saattoi kyllä haitata hiukan diaprojektoria) ja meillä oli heti aamusta alkaen iloinen tohina tapahtumaa rakennellessa. Ovien auettua oli ilo huomata, miten jo ensimmäiset perheet tulivat paikalle hymyillen. Tunnelma päivän aikana oli seesteisen touhukas, vaikka paikalla oli lähemmäs sata pientä osallistujaa. Itse perhepäivä tuntui meistä hujahtavan ohi ja illansuussa oli hymy itse kunkin huulilla entistä leveämpi.

Ja kuten aina, haluamme kehittää toimintaamme ja saimmekin tulevia perhetapahtumia ajatellen todella hyviä ideoita osallistujien palautteista – kiitos niistä. Palautteita lukiessa ilahduimme kovasti, sillä monesta palautteesta näkyi, kuinka osallistujat olivat viihtyneet tapahtumassa ja kokivat sen olleen onnistunut. Palautelomakkeessa kysyimme myös mikä motivoisi perheitä olemaan jatkossakin mukana tutkimuksessa. Tämä on FinnBrainissä yksi tärkeimmistä asioista, sillä kuten otsikossakin sanotaan, ilman perheitä emme pysty tätä tutkimusta tekemään. Siksi otammekin mielellämme kaikenlaisia kehittämisideoita ja palautteita vastaan sähköpostitse osoitteeseen info@finnbrain.fi.

Elisabeth Nordenswan, psykologi, väitöskirjatutkija
Susanne Sinisalo, tutkimushoitaja
Eija Jossandt, projektikoordinaattori

Utan er skulle vi inte finnas

För att tacka de familjer som deltar i FinnBrain-undersökningen har vi traditionellt ordnat familje-evenemang. Den här gången (5.3.2017) bjöd vi in familjer som har deltagit i undersökningsbesök som är en del av den neuropsykologiska delstudien eller av hjärnavbildningsdelstudien. Utgående från de tidigare familjedagarnas feedback planerade vi ett evenemang, som skulle kombinera vetenskap och lek så att både vuxna och barn skulle trivas möjligast bra.

Evenemanget planerades så, att föräldrarna skulle kunna fördjupa sig i det vetenskapliga utbudet medan barnen pysslade vid lekhörnorna, eller medan familjen åt mellanmål. De vuxna kunde lyssna på forskarnas föredrag och träffa forskarna vid infopunkterna. På väggarna fanns det diagram över de första frågeformulärens preliminära resultat. Vi ville glädja barnen med ansiktsmålningar, ett lotteri och med ballongdjur. Det bjöds också på en sagomusikstund för hela familjen, var en gnutta musikpedagogik kombinerades med sånglekar och berättelser.

Denna söndagsmorgon i mars överraskade oss med sin solighet. Teutori-utrymmet badade i ljus (vilket tyvärr störde diaprojektorns funktion en del), och från och med morgonen rådde en god stämning medan vi förberedde evenemanget. Då dörrarna öppnades var det trevligt att märka, att redan de första familjerna kom leende till evenemanget. Stämningen under dagen var aktiv på ett lugnt sätt, trots att det var nästan hundra barn på plats. För oss organisatörer kändes det som om familjedagen ilade förbi, och mot kvällen märkte vi att alla var väldigt nöjda med dagen.

Som vanligt vill vi gärna utveckla vår verksamhet, och av deltagarnas feedback fick vi bra idéer inför kommande familjeevenemang – tack för det. Då vi läste feedbacken blev vi glada, då det framkom att de deltagande familjerna hade trivts under dagen och upplevt att evenemanget varit lyckat. I feedbackblanketten frågade vi också vad som skulle motivera familjerna att fortsätta delta i studien även i framtiden. Det här är en av de mest centrala frågorna inom FinnBrain, för som det framkommer i rubriken skulle vi inte kunna genomföra denna forskning utan de deltagande familjerna. Därför tar vi gärna emot utvecklingsförslag och feedback via e-post till adressen info@finnbrain.fi.

Elisabeth Nordenswan, psykolog, doktorand
Susanne Sinisalo, forskningsskötare
Eija Jossandt, projektkoordinator

FinnBrain-tutkimus tuottaa tietoa turkulaisista lapsiperheistä

FinnBrain-tutkimus on ainutlaatuinen monitieteisyydessään, mutta ennen kaikkea mittakaavassaan. Hieman yli 4 000 perhettä Turun seudulta ja Ahvenanmaalta on mukana tuottamassa arvokasta tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä raskausajasta alkaen. Kansainvälisesti merkittävän tiedon lisäksi aineisto tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden tuottaa paikallista tietoa alueellisen palvelujärjestelmän kehittämiseksi.

FinnBrain sai taannoin apurahan Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteisen Kaupunkitutkimushankkeen kautta. Tämän avulla on tarkoituksena kartoittaa neuvolapalvelujen käyttöön tietoja turkulaisen lapsiperheväestön raskausajan fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä ja elintavoista sekä tarkastella alueellisia eroja edellä mainittujen tekijöiden suhteen. Tavoitteena on, että tuotetun tiedon pohjalta voidaan kehittää palveluja entistä enemmän lapsiperheiden tarpeita tukevaan suuntaan. Tutkimusraporttimme, jossa käsitellään tässä vaiheessa alkuraskautta, on valmistumassa lähiviikkoina, jonka jälkeen se julkaistaan myös FinnBrainin nettisivuilla (www.finnbrain.fi). Tässä kuitenkin hieman esitietoa raportista:

Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2012–2015 kyselylomakkeilla. Raskausviikolla 14, jolloin tutkimukseen osallistuvat vanhemmat ovat täyttäneet ensimmäiset kyselylomakkeet, on ollut mukana 1 522 turkulaista äitiä ja 981 heidän puolisoaan/lapsensa isää, mikä on huomattava määrä pikkulapsiperheiden vanhempia alueellisen tiedon tuottamisen pohjaksi!

Turussa toimii kaiken kaikkiaan 13 äitiysneuvolaa, ja FinnBrain-tutkimuksessa on mukana perheitä kaikista eri neuvolapiireistä. Suurin edustusosuus on Mäntymäen neuvolapiirin alueelta (noin neljännes kaikista turkulaisista osallistujista).

Tutkimukseen osallistuvista turkulaisista perheistä selvästi yli puolet on odottanut tutkimukseen osallistuessaan ensimmäistä lastaan ja noin neljännes toista lastaan. Hauskana yksityiskohtana voidaan todeta, että FinnBrainissä on mukana myös muutamia kymmeniä perheitä, joista on tutkimukseen lähtenyt mukaan perheen toinenkin lapsi! Tutkittavien äitien keski-ikä on tutkimuksen osallistumisen alkuhetkellä ollut 30,7 vuotta ja isien 32,1 vuotta.

Tutkittavat ovat alkuraskaudessa arvioineet tyytyväisyyttään elämän eri osa-alueisiin kymmenen senttimetrin mittaisen janan avulla. Janassa luku ”nolla” kuvasi täydellistä tyytymättömyyttä ja vastaavasti luku ”kymmenen” täydellistä tyytyväisyyttä arvioitavaan asiaan. Äitien ja isien arviot olivat hyvin samankaltaisia: alkuraskaudessa sekä odottavat äidit että isät olivat vähemmän tyytyväisiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa, yleisimmän arvion ollessa molemmilla kuusi. Kuitenkin parisuhteeseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan oltiin selvästi tyytyväisempiä (keskimääräisten arvojen ollessa sekä miehillä että naisilla kullekin edelliselle muuttujalle yhdeksän, kahdeksan ja yhdeksän).

Siihen, että taloustilanteeseen ollaan vähiten tyytyväisiä, vaikuttanee osaltaan tutkittavien kohtalaisen nuori ikä, jolloin koulutus- ja työurat ovat monella vasta aluillaan. Lisäksi osa vanhemmista on todennäköisesti vanhempainvapaalla, mikä voi osin heijastua taloudelliseen tyytyväisyyteen. Tyytyväisyyden havaitaan olevan sekä äideillä että isillä kohtalaisen vahvasti yhteydessä todelliseen tulotasoon; monet niistä henkilöistä, jotka kokevat eniten tyytymättömyyttä taloustilanteeseensa, ovat tosiasiassa myös pienituloisempia. Valtaosa niin äideistä kuin isistäkin on tyytyväisiä parisuhteeseensa sekä terveydentilaansa alkuraskaudessa. On tärkeää havaita mihin asioihin pikkulapsiperheissä ollaan tyytyväisiä, mutta toisaalta on tärkeää oppia ymmärtämään myös tekijöitä, jotka heikentävät tyytyväisyyttä sekä miettiä, miten esimerkiksi neuvolatyön avulla voidaan lisätä odottavien vanhempien hyvinvointia. Jatkossa näemme muuttuvatko arviot raskauden edetessä jollain tavalla.

Toivottavasti mahdollisimman moni on jaksanut pysyä mukana tutkimuksessa, sillä sen avulla voimme jatkaa tärkeän tiedon tuottamista lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja tuottaa paikalliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi Turussa ja laajemmin Varsinais-Suomessa tehtävän päätöksenteon pohjaksi. Ensisijaisen tärkeää on tuottaa tietoa neuvolatyön tueksi, joka on Suomessa ainutlaatuista moneen muuhun maahan verrattuna.

Hyvää vuotta 2017 kaikille FinnBrain-perheille!

Eeva-Leena Kataja, psykologi, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija

FinnBrain-undersökningen producerar kunskap om barnfamiljer i Åbo

FinnBrain fick för en tid sedan ett bidrag via Åbo universitets och Åbo stads gemensamma “Stadsundersökningsprojekt”. Med hjälp av bidraget är det meningen att kartlägga de i Åbo bosatta barnfamiljernas fysiska och psykiska hälsa och levnadsvanor under graviditeten samt att granska regionala skillnader i de nämnda faktorerna. Informationen kommer att ställas till mödrarådgivningstjäsnternas förfogande. Målsättningen är att med den erhållna kunskapen som grund kunna utveckla servicen ännu mera med inriktning på barnfamiljernas behov av stöd. Här kommer lite preliminära uppgifter om en undersökningsrapport som blir klar inom en snar framtid:

Undersökningsmaterialet har samlats under åren 2012-2015 med frågeformulär. Vid graviditetsvecka 14, då de föräldrar som deltar i studien har fyllt i de första frågeformulären, har 1522 Åbo-mammor och 981 av deras makar/barnets far deltagit. Som grund för att producera regional kunskap är detta ett aktningsvärt antal småbarnsföräldrar!

I Åbo verkar allt som allt 13 mödrarådgivningar, och familjer från alla rådgivningsdistrikt deltar i FinnBrain-undersökningen. Den största representationen kommer från Tallbackens-rådgivningsdistrikt (ca en fjärdedel av alla deltagare i Åbo).

Klart mer än hälften av de i undersökningen deltagande, i Åbo bosatta familjerna har väntat sitt första barn när de deltagit i undersökningen och ca en fjärdedel sitt andra barn. Medelåldern för de undersökta mammorna har då de påbörjat sitt deltagande i
undersökningen varit 30,7 år och för papporna 32,1 år.

De undersökta har i början av graviditeten bedömt hur nöjda de är med livets olika delområden. Mammornas och pappornas bedömningar var mycket likartade: i början av graviditeten var både mammorna och papporna mindre nöjda med sin egen ekonomiska situation. Ändå var man klart mera nöjd med både det fysiska och det psykiska
hälsotillståndet, samt med parförhållandet.

Det är viktigt att notera vilka saker man bland småbarnsfamiljer är nöjda med, men å andra sidan är det också viktigt att lära sig förstå de faktorer som minskar tillfredsställelsen samt att fundera över hur man t.ex. med hjälp av rådgivningsarbetet kan öka de väntande föräldrarnas välmående. I fortsättningen får vi se om bedömningen förändras på något sätt när graviditeten fortskrider.

Med hjälp av undersökningen kan vi fortsätta att producera viktig kunskap om barnfamiljers välmående, om faktorer som påverkar välmåendet, samt producera på den lokala undersökningen baserad kunskap för beslutsunderlag t.ex. i Åbo och mera allmänt i Egentliga Finland. Det är i första hand viktigt att producera kunskap till stöd för rådgivningsarbetet, vilket i Finland är unikt i jämförelse med många andra länder.

Alla FinnBrain-familjer önskas ett gott år 2017!

Eeva-Leena Kataja, psykolog, familjeterapeut, doktorand