Viime viikolla blogissa raportoitiin ensimmäisiä havaintoja eduskuntavaalien yhteydessä toteutetusta laajasta kyselytutkimuksesta. Silloin käsiteltiin mielipiteitä kansalaisaloitteista ja niiden allekirjoittamista. Kansalaisilta kysyttiin myös valtionhallinnon ylläpitämän otakantaa.fi-keskustelufoorumin käytöstä ja kunnallisten aloitteiden tekemisestä, tukemisesta tai selaamisesta osoitteessa kuntalaisaloite.fi.
Otakantaa-palvelun keskusteluihin oli osallistunut muutama prosentti vastaajista. Yli puolet vastaajista ei ollut osallistunut, mutta oli sitä mieltä, että voisi osallistua. Ilmiö ei ole harvinainen: erilaisia osallistumismahdollisuuksia toivotaan ja niihin suhtaudutaan voittopuolisesti positiivisesti, mutta osallistumiseen ei silti haluta välttämättä käyttää omaa rajallista aikaa, jos aihe ei kosketa henkilökohtaisesti tai jos osallistumisen vaikutukset ovat epäselviä.
Noin joka kymmenes vastaaja oli käyttänyt kuntalaisaloite.fi-palvelua. Vaikka aloitteiden selailu tai tekeminen saattavat käydä monelta helpommin kuin keskusteluun osallistuminen, tätä voidaan silti pitää kelpo lukuna. Näiden lisäksi yli puolet vastaajista ei ollut käyttänyt palvelua, mutta uskoi voivansa käyttää sitä.
Vaikka alle viisikymmenvuotiaat suhtautuivat otakantaa-palvelun tarjoamiin mahdollisuuksiin positiivisesti, vasta heitä vanhemmilta näytti löytyvän nuoria enemmän aikaa todella käyttää palvelua. Mielenkiintoisena yksityiskohtana yli 65-vuotiaista vastaajista yli 60% ei uskonut, että käyttäisi palvelua, mutta tästä huolimatta heidän joukostaan löytyi myös muihin ikäluokkiin verrattuna suuri joukko palvelun käyttäjiä. Valtiollisen tason kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa kunnostautunut 25-34 –vuotiaiden ikäryhmä suhtautui palveluun periaatteessa kaikkein positiivisimmin, mutta käytti sitä kaikkein vähiten. Tässä ikäryhmässä monella saattaa olla elämässään niin paljon meneillään, että kun otakantaa-palvelussa käsitellään melko abstrakteja aiheita ja saattaa olla epäselvää, miten kommentit vaikuttavat, niin keskusteluun osallistuminen jää vaikuttamistavoissa muiden vaihtoehtojen taakse.
Kuntalaisaloite-palvelu sen sijaan oli nimenomaan nuorten ikäluokkien suosiossa. Lähes neljännes alle 25-vuotiaista kertoi käyttäneensä palvelua, kun yli 65-vuotiaista alle 5% kertoi tehneensä näin. Tätä kaikkein vanhinta ikäluokkaa lukuun ottamatta noin kaksi kolmannesta vastaajista kaikissa ikäluokissa kertoi voivansa käyttää palvelua, vaikka ei ollutkaan vielä niin tehnyt. Nuoremmat ikäluokat siis näyttävät suosivan sähköisessä osallistumisessa kanavia, joilla voi vaikuttaa konkreettisiin, oman lähiympäristön asioihin.
Otakantaa-palvelun keskusteluihin osallistuivat eniten kaikkein vähiten koulutetut vastaajat. Positiivinen suhtautuminen palveluun lisääntyi koulutustason kasvaessa, mutta sen käyttö puolestaan väheni. Pelkän peruskoulutuksen saaneet käyttivät sen sijaan kuntalaisaloite.fi-palvelua huomattavasti koulutetumpia vähemmän, ja yli puolet heistä uskoi, että ei tulisi sitä käyttämäänkään. Korkeakoulutetuista sen sijaan lähes joka neljäs uskoi, että voisi käyttää palvelua, ja lisäksi joka kymmenes oli jo käyttänyt. Jälleen on muistettava, että koulutustaso voi olla yhteydessä myös vastaajan ikään tai muihin ominaisuuksiin.
by 
