Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa n. 1750-1920: Tapaustutkimus kansan oikeudellisesta osaamisesta esimodernissa Euroopassa

Kiertokouluopettaja Jacob Ahlsmanin käsikirjoitus (Kansalliskirjasto).

Tämä pioneerihanke tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.

Projektin päätutkimuskysymykset ovat:

1) Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?

2) Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?

3) Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?

4) Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?

5) Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?

Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.

Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.

 

Projektin johtaja
Prof. Mia Korpiola
mia.korpiola[at]utu.fi

Projektin rahoittaa

 

 

Jacob Ahlsman, Arimetica Eli Räkningi Kirja. Kirjoitettu 1828. Kansalliskirjasto, käsikirjoitusosasto. Aa45. Kuvannut Leo Kuismin.