Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2015

Synnytyskipua hoidetaan Suomessa tehokkaasti

Viime vuoden lopulla julkaistiin tuoreimmat kansalliset synnyttäjien tilastot vuosilta 2012-2013 ja ne sisältävät paljon mielenkiintoista tietoa myös oman yliopistosairaalamme (TYKS) osalta.

Vuosina 2012−2013 synnyttäjiä oli Suomessa vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin vuosina 2010−2011. TYKS:ssä synnyttäjiä oli 4044 vuonna 2013. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi huippuvuonna 2010 (4303 synnyttäjää), mutta kuitenkin vähintäänkin samalla tasolla kuin vuosina 2007 -2008. Ensisynnyttäjien osuus on Suomessa viime vuosina pysynyt melko tasaisena (41 %), omassa sairaalassamme ensisynnyttäjiä oli hieman keskimääräistä enemmän, 43 %.

Synnytyksenaikainen kivunlievitys oli Suomessa hyvin kattavaa: 92 prosenttia kaikista alateitse synnyttäneistä sai vähintään yhtä kivunlievitystä vuosina 2012−2013. Yksittäisistä kivunlievityksistä yleisin menetelmä oli ilokaasu, jota sai 58 prosenttia kaikista synnyttäjistä. Eniten synnytyskivun hoitoon käytetään epiduraalipuudutusta. TYKS:ssä ensisynnyttäjistä 72 prosenttia sai epiduraali- tai spinaalipuudutuksen vuonna 2013, uudelleensynnyttäjistä, 43 prosenttia. Luvut ovat hyvinkin samaa luokkaa kuin muissa yliopistosairaaloissa. Puudutukset ovat hyvin yleisiä siihen nähden, että ihan kaikille niitä ei ehditä antaa nopean synnytyksen vuoksi, kaikki eivät niitä toivo ja on toisaalta muitakin hyviä kivunlievitystapoja, kuten kohdunkaulan vieruskudoksen puudutus (ns. parakervikaalipuudutus). Viimeksi mainittua käytetään erityisesti uudelleensynnyttäjien synnytyskivun hoidossa epiduraalia lyhyemmän vaikutusajan vuoksi.

Kymmenen viimeisen vuoden aikana keisarileikkausten osuus on pysynyt melko tasaisena. Vuonna 2013 kaikista synnyttäjistä vajaalle 16 prosentille tehtiin keisarileikkaus, TYKS:ssä 17 prosentille. Suomessa joka kolmas lihava (BMI≥30) ensisynnyttäjä ja joka viides lihava uudelleensynnyttäjä synnytti keisarileikkauksella vuosina 2012−2013.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2013: Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet 2012−2013

Äidin ylipaino vaikuttaa vauvan kehitykseen ja synnytykseen

Äidin lihavuus ja sikiön terveys

Suomessa raskauden sujuvat yleensä hyvin ja imeväiskuolleisuus on erittäin vähäistä. Myös lapsen vaikean epämuodostuman riski on onneksi vähäinen, vain noin kolmella sadasta vastasyntyneestä on merkittäväksi arvioitu epämuodostuma. Seulontaultraäänitutkimuksissa löytyy noin puolet sikiön rakennevioista. Äidin ylipaino saattaa lisätä jonkin verran epämuodostuman riskiä. 2014 julkaistun katsausartikkelin mukaan esimerkiksi synnynnäisten sydänvikojen riski on sitä suurempi, mitä suurempi äidin painoindeksi on. Ylipainoon saattaa liittyä myös suurentunut hermostoputken sulkeutumishäiriön riski eli selkäydinkohju. Toisaalta ultraäänitutkimuksissa äidin vatsanpeitteiden paksuus kohdun edessä rajoittaa näkyvyyttä, jolloin epämuodostumien toteaminen on haastavampaa.

Ylipaino voi vaikuttaa synnytyksen ajankohtaan ja keisarileikkauksen riskiin

Äidin ylipaino suurentaa lapsen riskiä syntyä ennenaikaisena. Synnytys voi käynnistyä spontaanisti tai synnytys voidaan joutua käynnistämään äidin raskausmyrkytyksen tai raskausdiabeteksen vuoksi. Ylipaino lisää raskaudenaikaista insuliiniresistenssiä ja tähän voi liittyä sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriö (raskausdiabetes) että myös veren rasva-arvojen nousu; näiden molempien on todettu kiihdyttävän sikiön kasvua kohdun sisällä. Raskautta edeltävä ylipaino ja runsas raskaudenaikainen painonnousu lisäävätkin lapsen syntymäpainoa ja näin ollen on todennäköisempää, että vauva syntyy aikaan nähden suurikokoisena eli makrosomisena. Ylipaino lisää makrosomian riskin 2-3 kertaiseksi ja mahdollinen raskausdiabetes aiheuttaa itsenäisen lisäriskin. Mikäli lapsen koon ja äidin lantion koon välillä on epäsuhta, voi synnytys vaikeutua. Hartiadystokia on onneksi erittäin harvinainen synnytyksenaikainen vaaratilanne, jossa lapsi pään synnyttyä jää hartioistaan kiinni äidin lantioon. Hartiadystokian riskin on todettu olevan lihavilla (painoindeksi 30 tai enemmän) äideillä suurentunut. On myös todettu, että erityisesti lihavuuteen liittyy synnytyksen etenemisen ongelmia ja keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten määrä on suurempi normaalipainoisiin äiteihin verrattuna. Keisarileikkaukseen liittyy ylipainoisilla enemmän leikkauskomplikaatioita, esimerkiksi haavatulehdus tai syvä laskimotukos. Synnytyksen riskejä pyritään ennakoimaan ja vähentämään muun muassa käynnistämällä synnytys noin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, jos sikiö vaikuttaa makrosomiselta. Leikkaukseen liittyviä ongelmia ehkäistään laskimotukoksia ehkäisevällä lääkityksellä ja joskus leikkaushaavaan asetetaan erityisiä alipainehaavasidoksia haavan paranemista edistämään. Alatiesynnytys on riskeistä huolimatta tutkitusti turvallisin synnytystapa myös ylipainoisella äidillä ja lapsikin hyötyy siitä.
Ylipaino on nykyään yleistä ja synnyttäjistä jopa yli kolmasosan painoindeksi on 25 tai enemmän. Neuvoloissa ja tarvittaessa äitiyspoliklinikoilla ylipainon tuomiin riskeihin osataan onneksi varautua ja toisaalta kannustaa kohtuulliseen painonnousuun raskauden aikana. Maltillisella painonnousulla on selkeä riskejä vähentävä vaikutus.

Tuuli ja Oliver, 6 kk, Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuskäynnillä

Tuuli ja Oliver, 6kk, tulivat Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen neljännelle tutkimuskäynnilleen kauniina toukokuun päivänä. Oliver katseli aluksi hieman varautuneesti turvakaukalostaan, mutta pian jo heltisi niin aurinkoinen hymy, että kaksi pientä alahammasta loistivat suusta! Tuulin ja Oliverin käyntiaikaa oli pariin kertaan siirretty Oliverin flunssan takia. Vieläkin räkä hieman valui nenästä ja hengitys rohisi.

Pieni nuha ei haitannut Oliverin touhuja!
Pieni nuha ei haitannut Oliverin touhuja!

Tuuli kertoi, että Oliverin sairastelun takia olivat ”kotitehtävät” jääneet tekemättä. ”En ole ehtinyt täyttää käynnille tuotavaksi tarkoitettua 3-päivän ruokapäiväkirjaa. Kaksi lasta ja koira pitävät kiireisenä, varsinkin kun toinen on pitkään kipeänä”, Tuuli kertoi. Sovittiin, että hän voi lähettää sen postissa myöhemmin.

Tuuli sanoi pitävänsä mielenkiintoisena käynnillä tehtävää kehonkoostumusmittausta, josta saatu tulos kertoo kehon rasva-% . ”Sitä voi verrata edellisillä käynneillä tehtyihin mittauksiin, joten voi seurata onko jotain muutosta tapahtunut. Myös ruokapäiväkirjasta saatu palaute on ollut hyvää tietoa itselleni”, Tuuli mainitsee.

Heidän seuraava käyntikertansa on, kun Oliver täyttää 1 vuotta. Silloin Oliverin verinäytteestä määritetään allergiapaketti, josta selviää, onko hän herkistynyt tietyille siitepölyille, eläimille, homeille tai ruoka-aineille. ”Se onkin hyvä asia, koska mietityttää, että voisiko tämän pitkittyneen flunssan takana olla jokin allergia”, Tuuli miettii. ”Täältä saadut pienet kiitoslahjat ovat olleet tosi mukavia! Tosin viime kerralla saatu iso pehmopupu päätyi isoveljen unileluksi”, Tuuli naurahtaa. Lopuksi vaihdettiin vaippa ja hiukan syötiin ennen kotimatkaa. Hei hei puoleksi vuodeksi!