Ruokatottumukset muodostuvat jo lapsena ja samat tavat pysyvät usein aikuisikään saakka. Terveelliset ruokatottumukset edistävät lapsen kasvua ja kehitystä sekä pienentävät riskiä sairastua elintapasairauksiin. Lapset tarvitsevat kasvaakseen ravintoainerikasta ruokaa, joten ruokavalion laatuun tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimusryhmässämme on keväällä käynnistynyt alakouluikäisten lasten ravitsemusta selvittävä AKORA-tutkimus. Tavoitteenamme on kehittää helppo, nopea ja luotettava mittari alakouluikäisten lasten ruokavalion selvittämiseen käytettäväksi esimerkiksi kouluterveydenhuollossa ja lasten ravitsemustutkimuksissa.

AKORA-tutkimuksessa lapsi täyttää yhdessä vanhempiensa kanssa ruokapäiväkirjan sekä elintapoja kartoittavia kyselyitä. Tutkimukseen kuuluu yksi tutkimuskäynti, jossa muun muassa mitataan lapsen paino, pituus ja kehonkoostumus. Kehonkoostumus mitataan Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksesta tutulla BODPOD-laitteella, joka muistuttaa avaruuskapselia. Jotkut lapset ovat ensin jännittäneet mittausta, mutta mittauksen jälkeen he ovat sanoneet, että se olikin ihan helppo juttu! Kapselissa kun istutaan vain muutama minuutti. Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat palautteen lapsen painosta ja rasvaprosentista heti tutkimuskäynnillä ja lisäksi lähetämme postitse palautteen lapsen ruokapäiväkirjasta.

Tutkimuskäyntejä pitävät tutkimusryhmässämme opinnäytetöitä tekevät lääkäriopiskelijat Eveliina, Rebekka, Tuomo ja Teemu sekä hammaslääkäriopiskelija Johanna. Lisäksi biolääketieteen opiskelija Kaisa auttaa tutkimuksen toteutuksessa ja häneenkin saattaa törmätä tutkimuskäynneillä. Opiskelijat ovat tykänneet tutkimuskäynneistä eri-ikäisten lasten parissa ja olemme saaneet paljon hyvää palautetta myös perheiltä!

Otamme tutkimukseen mukaan alakouluikäisiä lapsia Turusta ja Turun alueelta syksyn ajan. Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä sähköpostitse akora@utu.fi tai soita meille numeroon 0503392635.

Mikrobisto ja erityisesti suolistomikrobisto ja sen koostumus on viime aikoina ollut kiivaan tutkimuksen alla. Useat krooniset sairaudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näihin yleistyneisiin sairauksiin kuuluvat mm. lihavuus, astma, heinänuha, erilaiset ruoka-allergiat, tyypin 1 diabetes ja autismi. Marin J. Blaser käsittelee aihetta Naturessa ja nostaa esiin mikrobisto- näkökulman. Mikrobit eivät vain sattumalta ole asettuneet suolistoomme, vaan tarkan valinnan kautta elimistöömme on valikoitunut suvunjatkamiselle optimaalinen mikrobisto. Varhainen elämänvaihe on eirtyisen tärkeä vaihe mikrobiston kehittymisen kannalta- mikrobiston ja oman kehomme vuoropuhelun vaikutuksesta elimistömme puolustusjärjestelmä kehittyy mm. erottamaan mikä on elimistölle tuttua ja mikä vierasta ja siten vaatii puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tutkijan mukaan mikrobiston ja elimistömme tasapaino on häiriintynyt ja taustalla tässä on nykyaikainen elämäntapamme joka on johtanut mikrobien vähentymiseen elimistössämme. Tähän on vaikuttanut useita tekijöitä, kuten keisarileikkauksien yleistyminen, jonka yhteydessä äidin mikrobien siirtyminen lapseen on vähäisempää kuin alateitse tapahtuvassa synnytyksessä. Muita vaikuttavia tekijöitä on lapsen ja myös äidin raskaudenaikainen antibioottien käyttö ja korvikkeiden käyttö rintamaidon tilalla. Myös lisääntyneellä hygienialla saattaa olla vaikutusta varhaisen mikrobiston kehittymiseen. Tämä mikrobiston “köyhtyminen” on vaikuttanut puolustusjärjestelmän toimintaan ja siten kroonisten tautien syntyyn. Lisää tutkimusta vielä kuitenkin tarvitaan selvittämään mm. minkälainen on optimaalinen mikrobistokoostumus ja mitkä ovat keinot sen saavuttamiseksi.