Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2018

Raskaudenaikaisella elintapaneuvonnalla hyödyllisiä pitkäkestoisia vaikutuksia

Lääketieteen lisensiaatti Emilia Huvinen (Helsingin yliopisto) tutki väitöskirjassaan raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen elintapaneuvonnan vaikutusta äitien terveyteen. Suomessa raskausdiabetesta todetaan 18% raskaana olevista naisista. Raskausdiabetes vaikuttaa raskausajan lisäksi myös mm. äidin tulevaan diabetesriskiin synnytyksen jälkeen.

RADIEL-tutkimuksessa oli mukana korkean raskausdiabetesriskin naisia (painoindeksi yli 30 tai aiemmin todettu raskausdiabetes). Osalle naisista annettiin ruoka- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen ja osa naisista oli verrokkiryhmässä. Huvinen havaitsi, että elintapaneuvonta vähensi merkittävästi sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä: 13.3% kontrolliryhmässä ja 2.7% neuvontaryhmässä todettiin poikkeava sokeriaineenvaihdunta ensimmäisen synnytyksen jälkeisen vuoden aikana.

Tutkimuksessa selvisi myös että 15% tutkittavilla naisilla oli poikkeava sokeriaineenvaihdunta ja 4% tyypin 2 diabetes viisi vuotta synnytyksen jälkeen. Myös normaalipainoiset,  raskausdiabetekseen sairastuneet naiset olivat alttiita sokeriaineenvaihdunnan häiriöille tai metaboliseen oireyhtymään. Näistä naisista lähes 60% oli kehon rasvaprosentti poikkeavan korkea.

Väitöksestä lisää.

Ruokavalion merkityksestä raskausdiabeteksen hoidossa uutta tietoa

Äidin ylipainon ja raskaudenaikaisen painonousun terveysriskit ovat jo hyvin tunnettuja, näistä yksi merkittävimmistä on raskausdiabeteksen kohonnut riski. Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa olivat mukana myös tutkimusryhmämme vastaava tutkija, dosentti Kirsi Laitinen ja toimialajohtaja, professori Seppo Heinonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, totesi että ruokavalio-ohjaus vaikuttaa hyödyllisesti raskausdiabeetikkojen hoitoon. Tutkimuksessa hyödynnettiin aiempia raskausajan ruokavalio-ohjausta koskevia tutkimusta, ja näiden perusteella todettiin, että niillä naisilla, jotka saivat ruokavalio-ohjausta, oli matalammat paastosokeri ja aterianjälkeiset sokeritasot kuin verrokeilla. Tutkimuksesta lisää tietoa Turun yliopiston sivustolta.