Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset tarvitsevat yksilöllisempiä työvoimapalveluita
Haastattelututkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden palveluissa on parannettavaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienten lasten äitien ohjaukseen: heitä ei pidä syrjäyttää kotoutumisvaiheen suomen kielen opinnoista kannustamalla kotiin jäämiseen.
Maahanmuuttajataustaisten naisten kokemukset TE-toimistojen palveluista ovat hyvin vaihtelevia, osoittaa haastattelututkimus. Useat tutkimukseen osallistuneet naiset kokivat saaneensa TE-toimistosta apua, mutta monella oli myös erittäin negatiivisia kokemuksia. Esimerkiksi pienten lasten äitejä oli kannustettu jäämään kotiin hoitamaan lasta, mikä oli hidastanut suomen kielen oppimista kotoutumisvaiheessa ja vaikeuttanut tulevaa työllistymistä.
Haastatellut moittivat myös virkailijoiden antamien ohjeiden ristiriitaisuutta, yksilöllisen ohjauksen puutetta ja tietojärjestelmien jäykkyyttä.
– Näyttää siltä, että TE-toimisto ei kaikilta osin pysty tarjoamaan lain edellyttämiä palveluita työnhakijoille, sanoo postdoc-tutkija Tytti Steel WeAll-tutkimushankkeesta.
Haastatteluihin osallistuneet naiset hakivat aktiivisesti töitä, mutta kokivat tilanteensa vaikeaksi.
Työnhakija tulee kohdata ensisijaisesti potentiaalisena työntekijänä
– Korkeasti koulutetuilla muualta Suomeen muuttaneilla naisilla on paljon osaamispotentiaalia, joka tällä hetkellä jää käyttämättä. Se on tappio sekä työnhakijoille itselleen, työnantajille että suomalaiselle yhteiskunnalle, Tytti Steel toteaa.
Tutkimuksen perusteella TE-toimiston virkailijoille tulee antaa nykyistä paremmat ohjeet maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohtaamiseen.
– Heidät tulee kohdata ennen muuta osaajina ja potentiaalisina työntekijöinä, ei ensisijaisesti ”maahanmuuttajina”. Myös digitaalisia palveluita on kehitettävä, ja siinä on huomioitava erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmat, Steel sanoo.
Research on Finnish Society -teemanumero pureutuu eriarvoisuuteen
Tutkimuksen aineisto koostuu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten naisten haastatteluista, asiantuntijahaastattelusta sekä etnografisesta materiaalista. Haastatteluihin osallistuneet naiset ovat muuttaneet Suomeen työn, opiskelun tai perheen vuoksi eri puolilta Eurooppaa.
Tutkimus on julkaistu Research on Finnish Society -lehden teemanumerossa, joka käsittelee eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Numeron muita aiheita ovat mm. lapsiperheiden köyhyys, lääkekorvausmuutosten vaikutukset, ruoka-avun saajien kokemukset häpeästä sekä vanhempien työttömyyden vaikutukset lapsen tulevaisuuteen.
Teemanumero on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta, ja se toteutettiin strategisen tutkimuksen hankkeiden yhteistyönä.
Lisätietoja:
postdoc-tutkija Tytti Steel, WeAll-hanke, Helsingin yliopisto, puh. 050 448 9230
tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen, WeAll-hanke, Helsingin yliopisto, puh. 050 318 5561 etunimi.sukunimi@helsinki.fi
TITA Policy Brief 6/2018: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset tarvitsevat yksilöllisempiä työvoimapalveluita
Tytti Steel & Marjut Jyrkinen: Searching for employment: highly educated immigrant women and combined capabilities. Research on Finnish Society Vol. 10 (2017), pp. 35-4.
3.4.2018