Lapsettomuus yleisintä vähän koulutetuilla

Suomessa koulutusryhmien väliset erot lapsettomuudessa ovat miehillä suuret ja pysyvät ja naisilla muuttuneet voimakkaasti. Suuri osa lapsettomista ei ole koskaan elänyt pitkässä avo- tai avioliitossa.

Miehillä ero koulutusryhmien välillä on suuri. Vuosina 1965–1969 syntyneistä miehistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, oli 45-vuotiaana lapsettomia selvästi yli kolmannes (36 %). Korkeasti koulutetuilla miehillä lapsettomien osuus jäi runsaaseen viidennekseen (22 %). Heillä myös lapsiluku on suurin.

Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin vähän koulutetuilla. Naisilla koulutuksen ja lapsettomuuden välinen yhteys on Suomessa muuttunut voimakkaasti: vielä 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä naisilla lapsettomuus oli yleisintä korkeasti koulutetuilla.

– Vastoin yleistä käsitystä tavanomaisin lapseton ei Suomessa ole korkeasti koulutettu nainen, joka epäröi lastenhankintaa työuran vuoksi. Ansiotyön ja lastensaannin sovittaminen näyttää Suomessa onnistuvan hyvin korkeasti koulutetuilta, ja lapsettomaksi jäävät useimmin vähän koulutetut eli ne, joiden työmarkkina-asema on heikoin, sanoo akatemiatutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta.

Lapsettomille tyypillistä puolisottomuus tai lyhyet avoliitot

Keskeinen tekijä, joka kytkee yhteen vähäisen koulutuksen ja lapsettomuuden, on pysyvän liiton puuttuminen.  Valtaosa lapsettomista ei ole koskaan elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisimpia juuri vähän koulutetuilla.

Lapsia saaneista taas valtaosa on joko avioitunut tai elänyt pitkään avoliitossa.

– Jos lastenhankintaa halutaan tukea lapsettomien kohdalla, lapsiperheiden taloudellinen tukeminen ei riitä. Tarvitaan järeämpää ja laaja-alaisempaa hyvinvointipolitiikkaa, joka vaikuttaa perheenmuodostukseen kokonaisuudessaan – myös avo- ja avioliittojen solmimiseen sekä niiden pysyvyyteen, Jalovaara sanoo.

Lapsettomien osuus Suomessa korkea

Lapsettomaksi jäävien osuus on Suomessa korkea, eikä kasvu ole taittunut. Esimerkiksi 1960-luvun lopulla syntyneistä naisista viidennes (20 %) näyttää jäävän lapsettomaksi. Miehillä osuus on 27 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa lapsettomaksi jääneiden osuus on selvästi vähäisempi.

Syntymävuosiluokkien lopulliset keskimääräiset lapsiluvut ovat kuitenkin pysyneet hyvin vakaina kaikissa Pohjoismaissa. Näin on myös Suomessa, mikä johtuu siitä, että suuret lapsiluvut (2+ lasta) ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Jalovaaran tutkimukset perustuvat rekisteritietoihin kaikissa Pohjoismaissa vuosina 1940–1969/1974 syntyneistä sekä suomalaisista vuosina 1969 ja 1970 syntyneistä miehistä ja naisista. Tutkimukset ovat osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.

Lisätietoja

akatemiatutkija Marika Jalovaara, Turun yliopisto, etunimi.sukunimi@utu.fi

TITA Policy Brief 2/2017: Sukupuoli, koulutus ja lastensaanti Pohjoismaissa

TITA Policy Brief 3/2017: Lapsettomilla takana puolisottomuutta tai lyhyitä avoliittoja

Kuvio. Lapsettomien osuus koulutuksen mukaan miehillä (45-vuotiaana) ja naisilla (40-vuotiaana) viisivuotissyntymäkohorteissa Suomessa vuonna 1940 syntyneistä alkaen.

Marika Jalovaara’s Academy Research Fellowship is funded by the Academy of Finland (decision number 275030).