Mitä eläminen maksaa? Viitebudjetit kertovat, paljonko rahaa tarvitaan välttämättömään kulutukseen

Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita tarvitaan, jotta ihminen tämän päivän Suomessa tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Tutkimus nojautuu kuluttajien käsityksiin välttämättömästä kulutuksesta.

Tutkimuksessa on laadittu lista kuluttajien välttämättömiksi katsomista hyödykkeistä, jonka jälkeen ne on hinnoiteltu. Näin syntyneet viitebudjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen. Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, mikä mahdollistaa budjettien tarkastelun asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan. Tutkimukseen valittiin keskimääräinen hintataso, jolla tarkoitetaan sitä, että heikkolaatuisia ja kaikkein edullisimpia tuotteita ei ole otettu laskelmiin mukaan.

Viitebudjettitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmen teinin perheen noin 4 250 euroon. Helsingissä vaihtelu on vastaavasti noin 1 380–4 310 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 euroa kuukaudessa. Asuminen ja ruoka ovat suurimmat viitebudjetin menoerät. Viitebudjettien mukainen kulutus on alhaisempaa kuin suomalaisten keskimääräinen kulutus vastaavissa kotitalouksissa verrattuna Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen.

Kohtuullisen minimin viitebudjettien kaikki sisällöt on päivitetty nyt ensi kertaa sitten vuoden 2010. Viitebudjetit osoittavat, paljonko rahaa tarvitaan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, jotta arki sujuu. Budjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksin asuvalle, pariskunnille ja kahden ja yhden huoltajan lapsiperheille.

Viitebudjettien laatimiseen on osallistunut 36 kuluttajaa, jotka edustavat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita. Lisäksi yhdeksän neuvontaa, hallintoa ja tutkimusta edustavaa asiantuntijaa arvioi luonnosvaiheessa olleiden hyödykelistojen sisältöä.

Viitebudjetteja on hyödynnetty neuvonnassa, tutkimuksessa, yksityisissä kotitalouksissa, viranomaisten työssä sekä opetuksessa. Edelleen, viitebudjetit ovat olleet osa joka neljäs vuosi tehtävää perusturvan riittävyyden arviointia, sekä minimibudjettiköyhyyden määrittämistä, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa.

Raportin kanssa samanaikaisesti julkaistaan viitebudjetteihin pohjautuvat infograafit, jotka on tuotettu Takuusäätiön ja Marttaliiton Rahat riittää -kehittämishankkeessa. Infograafit on suunniteltu erityisesti talousneuvonnan työvälineeksi.

Lue lisää:

Lehtinen, A-R. ja Aalto, K. (2018) Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018. Helsinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2018:101.

Lisätietoja:

Anna-Riitta Lehtinen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

etunimi.sukunimi@helsinki.fi