Sosiaalisen aseman ja lasten perhemuotojen yhteys vahva

Vähän koulutettujen äitien lapset asuvat keskimäärin puolet lapsuudestaan molempien vanhempiensa kanssa, korkeasti koulutettujen äitien lapset keskimäärin neljä viidesosaa.

Suomessa lasten perhemuodoissa ja perheen muutoksissa on huomattavia sosioekonomisia eroja.

Tilanteet erilaisia jo lapsen syntyessä

Vähän koulutettujen äitien lapsista huomattava osa syntyy avio- tai avoliiton ulkopuolella. Äiti, jolla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, on lapsen syntyessä neljä kertaa todennäköisemmin avio- tai avoliiton ulkopuolella kuin korkeasti koulutettu äiti. Avoliitossa hän on kaksi kertaa korkeasti koulutettua äitiä todennäköisemmin.

Lapset, joiden äiti on korkeasti koulutettu, syntyvät useimmiten avioparille. Jos korkeasti koulutettu äiti on avoliitossa lapsen syntyessä, hän useimmissa tapauksissa avioituu myöhemmin.

Vanhempien ero todennäköisempi, jos äiti vähän koulutettu

Vähän koulutettujen äitien lapsen kokevat vanhempiensa eron muita todennäköisemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Heistä 43 % koki vanhempien eron jo ennen kouluikää, ja 15 vuoden iässä osuus oli kaksi kolmannesta. Korkeasti koulutettujen äitien lapsilla osuudet olivat 12 ja 29 %.

Avioliitossa syntyneistä lapsista kolmannes koki vanhempien eron lapsuutensa aikana, avoliitossa syntyneistä taas yli puolet.

Vanhempien erojen jälkeen uusperheitä muodostuu nopeasti kaikissa koulutusryhmissä. Lisäksi yksinhuoltajaäideille syntyvistä lapsista valtaosa asuu lapsuutensa aikana myös kahden vanhemman perheessä.

Eri perhemuodoissa eletty aika vaihtelee koulutusryhmittäin

Vähän koulutettujen äitien lapset asuvat keskimäärin puolet lapsuudestaan molempien vanhempiensa kanssa, korkeasti koulutettujen äitien lapset keskimäärin neljä viidesosaa. Vastaavasti vähän koulutettujen äitien lapset elävät pidempään yhden vanhemman perheessä.

Lapsuus tarkoittaa tässä aikaa ennen kuin lapsi täyttää 16 vuotta.

Perhemuotojen erilaisuus voi vahvistaa sosiaalista eriarvoisuutta

Perhemuotojen muutos voi vahvistaa eroja lasten käytettävissä olevissa taloudellisissa ja sosiaalisissa resursseissa. Tilanteet, joihin usein liittyy resurssien menetyksiä, ovat yleisimpiä niillä, jotka ovat heikommassa asemassa jo alun alkaen.

Esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä eläminen on tavallisinta lapsilla, joiden äidit ovat myös vähän koulutettuja ja siksi heikossa työmarkkina-asemassa.

– On tärkeää huolehtia siitä, etteivät sosioekonomiset erot perhemuodoissa johda kasvavaan eriarvoisuuteen muilla alueilla, kuten lasten kokemassa köyhyydessä ja hyvinvoinnissa, terveydessä ja koulutuksessa, sanoo akatemiatutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta.

Tarkastelu perustuu rekisteriaineistoon, jossa seurataan vuoden 1969 jälkeen syntyneiden naisten liitto- ja lastensaantihistorioita. Laskelmat perustuvat vuosina 2003–2009 syntyneiden lasten perhemuotoihin ja niiden muutoksiin 0–15 vuoden iässä.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.

Lisätietoja

akatemiatutkija Marika Jalovaara, Turun yliopisto, p. 040 587 98 26, marika.jalovaara@utu.fi

TITA Policy Brief 8/2017: Sosiaalisen aseman ja lasten perhemuotojen yhteys vahva

Kuvio 1. Vanhempien liiton purkautumisen kokeneet lapset iän ja äidin koulutusasteen mukaan, %.

Kuvio 2. Eri perhemuodoissa 0–15-vuotiaana eletty aika äidin koulutusasteen mukaan.

18.10.2017