Opiskelijasymposiumin satoa

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 2019 Turun yliopiston filosofian oppiaineen alaisuudessa toimiva UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjesti opiskelijoille ja muille kiinnostuneille koko päivän kestävän kaikille avoimen seminaarin ”Pitäisikö ihmisestä tehdä parempi?” yhdessä Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön kanssa. Seminaariin oli mahdollisuus varautua ennalta lukemalla Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinosen Joulusaarnan vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja filosofisen artikkelin, joka käsittelee parantelun etiikkaa kärkevästi.

Tutkijatohtori Anu Laukkanen Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköstä avasi monitieteellisen tilaisuuden, jonka aamupäivän osuudessa psykologian oppiaineesta Nils Sandman johdatti yleisön evoluutiobiologian ja parantelun jännitteisiin. Filosofian oppiaineen tohtorikoulutettava ja yksi seminaarin alkuvoimista Mikko Puumala jatkoi evoluutioteemalla ja pohti, onko meillä velvollisuus parannella ihmistä. Mediatutkimuksen tohtorikoulutettava Laura Antola jatkoi esittelemällä meille sarjakuvien supersankareiden ominaisuuksia ja pohtimalla niiden suhdetta paranteluun ja parempaan yhteiskuntaan. Aamupäivän esitykset tiivisti tarkkanäköisesti filosofian tohtorikoulutettava Polaris Koi esittämällä puhujille yhteisiä kysymyksiä heidän esityksissään käsittelemistään aiheista.

Iltapäivän osuus alkoi kulttuurihistoriallisella esitelmällä, kun oppiaineen tohtorikoulutettava Annastiina Mäkilä pohti sitä, miten terveellinen ja normaali voivat normittaa yksilöiden elämää mielenterveyden kysymyksissä. Filosofian tohtorikoulutettava Laura Puumala jatkoi samoilla teemoilla, mutta lähestyi parantelun kysymyksiä erityispedagogiikan lähtökohdista. Iltapäivän esitykset summasi jälleen erinomaisesti Polaris Koi ja kahvitauon jälkeen puhujat Nils Sandmania (ja mediatutkija Kaisu Hynnää, jolle oli joutunut peruuttamaan esitelmänsä) lukuunottamatta kokoontuivat vielä Polaris Koin luotsaamana käsittelemään päivän keskeisiä kysymyksiä.

Tilaisuus keräsi varatun salin lähes täyteen Turun yliopiston kampuksella ja osallistujia riitti koko päivän ohjelman ajan. Oli hienoa huomata, että myös yleisö oli monitieteellinen. Osallistujia löytyi lähes kaikista tiedekunnista, mutta myös yliopiston ulkopuolelta. Yleisön osallistuminen keskusteluihin varmisti monipuolisen käsittelyn esitelmien pitäjien nostamiin kysymyksiin ja aiheisiin. Osa symposiumin osallistujista suorittaa opintosuorituksen seminaariin liittyen ja tämä voi tarkoittaa aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia blogissamme myöhemmin keväällä.

Kiitämme kaikkia symposiumiin osallistuneita!

Opiskelijasymposium: pitäisikö ihmisestä tehdä parempi?

UNESCO Chair in Bioethics ja Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö järjestävät Turun yliopistossa opiskelijasymposiumin:

PITÄISIKÖ IHMISESTÄ TEHDÄ PAREMPI?

1.3.2019 klo 9.15-16.00
CAL2, Calonia, Turun yliopisto https://www.google.com/maps/place/Calonia/@60.4572465,22.2835421,17z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x468c76ee11fb0147:0xac9f09f6b04fd232!8m2!3d60.4572465!4d22.2857308
Calonian esteettömyys http://www.turkukaikille.info/php/kartoitus.php?id=220301-019

Geeniteknologia, mindfulness ja superruokavaliot pyrkivät kaikki parantelemaan ihmistä. Millaisia arvovalintoja parantelun mahdollisuus pakottaa meidät tekemään? Tyypillisesti keskustelussa ihmisen parantelusta on keskitytty parantelun moraaliseen sallittavuuteen, eli missä määrin saamme tehdä ihmisestä paremman esimerkiksi muokkaamalla ihmistä geneettisesti. Erilaisten parantelumenetelmien kehittyessä ja tullessa osaksi arkea niistä tulee ehkä helpommin hyväksyttäviä, mutta myös jossain mielessä vaadittuja. Lääkärin on jopa velvollisuus parannella ihmistä. Samankaltainen vastuu on myös opettajalla – molemmat muokkaavat ihmistä muistuttamaan oman aikansa ihanteita.

Antiikin filosofit olivat kiinnostuneita ihmisenä kehittymisestä, itsensä kultivoimisesta hyveellisemmäksi. Miten nykyiset ja tulevaisuuden parantelukeinot muuttavat tätä ihannetta? Onko lupa olla tavallinen, vai tuleeko kaikki käytettävissä olevat keinot hyödyntää parantaakseen itseään moraalisesti, henkisesti, fyysisesti, tai esteettisesti? Ovatko tämän päivän supersankarit tulevaisuuden arki-ihmisiä?  Mihin saa tai pitää tyytyä? Entä millaisia paineita parannella ihmistä esimerkiksi mediassa esitetty kuvasto asettaa? Onko jokin muuttunut? Ihmiskunnalla on nyt uskomaton kyky sekä ylittää itsensä että tuhota itsensä. Onko edelliseen tartuttava, jotta jälkimmäinen voidaan välttää?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haemme vastausta 1.3.2019 Calonia-rakennuksen CAL2-luentosalissa klo 9.30-15.30. Toivotamme tervetulleeksi erityisesti perustutkinto-opiskelijat, jatko-opiskelijat ja uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat.

Tilaisuuden pohjalta on mahdollisuus saada opintosuoritus joko kirjoittamalla lyhyt blogiteksti (1 op) tai essee (2 op). Lisätietoja opintosuorituksista saa tapahtuman lopussa. Tilaisuudesta on mahdollista saada myös luentopassimerkintä. Tiedustelethan opintosuorituksen soveltumisesta opintoihisi omasta oppiaineestasi.

Suosittelemme tutustumaan ennakkoon lyhyeen tiivistelmätekstiin Ingmar Perssonin ja Julian Savulescun kirjasta Unfit for the Future (Persson, Ingmar & Savulescu, Julian 2015, ”Summary of Unfit for the Future”, J Med Ethics, 338–339) SEKÄ Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinosen Joulusaarnaan “Vammaisuus ei ole ominaisuus, vaan sarja kokemuksia”
kuuntelemalla (https://areena.yle.fi/1-4280379)  tai lukemalla (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/24/vammaisuus-ei-ole-ominaisuus-vaan-sarja-kokemuksia).

Ilmoittautuminen Mikko Puumalalle mimapuu@utu.fi 22.2.2019 mennessä.

OHJELMA 1.3.2019

9.30-9.40 Aloitussanat

9.40-10.05 Nils Sandman: Mikä on luonnollista?
10.05-10.30 Mikko Puumala: Onko ihmiskunnalla toivoa – tällaisenaan?
10.30-10.55 Laura Antola: “Ole aina oma itsesi, paitsi jos voit olla Batman.” Supersankarit ja ihmisen parantelu.

10.55-11.10 Keskustelu

11.10-12.30 Lounas (omakustanteinen)

12.30-12.55 Annastiina Mäkilä: Hallintaa vai ymmärrystä – Ihmismielen kulttuurinen ja tieteellinen normittaminen lähihistoriallisesta näkökulmasta
12.55-13.20 Laura Puumala: Erityispedagogiikka ja ihmisen parantelu
13.20-13.45 Kaisu Hynnä: Kehon kurittamisesta mielen hallintaan – kehopositiivisuus ihmisen paranteluna?

13.45-14.15 Kahvitauko (omakustanteinen)

14.15-15.00 Paneelikeskustelu
15.00-15.30 Ohjeet opintosuorituksiin

Symposiumin keskusteluja vetää Polaris Koi, filosofian tohtorikoulutettava Turun yliopistosta.

Maailman bioetiikkapäivä – Solidaarisuus rokotekeskustelussa

Järjestyksessään kolmas maailman bioetiikkapäivä 19.10.2018 keräsi mukavan joukon ihmisiä kuuntelemaan ja keskustelemaan solidaarisuuden katkoksista, yhteistyöstä ja rokotuksista. Turun yliopistolla järjestetty tilaisuus toi yhteen moninaisen tutkijajoukon, joka on tarkastellut rokotekriittisyyttä useasta perspektiivistä. Keskusteluja läpileikkaavaksi teemaksi nousi se, kuinka rokotekriittisyys yhdistyy yleiseen yhteiskunnalliseen epäluottamukseen. Kuulematta jättäminen ja huolien väheksyminen ainoastaan pahentavat epäluottamusta rokottamista kohtaan. Ilman solidaarista ja moniäänistä vuoropuhelua voimme tuskin merkittävästi parantaa tilannetta.

Seminaarin aloitti Veikko Launiksen rokottamiseen etiikka käsitellyt esitys. Launis tarkasteli rokotevastaisuuden yhteyttä useisiin kognitiivisiin vääristymiin, kuten status quo -harhaan, laiminlyöntiharhaan ja vahvistusharhaan. Vinoumien seurauksena jätämme huomiotta rokotteiden positiiviset terveydelliset vaikutukset, ja keskitymme valikoiden ainoastaan niiden haittoihin. Samuli Rautava puolestaan käsitteli rokotekielteisyyttä käytännönläheisemmästä lastenlääkärin näkökulmasta. Rautava korosti avoimen, dialogisen keskustelun tärkeyttä kohdatessa rokottamista epäröiviä vanhempia. Jokainen vanhempi välittää oman lapsensa hyvinvoinnista, eikä pakottaminen ole ratkaisu. Margaretha Gustafssonin esitys tarkasteli, kuinka ympäristölliset tekijät ovat rokottamisen ohella tärkeä tapa terveyden edistämisessä. Tehokkain tapa suojautua punkkien levittämiltä taudeilta on kauriseläinten kannan vähentäminen. Kannan Suomeen tulon myötä myös punkkien määrä on kasvanut dramaattisesti.

Veikko Launis esitelmöimässä.

Tilaisuuden toisessa osassa Mikael Lindfelt ja Anna Soveri käsittelivät rokotusasenteiden yhteyttä yleiseen luottamukseen yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Samaten käsiteltiin myös hoitohenkilökunnan rokoteasenteita kyselytutkimuksen valossa. Tästä jatkoi Tehyn edustaja Anna Kukka, joka puolusti sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden oikeuksia kieltäytyä rokotteista. Lainsäädännön näkökulmasta tilanne on monimutkainen, eikä kaikilta hoitohenkilökuntaan kuuluvilta voida vaatia ajantasaisia rokotteita. Osalla työntekijöillä on myös terveydellisiä syitä, joiden myötä rokottaminen ei ole mahdollista. Täten asioista onkin sovittava solidaarisesti ja paikallisesti itse työpaikoilla. Päivän viimeinen puhuja oli Johanna Nurmi, joka käsitteli rokotekriittisten vanhempien kanssa tekemiään haastatteluja. Nurmen mukaan epäluottamuksen taustalla on hänen tutkimuksessaan useimmiten omakohtainen negatiivinen kokemus rokotuksista, jonka myötä rokotteita on alettu epäilemään ja etsimään vaihtoehtoista tietoa. Kuulematta jäämisen ja huolien sivuuttamisen kokemukset entisestään vahvistavat rokotekriittisiä asenteita. Nämä omakohtaiset kokemukset herättivätkin keskustelua tapahtuman loppukeskustelussa.

Suomen UNESCO Chair in Bioethics -Suomen yksikkö palkitsi tilaisuudessa myös Global Clinic -järjestön kunniakirjalla ansioituneesta työstään bioetiikan alalla. Vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö on edistänyt paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa vuodesta 2011 lähtien.

Kiitämme kaikkia maailman bioetiikkapäivään osallistuneita!

Maailman bioetiikkapäivä 2018

Maailman bioetiikkapäivä: Solidaarisuus, yhteistyö ja rokotukset

Perjantai 19.10.2018, Pub 4 –Sali, Publicum, Turun yliopisto

12.00–12.05 Tilaisuuden avaussanat: Susanne Uusitalo, UNESCO Chair in Bioethics 12.05–12:40 Veikko Launis, TY: Rokottamisen etiikka
12.40–13.15 Samuli Rautava, TY: Rokotuskielteisyys lastenlääkärin näkökulmasta
13.15–13.35 Margaretha Gustafsson, ÅA: Punkit, TBE ja borrelia – miten suojautua?

tauko 15 min

13.50–14.00 UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön jakama kunniakirja ansioituneesta bioetiikkatoiminnasta
14.00–14.35 Mikael Lindfelt, ÅA & Anna Soveri, TY: Rokotusasenteet
14.35–15.10 Anna Kukka, Tehy: Näkökulmia työntekijän rokotuksista potilaiden suojaamiseksi
15.10–15.45 Johanna Nurmi, TY: Solidaarisuuden katkokset ja epäluottamus rokotekriittisten vanhempien kertomuksissa
15.45–16.00 Loppukeskustelu

Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!

Elokuvailta Kirjakahvilassa

Kirjoittanut Atte Ojanen
Vincent Freeman, todennäköisyys sydänsairauteen 99 %, odotettu elinikä 30,2 vuotta.

Unesco Chair in Bioethics Suomen yksikkö ja Turun Kirjakahvila järjestivät yhteistyössä bioeettisen elokuvaillan ja keskustelutilaisuuden 26.4.2018. Illan elokuvana näytetty Gattaca (1997) veti Kirjakahvilan täyteen bioetiikasta ja ihmisen parantelusta kiinnostuneita ihmisiä. Tulevaisuuteen sijoittuvassa elokuvassa geenimanipulaatio on jakanut yhteiskunnan kahtia jo syntymästä lähtien hyvä- ja huono-osaisiin kansalaisiin.

Tapahtuman alusti tohtorikoulutettava Polaris Koi Turun yliopistosta. Keskustelua herätti muun muassa se, kuuluvatko geneettiset valinnat vanhemmille tai yksilölle itselleen, vai vaativako ne laajempaa valtiollista säätelyä? Huolta nostivat varsinkin designer-vauvat, joiden nähtiin uusintavan yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Samaten myös älykkyyden parantelu nähtiin ongelmallisena määrittelykysymyksenä. Asiaa hankaloitti entisestään se, että useimpia ihmispiirteitä pidettiin seurauksena lukemattomien geenien monimutkaisesta yhteisvaikutuksesta. Yhtenä elokuvan sanomana nähtiinkin se, että parantelussa on aina lopulta kyse todennäköisyyksistä.

Lisäksi keskustelun aiheiksi nousivat potilasyksityisyyteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset. Yksityisyyden ja tasa-arvon tärkeydestä huolimatta niiden huomattiin ajoittain olevan ristiriidassa yhteiskunnan edun ja turvallisuuden kanssa. Tärkeänä periaatteena pidettiin sitä, että yksityisyydestä pidetään kiinni, ellei ole syytä olettaa tästä seuraavan merkittävää vahinkoa muille kansalaisille.

Unesco Chair in Bioethics Suomen yksikkö kiittää tapahtumaan osallistuneita!

 

 

Bioetiikkapäivän antia: Sote-uudistus tasa-arvon valossa


19.10. 2017 maailman bioetiikkapäivän luennolle kerääntyi monialainen joukko kuulijoita. Tapahtuman pääpuhuja, bioeetikko Johanna Ahola-Launonen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta esitteli terveydenhuollon priorisointiin Sote-uudistuksessa liittyvää yksilön valintojen ja yksilön vastuuttamisen problematiikkaa. Ahola-Launonen argumentoi yksilökeskeisyyden olevan ongelmallista tasa-arvon kannalta.

Hoitotieteen professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta jatkoi keskustelua kuvaamalla tapoja, joilla Sote-uudistuksessa korostuva yksilön valintojen ja vastuun korostaminen vaikuttaa ikääntyneiden palveluissa ja hoidossa. Molemmat esitelmät herättivät vilkasta keskustelua tasavertaisuudesta terveydenhuollossa.

Kiitämme puhujia ja kuulijoita bioetiikkapäivän annista!

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa

Maailman bioetiikkapäivän luento

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa

To 19.10.2017 klo 14.15 – 15.45

Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 1krs., Assistentinkatu 7)

Ohjelma:

14.15 Alkusanat Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14.20  Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14.55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä -esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15.15  Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?

Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

Eutanasiaseminaarin antia 12.4.2017

Huhtikuun 12. päivänä 2017 Helsingissä UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön järjestämä Eutanasia tulevaisuuden Suomessa -seminaari täytti sille asetetut tavoitteet tuoda akateeminen eutanasian etiikkaa koskeva tutkimustieto osaksi lainvalmisteluun tarvittavaa kansalaiskeskustelua. Tavoitteena oli nostaa esiin julkisessa keskustelussa huomioimatta jääneitä näkökohtia. Seminaarin lähtökohtana ei ollut valmis kanta eutanasian puolesta tai sitä vastaan, eikä sellaista myöskään lopuksi muodostettu.

Iltapäivän aloitti lyhyellä, tarkkanäköisellä aiheen esittelyllä Turun yliopiston lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis. Iltapäivän ensimmäisessä esitelmässä dosentti Päivi Topo tarkasteli mielipidetutkimuksissa käytettävien mielipiteiden muodostusta. Dosentti Pekka Louhiala puolestaan esitteli suomalaisten lääkäreiden mielipiteitä viime vuosikymmeninä ja nosti esiin seikkoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa lääkäreiden mielipiteiden muodostumiseen. Professori Matti Häyry nosti esille kysymyksiä, joiden vuoksi eutanasiasta puhuminen ja sen säätely voivat olla hyvinkin haasteellisia. Saattohoidossa työskentelevä erikoislääkäri Irja Öun kommentoi iltapäivän kolmea ensimmäistä puheenvuoroa kentällä työskentelevän asiantuntijan näkökulmasta.

Tauon jälkeen dosentit Markku Oksanen ja Rauli Mickelsson purkivat suomalaisen eduskuntakeskustelun käytänteitä omantunnonkysymyksien näkökulmasta. Seminaarin viimeisessä esitelmässä Liisa Nieminen nosti esiin eutanasialle erityisiä seikkoja suomalaisen oikeuslaitoksen näkökulmasta.

Tilaisuus oli tarkoitettu päätöksentekijöille, lääkäreille ja muille saattohoidon parissa työskenteleville, tutkijoille, valveutuneille kansalaisille ja intressiryhmille. Yhteensä 60 osallistujaa edustivat laajasti näitä ryhmiä. Loppukeskustelussa nousi esiin esimerkiksi saattohoidon haasteet tutkijoiden näkökulmasta.

Tässä vielä päivän esitykset:

Veikko Launis: Alkusanat ja johdattelu aiheeseen

Liisa Nieminen: Eutanasia oikeudellisena kysymyksenä

Rauli Mickelsson & Markku Oksanen: Omantunnonkysymykset eduskunnassa ja eutanasia

Pekka Louhiala: Eutanasia, lääkärit ja Suomi

Matti Häyry: Elämän pelko, kuoleman pelko ja kuoleman aiheuttamisen pelko

 

Eutanasia tulevaisuuden Suomessa 12.4.

EUTANASIA TULEVAISUUDEN SUOMESSA
Keskiviikkona 12.4.2017 klo 12:00–16:00, Auditorium XII, Helsingin yliopiston päärakennus (Fabianinkatu 33)

Seminaarin ohjelma
12.00 – 12.10 Professori Veikko Launis (TY): Alkusanat ja johdattelu aiheeseen
12.10 – 12.40 Dosentti Päivi Topo (Ikäinstituutti): Eutanasia – miten siitä voi olla jotain mieltä?
12.40–13.20 Dosentti Pekka Louhiala (HY): Eutanasia, lääkärit ja Suomi
13:20–14:00 Professori Matti Häyry (AALTO): Elämän pelko, kuoleman pelko ja kuoleman aiheuttamisen pelko
14.00 – 14.15 Erikoislääkäri Irja Öun (Terhokoti): Kommentteja kentältä koskien aiempia puheenvuoroja
TAUKO
14.30 – 15.00 Dosentti Markku Oksanen (UEF) ja dosentti Rauli Mickelsson (TY): Omantunnonkysymykset eduskunnassa ja eutanasia
15.00 – 15.30 Dosentti Liisa Nieminen (HY): Eutanasia oikeudellisena kysymyksenä
15.30 – 16.00 Loppukeskustelu

Tilaisuus on kaikille avoin.

Seminaarin tavoitteena on tuoda akateeminen eutanasian etiikkaa koskeva tutkimustieto osaksi lainvalmisteluun tarvittavaa kansalaiskeskustelua. Tavoitteena on nostaa esiin julkisessa keskustelussa huomioimatta jääneitä näkökohtia. Seminaarin lähtökohtana ei ole valmis kanta eutanasian puolesta tai sitä vastaan.

Tilaisuus on tarkoitettu päätöksentekijöille, lääkäreille ja muille saattohoidon parissa työskenteleville, tutkijoille, valveutuneille kansalaisille ja intressiryhmille.

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö
Filosofia
Turun yliopisto

Yhteistyössä:
Käytännöllinen filosofia
Helsingin yliopisto