Maailman bioetiikkapäivä – Solidaarisuus rokotekeskustelussa

Järjestyksessään kolmas maailman bioetiikkapäivä 19.10.2018 keräsi mukavan joukon ihmisiä kuuntelemaan ja keskustelemaan solidaarisuuden katkoksista, yhteistyöstä ja rokotuksista. Turun yliopistolla järjestetty tilaisuus toi yhteen moninaisen tutkijajoukon, joka on tarkastellut rokotekriittisyyttä useasta perspektiivistä. Keskusteluja läpileikkaavaksi teemaksi nousi se, kuinka rokotekriittisyys yhdistyy yleiseen yhteiskunnalliseen epäluottamukseen. Kuulematta jättäminen ja huolien väheksyminen ainoastaan pahentavat epäluottamusta rokottamista kohtaan. Ilman solidaarista ja moniäänistä vuoropuhelua voimme tuskin merkittävästi parantaa tilannetta.

Seminaarin aloitti Veikko Launiksen rokottamiseen etiikka käsitellyt esitys. Launis tarkasteli rokotevastaisuuden yhteyttä useisiin kognitiivisiin vääristymiin, kuten status quo -harhaan, laiminlyöntiharhaan ja vahvistusharhaan. Vinoumien seurauksena jätämme huomiotta rokotteiden positiiviset terveydelliset vaikutukset, ja keskitymme valikoiden ainoastaan niiden haittoihin. Samuli Rautava puolestaan käsitteli rokotekielteisyyttä käytännönläheisemmästä lastenlääkärin näkökulmasta. Rautava korosti avoimen, dialogisen keskustelun tärkeyttä kohdatessa rokottamista epäröiviä vanhempia. Jokainen vanhempi välittää oman lapsensa hyvinvoinnista, eikä pakottaminen ole ratkaisu. Margaretha Gustafssonin esitys tarkasteli, kuinka ympäristölliset tekijät ovat rokottamisen ohella tärkeä tapa terveyden edistämisessä. Tehokkain tapa suojautua punkkien levittämiltä taudeilta on kauriseläinten kannan vähentäminen. Kannan Suomeen tulon myötä myös punkkien määrä on kasvanut dramaattisesti.

Veikko Launis esitelmöimässä.

Tilaisuuden toisessa osassa Mikael Lindfelt ja Anna Soveri käsittelivät rokotusasenteiden yhteyttä yleiseen luottamukseen yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Samaten käsiteltiin myös hoitohenkilökunnan rokoteasenteita kyselytutkimuksen valossa. Tästä jatkoi Tehyn edustaja Anna Kukka, joka puolusti sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden oikeuksia kieltäytyä rokotteista. Lainsäädännön näkökulmasta tilanne on monimutkainen, eikä kaikilta hoitohenkilökuntaan kuuluvilta voida vaatia ajantasaisia rokotteita. Osalla työntekijöillä on myös terveydellisiä syitä, joiden myötä rokottaminen ei ole mahdollista. Täten asioista onkin sovittava solidaarisesti ja paikallisesti itse työpaikoilla. Päivän viimeinen puhuja oli Johanna Nurmi, joka käsitteli rokotekriittisten vanhempien kanssa tekemiään haastatteluja. Nurmen mukaan epäluottamuksen taustalla on hänen tutkimuksessaan useimmiten omakohtainen negatiivinen kokemus rokotuksista, jonka myötä rokotteita on alettu epäilemään ja etsimään vaihtoehtoista tietoa. Kuulematta jäämisen ja huolien sivuuttamisen kokemukset entisestään vahvistavat rokotekriittisiä asenteita. Nämä omakohtaiset kokemukset herättivätkin keskustelua tapahtuman loppukeskustelussa.

Suomen UNESCO Chair in Bioethics -Suomen yksikkö palkitsi tilaisuudessa myös Global Clinic -järjestön kunniakirjalla ansioituneesta työstään bioetiikan alalla. Vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö on edistänyt paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa vuodesta 2011 lähtien.

Kiitämme kaikkia maailman bioetiikkapäivään osallistuneita!

Maailman bioetiikkapäivä 2018

Maailman bioetiikkapäivä: Solidaarisuus, yhteistyö ja rokotukset

Perjantai 19.10.2018, Pub 4 –Sali, Publicum, Turun yliopisto

12.00–12.05 Tilaisuuden avaussanat: Susanne Uusitalo, UNESCO Chair in Bioethics 12.05–12:40 Veikko Launis, TY: Rokottamisen etiikka
12.40–13.15 Samuli Rautava, TY: Rokotuskielteisyys lastenlääkärin näkökulmasta
13.15–13.35 Margaretha Gustafsson, ÅA: Punkit, TBE ja borrelia – miten suojautua?

tauko 15 min

13.50–14.00 UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön jakama kunniakirja ansioituneesta bioetiikkatoiminnasta
14.00–14.35 Mikael Lindfelt, ÅA & Anna Soveri, TY: Rokotusasenteet
14.35–15.10 Anna Kukka, Tehy: Näkökulmia työntekijän rokotuksista potilaiden suojaamiseksi
15.10–15.45 Johanna Nurmi, TY: Solidaarisuuden katkokset ja epäluottamus rokotekriittisten vanhempien kertomuksissa
15.45–16.00 Loppukeskustelu

Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!

Elokuvailta Kirjakahvilassa

Kirjoittanut Atte Ojanen
Vincent Freeman, todennäköisyys sydänsairauteen 99 %, odotettu elinikä 30,2 vuotta.

Unesco Chair in Bioethics Suomen yksikkö ja Turun Kirjakahvila järjestivät yhteistyössä bioeettisen elokuvaillan ja keskustelutilaisuuden 26.4.2018. Illan elokuvana näytetty Gattaca (1997) veti Kirjakahvilan täyteen bioetiikasta ja ihmisen parantelusta kiinnostuneita ihmisiä. Tulevaisuuteen sijoittuvassa elokuvassa geenimanipulaatio on jakanut yhteiskunnan kahtia jo syntymästä lähtien hyvä- ja huono-osaisiin kansalaisiin.

Tapahtuman alusti tohtorikoulutettava Polaris Koi Turun yliopistosta. Keskustelua herätti muun muassa se, kuuluvatko geneettiset valinnat vanhemmille tai yksilölle itselleen, vai vaativako ne laajempaa valtiollista säätelyä? Huolta nostivat varsinkin designer-vauvat, joiden nähtiin uusintavan yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Samaten myös älykkyyden parantelu nähtiin ongelmallisena määrittelykysymyksenä. Asiaa hankaloitti entisestään se, että useimpia ihmispiirteitä pidettiin seurauksena lukemattomien geenien monimutkaisesta yhteisvaikutuksesta. Yhtenä elokuvan sanomana nähtiinkin se, että parantelussa on aina lopulta kyse todennäköisyyksistä.

Lisäksi keskustelun aiheiksi nousivat potilasyksityisyyteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset. Yksityisyyden ja tasa-arvon tärkeydestä huolimatta niiden huomattiin ajoittain olevan ristiriidassa yhteiskunnan edun ja turvallisuuden kanssa. Tärkeänä periaatteena pidettiin sitä, että yksityisyydestä pidetään kiinni, ellei ole syytä olettaa tästä seuraavan merkittävää vahinkoa muille kansalaisille.

Unesco Chair in Bioethics Suomen yksikkö kiittää tapahtumaan osallistuneita!

 

 

Bioetiikkapäivän antia: Sote-uudistus tasa-arvon valossa


19.10. 2017 maailman bioetiikkapäivän luennolle kerääntyi monialainen joukko kuulijoita. Tapahtuman pääpuhuja, bioeetikko Johanna Ahola-Launonen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta esitteli terveydenhuollon priorisointiin Sote-uudistuksessa liittyvää yksilön valintojen ja yksilön vastuuttamisen problematiikkaa. Ahola-Launonen argumentoi yksilökeskeisyyden olevan ongelmallista tasa-arvon kannalta.

Hoitotieteen professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta jatkoi keskustelua kuvaamalla tapoja, joilla Sote-uudistuksessa korostuva yksilön valintojen ja vastuun korostaminen vaikuttaa ikääntyneiden palveluissa ja hoidossa. Molemmat esitelmät herättivät vilkasta keskustelua tasavertaisuudesta terveydenhuollossa.

Kiitämme puhujia ja kuulijoita bioetiikkapäivän annista!

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa

Maailman bioetiikkapäivän luento

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa

To 19.10.2017 klo 14.15 – 15.45

Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 1krs., Assistentinkatu 7)

Ohjelma:

14.15 Alkusanat Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14.20  Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14.55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä -esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15.15  Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?

Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

Eutanasiaseminaarin antia 12.4.2017

Huhtikuun 12. päivänä 2017 Helsingissä UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön järjestämä Eutanasia tulevaisuuden Suomessa -seminaari täytti sille asetetut tavoitteet tuoda akateeminen eutanasian etiikkaa koskeva tutkimustieto osaksi lainvalmisteluun tarvittavaa kansalaiskeskustelua. Tavoitteena oli nostaa esiin julkisessa keskustelussa huomioimatta jääneitä näkökohtia. Seminaarin lähtökohtana ei ollut valmis kanta eutanasian puolesta tai sitä vastaan, eikä sellaista myöskään lopuksi muodostettu.

Iltapäivän aloitti lyhyellä, tarkkanäköisellä aiheen esittelyllä Turun yliopiston lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis. Iltapäivän ensimmäisessä esitelmässä dosentti Päivi Topo tarkasteli mielipidetutkimuksissa käytettävien mielipiteiden muodostusta. Dosentti Pekka Louhiala puolestaan esitteli suomalaisten lääkäreiden mielipiteitä viime vuosikymmeninä ja nosti esiin seikkoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa lääkäreiden mielipiteiden muodostumiseen. Professori Matti Häyry nosti esille kysymyksiä, joiden vuoksi eutanasiasta puhuminen ja sen säätely voivat olla hyvinkin haasteellisia. Saattohoidossa työskentelevä erikoislääkäri Irja Öun kommentoi iltapäivän kolmea ensimmäistä puheenvuoroa kentällä työskentelevän asiantuntijan näkökulmasta.

Tauon jälkeen dosentit Markku Oksanen ja Rauli Mickelsson purkivat suomalaisen eduskuntakeskustelun käytänteitä omantunnonkysymyksien näkökulmasta. Seminaarin viimeisessä esitelmässä Liisa Nieminen nosti esiin eutanasialle erityisiä seikkoja suomalaisen oikeuslaitoksen näkökulmasta.

Tilaisuus oli tarkoitettu päätöksentekijöille, lääkäreille ja muille saattohoidon parissa työskenteleville, tutkijoille, valveutuneille kansalaisille ja intressiryhmille. Yhteensä 60 osallistujaa edustivat laajasti näitä ryhmiä. Loppukeskustelussa nousi esiin esimerkiksi saattohoidon haasteet tutkijoiden näkökulmasta.

Tässä vielä päivän esitykset:

Veikko Launis: Alkusanat ja johdattelu aiheeseen

Liisa Nieminen: Eutanasia oikeudellisena kysymyksenä

Rauli Mickelsson & Markku Oksanen: Omantunnonkysymykset eduskunnassa ja eutanasia

Pekka Louhiala: Eutanasia, lääkärit ja Suomi

Matti Häyry: Elämän pelko, kuoleman pelko ja kuoleman aiheuttamisen pelko

 

Eutanasia tulevaisuuden Suomessa 12.4.

EUTANASIA TULEVAISUUDEN SUOMESSA
Keskiviikkona 12.4.2017 klo 12:00–16:00, Auditorium XII, Helsingin yliopiston päärakennus (Fabianinkatu 33)

Seminaarin ohjelma
12.00 – 12.10 Professori Veikko Launis (TY): Alkusanat ja johdattelu aiheeseen
12.10 – 12.40 Dosentti Päivi Topo (Ikäinstituutti): Eutanasia – miten siitä voi olla jotain mieltä?
12.40–13.20 Dosentti Pekka Louhiala (HY): Eutanasia, lääkärit ja Suomi
13:20–14:00 Professori Matti Häyry (AALTO): Elämän pelko, kuoleman pelko ja kuoleman aiheuttamisen pelko
14.00 – 14.15 Erikoislääkäri Irja Öun (Terhokoti): Kommentteja kentältä koskien aiempia puheenvuoroja
TAUKO
14.30 – 15.00 Dosentti Markku Oksanen (UEF) ja dosentti Rauli Mickelsson (TY): Omantunnonkysymykset eduskunnassa ja eutanasia
15.00 – 15.30 Dosentti Liisa Nieminen (HY): Eutanasia oikeudellisena kysymyksenä
15.30 – 16.00 Loppukeskustelu

Tilaisuus on kaikille avoin.

Seminaarin tavoitteena on tuoda akateeminen eutanasian etiikkaa koskeva tutkimustieto osaksi lainvalmisteluun tarvittavaa kansalaiskeskustelua. Tavoitteena on nostaa esiin julkisessa keskustelussa huomioimatta jääneitä näkökohtia. Seminaarin lähtökohtana ei ole valmis kanta eutanasian puolesta tai sitä vastaan.

Tilaisuus on tarkoitettu päätöksentekijöille, lääkäreille ja muille saattohoidon parissa työskenteleville, tutkijoille, valveutuneille kansalaisille ja intressiryhmille.

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö
Filosofia
Turun yliopisto

Yhteistyössä:
Käytännöllinen filosofia
Helsingin yliopisto

Maailman bioetiikkapäivän seminaari 19.10.2016 – teemana ihmisoikeudet

UNESCO Chair in Bioethics järjestää keskiviikkona 19.10.2016 Turun yliopistolla seminaarin Maailman Bioetiikkapäivän juhlistamiseksi. Teeman ovat ihmisoikeudet ja ihmisarvo, erityisesti paneudutaan me ja muut -asetelman analysointiin. Maksuton seminaari on avoin opiskelijoille, ammattilaisille sekä muille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Maailman Bioetiikkapäivän seminaari
Ihmisarvo ja ihmisoikeudet – me ja muut
Ke 19.10.2016 klo 12.00 – 15.30
Turun yliopisto, Auditorio Edu1 (Educarium-rakennus 1krs., Assistentinkatu 5)

Ohjelma:
12.00 Dosentti Helena Siipi: Avaussanat
12.05 Dekaani Jukka Hyönä: Yliopiston tervehdys
12.15 Pääesitelmä: KELAn johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö: Lasten suojelun etiikka –
lastenneurologin näkökulma
13.15 Pääsihteeri Rosa Rantanen: UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön edustajan puhe ja bioetiikan saralla ansioituneen henkilön palkitseminen
13.25 Tutkija Heikki Saxen: Palkitun puheenvuoro
13.40 – 14.00 Tauko
14.00 Paneelikeskustelu: Me ja muut – miten kohtaamme toiset?
Oikeustieteen professori Juha Lavapuro: Universaalit ihmisoikeudet jokaisen oikeuksina
Hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen: Psykiatrinen pakkohoito ja ihmisoikeudet
Terveystieteiden tohtori Anne Heikkinen: Syömishäiriötä sairastavien oikeus hoitoon.
Toteutuuko?
Tutkijatohtori Matti Näsi: Internet ja arjen viha
15.25 Dosentti Helena Siipi: Loppusanat
Mikä

Paperittomien terveydenhuollon etiikka-seminaari 3.2.2016

Paperittomien terveydenhuollon etiikka -seminaari
3.2.2016 klo 13.00-17.00, luentosali EDU 2, Educarium, Assistentinkatu 5, Turun yliopisto

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjestää yhteistyössä Turun yliopiston filosofian oppiaineen kanssa yhden iltapäivän mittaisen seminaarin, jonka aiheena on paperittomien terveydenhuolto Suomessa.

Seminaari on jatkoa yhden päivän seminaarien sarjallemme. Tämänkertaisen tapahtuman taustalla on ajatus bioetiikan ja ihmisoikeuksien liitoskohtien tarkastelemisesta etenkin terveydenhuollon kontekstissa. Paperittomien terveydenhuolto on sekä ajankohtainen ihmisoikeuskysymys että kiinnostava moraalifilosofinen aihe. Puhujina seminaarissa ovat Heli Aali (Pakolaisneuvonta), Jemina Heinonen (Helsingin Global Clinic), Mari Kangasniemi (hoitotiede, Itä-Suomen yliopisto) sekä Helena Siipi (filosofia, Turun yliopisto, UNESCO Chair in Biotehics Suomen yksikön johtaja).
Paperittomalla viitataan ihmiseen, joka elää maassa ilman virallista olekeluoikeutta tai henkilöä, jolla ei ole vakuutusturvaa sairaanhoidon ja sairastumisen varalle maassa, jossa hän oleskelee. Muun muassa ihmisoikeusjärjestöt ja Suomen lääkäriliitto ovat vedonneet päättäjiin ainakin perustason terveydenhuollon takaamiseksi jokaiselle Suomessa oleskelevalle. Toisaalta tätä ehdotusta on myös kritisoitu voimakkaasti. Seminaari keskittyy pohtimaan paperittomien terveydenhuollon problematiikkaa erityisesti etiikan näkökulmasta. Kenellä on oikeus terveydenhuoltoon? Millä perustein sitä voidaan rajoittaa tai laajentaa? Kenellä on vastuu paperittomien hoidon järjestämisestä? Minkälaisiin eettisiin ongelmiin lääketieteen ammattilainen törmää paperittomia hoitaessaan?

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Seminaari sopii erityisesti aiheesta kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille, kolmannen sektorin toimijoille ja muille terveys- sekä sosiaalialan ammattilaisille.
Ennakkoilmoittautumiset 1.2.2016 mennessä ja muut yhteydenotot: Rosa Rantanen, rprant@utu.fi

Seminaari Facebookissa

——————————————————————————————————————–
SEMINAARIN OHJELMA
13.00 Avaussanat, Rosa Rantanen, UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö
13.15 Erikoistutkija Helena Siipi (Turun yliopisto, filosofia, UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö): Paperittomien terveydenhuolto moraalifilosofian näkökulmasta
13.55 Lakimies Heli Aali (Pakolaisneuvonta, Paperittomat-hanke): Kenellä on oikeus terveyteen? Paperittoman terveydenhoito Suomessa
14.35 Tauko
15.00 Tiedottaja Jemina Heinonen (Global Clinic Helsinki): TBA
15.45 Dosentti Mari Kangasniemi (Itä-Suomen yliopisto, hoitotiede): Hoitotyön etiikan näkökulma paperittomien hoitoon
16.25 Päätössanat ja yleinen keskustelu, Rosa Rantanen UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö
17.00 Seminaari päättyy