In her doctoral thesis, Barbara Class found that behaviours expressed by blue tits when handled not only reflect their personality, but also influence their survival and reproductive success. She also found that blue tits’ personality can change as individuals develop and age.
FI: Barbara Class havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sinitiaisten käyttäytyminen ei ainoastaan heijasta lintujen persoonallisuutta, vaan vaikuttaa myös niiden henkiinjääntiin ja lisääntymismenestykseen. Lisäksi sinitiaisten persoonallisuus muuttui linnun kasvaessa poikasesta aikuiseksi sekä aikuisen linnun vanhetessa.
Personality is important in blue tits
When in close contact with animals, one notices that individuals differ in their behaviour: some individuals always take more risks than others, some individuals are more sociable, some individuals more aggressive. Such consistent behavioural differences are called “personality” and can be found not only in in humans or pets but also in wild animals.
One reason why individuals have different personalities is because behaviour is heritable. I wanted to find out whether heritable behaviours were also found in wild blue tits. To do so, I studied a population of wild blue tits breeding in nest boxes in southern Finland. Every year I was catching birds during the breeding season and measuring their behaviour during a few minutes of handling. In particular, I looked at how aggressively birds react when being handled and how fast they breathe, which indicates how stressed they are. Because all adults and chicks are ringed, I could construct the family tree of each bird and know who is related to whom. Related individuals look on average more similar than unrelated individuals due to the genes that they share. Using this information and statistical models, I showed that the birds’ responses to handling differ consistently between individuals and constitute aspects of their personality and are heritable.
In many organisms studied to date, an individual’s personality affects how many offspring it can produce or what its survival chances are. In this population, I found that females that are less stressed by handling have better chances to survive from one year to another. I also found that chicks reared by an aggressive male have better chances to survive to their first year, especially when the father is paired with an equally aggressive female.
Interestingly, although personality is heritable, it does not remain fixed throughout the life of an individual and blue tit personality changes with age. I found that personality is different in nestlings and in adults because of developmental changes and I also found that adult birds become less aggressive as they become older.
Personality may also be involved in mate selection. In this blue tit population, aggressive males and females tended to mate together. This phenomenon is called assortative mating and in the last chapter of my thesis, I introduced a statistical method to study it in the wild.
Studying the evolution and mechanisms generating personality in different species will ultimately help us to understanding why we, humans, have different personalities. Animal personality research has also many applications. In animal husbandry for instance, pets and other economically valuable animals are artificially selected to behave in a certain way and to improve their welfare in captive conditions. There are also potential applications of personality research in conservation because animals with certain personalities may be more or less susceptible to harvesting and to human-induced changes in their environments or may be more or less likely to spread when introduced into new environments.
Persoonallisuudella on väliä sinitiaiselle
Eläinten käytöksessä on eroa yksilöiden välillä: jotkin yksilöt ottavat enemmän riskejä kuin toiset, kun taas jotkin yksilöt ovat muita sosiaalisempia tai aggressiivisempia. Tällaisia johdonmukaisia käyttäytymiseroja niin ihmisten, lemmikeiden, kuin villieläintenkin tapauksessa kutsutaan persoonallisuudeksi.
Eräs syy persoonallisuuseroille on se että käyttäytyminen periytyy. Halusin selvittää löytyykö myös sinitiaisista perinnöllisiä eroja käyttäytymisessä. Pyydystin lintuja vuosittain niiden lisääntymiskauden aikana ja mittasin niiden käyttäytymistä muutaman minuutin kädessä pidon aikana. Tutkin erityisesti kuinka aggressiivisesti linnut käyttäytyivät kokeen aikana, sekä millainen lintujen stressitaso oli, eli kuinka nopeasti linnut hengittivät käsittelyn aikana. Poikaset oli rengastettu, mikä auttoi laatimaan lintujen sukupuun ja selvittämään yksilöiden väliset sukulaisuussuhteet. Toisilleen sukua olevat yksilöt jakavat samat geenit ja muistuttavat siis ulkonäöltään toisiaan. Tätä tietoa ja tilastollisia menetelmiä käyttäen osoitin että lintujen reaktiot käsittelyyn eroavat johdonmukaisesti yksilöiden välillä. Nämä erot ovat osa persoonallisuutta ja ne ovat myös perinnöllisiä.
Monilla tähän asti tutkituilla eliöillä persoonallisuus vaikuttaa yksilön tuottamien jälkeläisten määrään ja yksilön elossasäilyvyyteen. Tutkimani sinitiasnaaraista ne jotka olivat vähemmän stressaantuneita käsittelyn aikana säilyivät paremmin elossa vuodesta toiseen. Lisäksi niillä sinitiaspoikasilla, jotka olivat aggressiivisen uroksen kasvattamia, oli suurempi todennäköisyys selvitä ensimmäisestä elinvuodestaan, varsinkin jos koiras oli pariutunut yhtä aggressiivisen naaraan kanssa.
Kiinnostavaa kyllä, vaikka persoonallisuus on perinnöllistä se ei säily muuttumattomana läpi yksilön elämän vaan sinitiaisten persoonallisuus muuttui iän myötä. Tulokseni osoittavat, että poikasen ja aikuisen linnun persoonallisuudet eroavat toisistaan johtuen muutoksista, joita tapahtuu yksilön kehityksen aikana. Havaitsin myös aikuisten lintujen aggressiivisuuden vähenenevän vanhenemisen myötä.
Persoonallisuus voi vaikuttaa myös parinvalintaan. Sinitiaisilla aggressiiviset koiraat ja naaraat pariutuivat yleensä keskenään. Tätä kutsutaan valikoivaksi pariutumiseksi ja esitin väitöskirjani viimeisessä luvussa tilastollisen menetelmän jolla sitä voidaan tutkia luonnossa.
Persoonallisuuden evoluution ja mekanismien tutkiminen eri lajeilla auttaa ymmärtämään, miksi myös meillä ihmisillä on erilaisia persoonallisuuksia. Eläinten persoonallisuuksien tutkimuksella on myös monia muita sovelluskohteita. Esimerkiksi kotieläinten hoidossa eläimiin kohdistuu ihmisen aiheuttamaa valintaa, jolla suositaan tietynlaista käyttäytymistä ja näin ollen parannetaan eläinten hyvinvointia vankeudessa. Eläinten persoonallisuuden tutkimista voidaan soveltaa myös lajien suojeluun, koska persoonallisuuserot voivat vaikuttaa myös siihen miten herkkiä eläimet ovat ihmisen aiheuttamalle metsästykselle ja ympäristönmuutoksille, tai miten todennäköisesti ne leviävät uudessa ympäristössä.