Koulutustarveselvityksen raportti on julkaistu

Raportti on saatavilla Turun kaupunkitutkimuksen sivuilta, linkki lataussivulle. Yhteenveto tuloksista on raportin sivuilla 4–5.

Markku Norvasuo: Yhdyskuntasuunnittelun koulutustarveselvitys: Mitä tulevaisuuden yhdyskuntasuunnittelijan tulee osata? Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimusraportteja 1/2017. 41 s.

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 25 henkilöä. Pääosa heistä toimi Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Joensuun kaupungeissa, jotka myös rahoittivat hankkeen. Lisäksi haastateltiin pienten kuntien, konsulttitoimistojen ja seutuorganisaatioiden henkilöitä. Haastattelut tehtiin syksyllä 2016.

Tulokset julkistettiin torstaina 27.4.2017 Kaupunkitutkimuksen päivillä. Kiitokset kaikille haastatelluille, hanketta rahoittaneille kaupungeille ja Turun kaupunkitutkimukselle!

Selvityksessä muodostettiin yhteenveto sellaisista haastateltujen tärkeiksi tunnistamista osaamisista, joiden varaan yhdyskuntasuunnittelijan ammatilliset valmiudet voisivat rakentua. Nämä on tiivistetty alla olevaan kuvaan. Se ei kuvaa konkreettisia opintokokonaisuuksia, mutta sitä voi käyttää opintojen suunnittelun pohjana.

Käytännössä opintokokonaisuuksia rajaavat erilaiset reunaehdot kuten pää- ja sivuaineet, kandidaatti- ja maisteriopintojen laajuudet ja pohjatietovaatimukset. Lisäksi kysymys tutkintonimikkeestä vaikuttaa opintojen sisältöön. Selvityksen perusteella on kuitenkin tarvetta edetä kohti aiempaa yksilöllisempiä opintosuunnitelmia.

Lisätietoja: katso blogin yhteystiedot.

Osallistu koulutusta pohtivaan työryhmään Kaupunkitutkimuksen päivillä!

HUOM ehdotusten takarajaa on pidennetty maanantaihin 13.3.2017 saakka

Koulutustarveselvityksen raportti on mennyt taittoon ja julkaistaan Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimusraportteja-sarjassa.

Yhdyskuntasuunnittelun koulutus on yhtenä työryhmänä Kaupunkitutkimuksen päivillä 27.–28.4.2017. Työryhmän otsikko on “Uusi aika, uudet taidot? Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun koulutus murroksessa”, ja ryhmän puheenjohtajina toimivat Markku Norvasuo ja Hanna Mattila.

Työryhmiin toivotaan nyt esityksiä – aikaa jättää ehdotuksia on maanantaihin 13.3. tiistaihin 7.3.2017 saakka. Tässä ydinkohdat koulutustyöryhmän sisällöstä (linkki koko työryhmäkutsuun yhteystietoineen):

“Työryhmässä tarkastellaan kansallisen yhdyskuntasuunnittelun koulutuksen kehittämistä kaupunkien tulevaisuuden ja yhdyskuntasuunnittelun muutosten näkökulmasta. Ryhmän alateemoja ovat erityisesti:

•    yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän huomioon ottaminen koulutuksessa
•    kokemukset uusista kansallisista koulutusohjelmista
•    suomalaisen ja kansainvälisen suunnittelukontekstin ja opetusohjelmien vertailu
•    koulutusyhteistyön mahdollisuudet
•    teorian ja käytännön yhdistäminen opetusohjelmissa
•    koulutuksen yhteiskunnalliset vaikutukset ja yliopistojen ns. kolmas tehtävä
•    koulutuksen tulevaisuuskuvat esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta.

Ryhmän osallistujiksi toivotaan koulutusta antavien tahojen edustajia sekä koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen parissa työskenteleviä tutkijoita ja virkamiehiä, ammattijärjestöjen edustajia ja muita asianosaisia.”

Hyvän yhdyskuntasuunnittelijan valmiudet

”Generalisti joka on spesialisoitunut omaan aihealueeseensa.” Näin kiteytti yhdyskuntasuunnittelijan toivotun osaamisprofiilin yksi haastatelluista. Huomaankin, että eräässä mielessä nyt valmistuva selvitys on tämän luonnehdinnan avaamista. Yhdyskuntasuunnittelijan on oman erityisosaamisensa ohella oltava monialainen. Sitä edellyttävät monet suunnittelutehtävät ja myös lisääntynyt asiantuntijoiden joukko, jonka on toimittava yhdessä. Suunnittelu on olennaisesti tiimityötä.

Erikoistumisen ja monialaisuuden yhdistäminen on haaste koulutukselle, koska monialaisuus voi tarkoittaa erilaisia asioita. Olenkin todennut, että edellisellä kerralla esittämäni jako neljään (kuva alempana) on hieman ongelmallinen, koska eri osien välille muodostuu kiinnostavia suhteita. Miten oma erityisosaaminen liittyy tiimityöhön? Missä suhteessa yhteistyövalmiudet ovat vuorovaikutustaitoihin? Voisiko syventävän tiedon osuutta jakaa alalajeihin? Näihin kysymyksiin palataan hankkeen julkaisussa, jonka linkki tulee myöhemmin näille sivuille.

Julkaisussa haastattelujen analyysi jakautuu kolmeen pääosaan: ensiksi kuvataan suunnittelun haasteita, toiseksi työtehtävien moninaisuutta ja kolmanneksi erilaisia osaamistarpeita. Näiden pohjalta pohditaan millaisia oppimissisältöjä yhdyskuntasuunnittelun koulutukseen voisi kuulua. Lopuksi toki pohditaan myös niitä asioita, joihin on ollut vaikea vastata tämän tutkimuksen pohjalta.

Yhdyskuntasuunnittelun rekrytointimessuilla

Keskiviikkona 16.11. esittelin koulutustarveselvityksen alustavia tuloksia Yhdyskuntasuunnittelun rekrytointimessuilla Otaniemessä Aalto-yliopiston tiloissa. Kaupungeista mukana olivat Espoo, Helsinki, Porvoo, Turku ja Vantaa, ja lisäksi mukana oli mm. useita konsulttitoimistoja. Oli kiinnostava kuulla kaupunkien ja toimistojen esittelyjä ja konkreettisia työtehtävien kuvauksia. Niihin nähden oma esitykseni “Mitä kunnat ja konsultit toivovat uusilta osaajilta” jäsensi osaamiskenttää kokonaisuutena.

Koska analyysini on vielä keskeneräinen, nostin esiin keskeisimpiä esille tulleita näkökohtia lähtien niistä muutoksista, jotka tässä vaiheessa näyttävät tärkeiltä: täydennysrakentaminen ja tiivistäminen keskuksissa, ympäristön käytön monipuolistuminen, maankäytön ja liikenteen yhteinen suunnittelu, ympäristöasiat ja viimeisenä digitalisointi. Meneillään olevan alueiden käytön muutoksen vaikutuksia osaamistarpeisiin on vielä vaikea ennakoida, mutta sitäkin haluan myöhemmin käsitellä.

Erityisesti jaottelin osaamistarpeet neljään lohkoon (kuva). Substanssiosaamista edustavat paitsi oma erityisosaaminen, myös poikkialainen ymmärrys ja yleissivistys.

Vahvemmin prosessiosaamisen puolelle menevät kyky tehdä yhteistyötä tiimin osana sekä vuorovaikutustaidot. Poikkialainen ymmärrys luo osaltaan edellytyksiä suunnitteluryhmässä toimimiselle.

Yhdyskuntasuunnittelijan osaaminen jäsennettynä neljään lohkoon.Yhdyskuntasuunnittelijan osaaminen jäsennettynä neljään lohkoon.

Esityksessä on jäsennetty tarkemmin näiden lohkojen sisältöä. Lopuksi paneuduin kysymykseen varsinaisiin suunnittelutehtäviin orientoitumisesta ja muutamista tärkeistä kompetensseista, ja tulihan tuossa jonkinlainen yleispätevä roolikin luonnostelluksi. Yhdyskuntasuunnittelun seura on koonnut messujen esitykset Google Driveen.

Mitä kunnat ja konsultit toivovat uusilta osaajilta (pdf)

Keskustelua koulutuksesta

Osallistuin torstaina 27.10. ATUT-konferenssin yhteydessä Tampereella TTY:n arkkitehtiosastolla järjestettyyn pienimuotoiseen keskustelutilaisuuteen. Mukana oli  yhdyskuntasuunnittelun ja siihen liittyvästä koulutuksesta vastaavia henkilöitä useista korkeakouluista. Keskustelun aiheina olivat mm. koulutuksen tilanne ja kehittäminen sekä kansainväliset maisteriohjelmat ja niiden näkyvyys. Tämän kaltaista koulujen välistä vuorovaikutusta tarvittaisiin enemmänkin, aivan samoin kuin kaupungit ovat verkottuneet keskenään pysyäkseen ajan tasalla yhdyskuntasuunnittelun tilanteesta. Kyseessä on myös yhteinen kansallinen intressi, kun meidän ratkaisujamme verrataan muiden maiden tilanteeseen.

Haastattelukierros on nyt tehty

Aloitin haastattelukierroksen Joensuusta, minkä jälkeen vuorossa olivat kaupungeista Oulu, Helsinki, Espoo, Tampere, Jyväskylä ja Turku. Nämä kaupungit muodostavat tavallaan oman ryhmänsä. Toiseksi otettiin mukaan kolme pienempää kuntaa, jotka ovat Inkoo, Lempäälä ja Nurmijärvi. Mukana olevat kunnat edustavat siis eri alueita ja varsin erilaisia yhdyskuntarakenteen tilanteita.

Alueellista yhteistyötä puolestaan edustavat Tampereen seudun kuntayhtymä ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Mukaan otettiin myös kolme konsulttitoimistoa, koska niillä on melko merkittävä rooli suunnittelutyössä. Konsulttien osuutta voidaan siis tarkastella sekä toimeksiantajien että työn suorittajien näkökulmasta.

Yhteensä haastatteluja kertyi kaksikymmentäkaksi, ja niihin osallistui 25 henkilöä. Ensi tuntumalta valinta on ollut toimiva, ja esiin on tullut monenlaisia näkökohtia. Pientä epäsuhtaa tosin aiheutuu siitä, että pääosa tarkastelluista tilanteista edustaa kasvavia alueita. Tämä seikka otetaan huomioon raporttia kirjoitettaessa. Työ jatkuu materiaalin analyysilla. Kiitokset kaikille haastatelluille!

Koulutustarveselvitys käsittelee ajankohtaista aihetta

Viime toukokuun 19. päivänä Yhdyskuntasuunnittelun seura YSS järjesti seminaari- ja keskustelutilaisuuden, jonka otsikkona oli “MITÄ NYT? Monitieteinen yhdyskuntasuunnittelun korkeakoulututkimus ja -opetus”. Seminaarin ohjelma on nähtävillä YSS:n sivuilla. Tilaisuudessa esittelin myös koulutustarveselvityshankkeen, joka tuolloin oli vielä valmisteluvaiheessa. Hankkeesta myös keskusteltiin, ja moni osallistujista ilmaisi sille kannatuksensa.

Rahoituksen varmistuttua selvitys käynnistyi 1.9.2016 kuntien haastattelukierroksella, joka on edelleen käynnissä. Haastattelut on otettu hyvin vastaan, ja analysoitavaa materiaalia on kertynyt jo varsin mukava määrä. Hanke mainittiin myös Kuntaliiton uutisessa 5. lokakuuta.

Syksyn aikana yliopistojen rahoituksesta ja koulutuksen yleisestä tilanteesta on keskusteltu julkisuudessa useasti. Odotettavissa on, että myös yhdyskuntasuunnittelun koulutusta sivutaan eri yhteyksissä, samalla kun koulutusta antavat tahot jatkavat koulutusohjelmiensa kehittämistä.

Tämän blogin kautta välitän ajantasaista tietoa koulutustarveselvityksen etenemisestä, sidosryhmätilaisuuksista ja tulosten valmistumisesta.

Markku Norvasuo