1910-luvun Suomen kulttuurihistoriaa

(tekstin kirjoitti Suvi Takalo)

Luentosarja jatkui kulttuurihistorian professori Hannu Salmen johdattelemana autonomian ajan suomalaisen elokuvan jäljillä. Kuulimme erityisesti näytelmäelokuva Sylvin tarinasta ja sitä kautta laajemminkin vuosikymmenen suomalaisesta elokuvasta.
Elokuvan historia sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa sen asema kulttuurissa oli jo vakiintunut. Suomessakin tehtiin innokkaasti niin lyhyitä dokumentaarisia elokuvia kuin näytelmäelokuviakin. Kiertävät elokuvanäytökset vaihtuivat elokuvateattereihin, jotka yleistyivät nopeasti ympäri maata. Näimme luennolla kuvia Berliinin matkamessuille tehdystä Finland-maisemaelokuvasta vuodelta 1911; elokuva esitteli katsojilleen nähtävyyksiä Etelä-Suomen kaupunkitunnelmista Lapin yöttömään yöhön. Suomi onkin tiettävästi ensimmäinen valtio, joka mainosti itseään elokuvan muodossa.
Elokuvien tuotanto hiipui vuoden 1916 kuvauskiellon ja sotavuosien myötä ,mutta lähti hiljalleen uuteen nousuun seuraavalla vuosikymmenellä, jolloin perustettiin yhä edelleen toimintaansa jatkava Suomi Filmi. Varhaisen suomalaisen elokuvan tutkimisen tekee haasteelliseksi materiaalin vähyys; meidän päiviimme asti on säilynyt vain joitakin dokumenttielokuvia ja osia näytelmäelokuva Sylvistä.

Ensimmäinen suomalainen pitkä näytelmäelokuva, Sylvi, oli Minna Canthin näytelmään perustuva traaginen avioliittotarina. Sylvi kuvattiin vuonna 1911 Helsingissä suurimmaksi osaksi hotelli Fennian tuulisella kattoterassilla, ensi-iltansa se sai 1913, minkä jälkeen elokuva katosi. Sylvi löytyi parikymmentä vuotta myöhemmin helsinkiläisen romukaupan varastosta. Löytyneiden neljän kelan sisältämät kohtaukset ovat luultavimmin leikkauspoistoja, joten emme siis tiedä millainen elokuva Sylvi kokonaisuudessaan oli. Luennon lopuksi näimme kuitenkin Sylvin rekonstruktion, jonka Hannu Salmi on tehnyt säilyneen filmiaineiston, Minna Canthin näytelmätekstin ja muiden lähteiden pohjalta ja pääsimme näin uppoutumaan hetkeksi harvinaisiin ja tunteikkaisiin autonomian ajan eläviin kuviin.

Kaupunginkirjaston sali täyttyi taas maanantai-iltana, kun erityisesti turkulaisten talojen ja arkkitehtuurin historiaan perehtynyt kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen johdatti meitä kaupunkimatkalle 1900-luvun alun Turkuun.

Turkulaisen jugend-arkkitehtuurin erityispiirteet kuten yhteydet kevyempään ja ilmavampaan keskieurooppalaiseen jugendiin sekä kaupungin vahva panostus uuteen arkkitehtuuriin 1910-luvun taitteessa kävivät hyvin ilmi runsaasta kuvamateriaalista. Turkuun syntyi hyvin nopeassa tahdissa yhtenäinen jugend-ilme, joka koostui niin kivitaloista kuin erityisestä puuarkkitehtuurista. Tämä ilme alkoi rikkoutua vasta 1950-luvun jälkeisessä purkamisinnossa.

Jugend ei ollut vain taloja vaan kokonaisvaltainen asenne uudenlaiseen asumiseen ja elämiseen, jossa esimerkiksi terveysnäkökohdat ja uudenlaiset tekniset mahdollisuudet tuottivat uudenlaista kaupunkimiljöötä. Valon, ilman ja luonnon keskeisyys näkyy siinä, miten taloja alettiin rakentaa erityisesti puistojen reunoille ja Turun monet mäet Samppalinnasta Vartiovuoreen ja Puolalanmäkeen saivat ympärilleen uudenlaisia taloja.

Luennon jälkeen astuimme Turun iltaan ja katsoimme ympäröiviä taloja uusin silmin.

Ensimmäisellä kerralla Hannu Salmi antoi esitelmässään maamerkkejä 10-luvun kulttuurihistorian tulkintaan niin eurooppalaisesta kuin suomalaisesta näkökulmasta. 10-lukua määrittelevät monet ristiriitaiset ilmiöt kuten esimerkiksi teknologiauskon romahtaminen ensin Titanicin tuhossa ja sitten ensimmäisen maailmansodan pitkittyneessä tuhossa. Suomen kohdalla kymmenluku tarkoitti toista sortokautta, Venäjän vallankumousten tuottamaa murrosta, itsenäistymistä ja kevään 1918 tuhoisaa aikaa, jonka vaikutus, “historian laahus”, on ollut vuosikymmenien mittainen. Samaan aikaan alettiin rakentaa uutta kansakuntaa, jonka alkutaivalta Hannu hahmotti esimerkiksi suhteessa metsän, “vihreän kullan” ja alkoholin vahvaan symboliseen ja konkreettiseen merkitykseen Suomen historiassa.  

Maarit Leskelä-Kärjen luento taas avasi näkymiä yksilön, ja ennen muuta taiteilijan kautta avautuvaan kokemukseen modernista. Erkki Melartinin, Einar Ilmonin ja Edith Södergranin taiteilijuus nostaa 10-luvusta ja sen tunneilmastosta esiin monenlaisia piirteitä.Muun muassa Melartinin 1910 sävelletyn, modernistisuudessaan poikkeavan sinfonisen runon Traumgesicht kautta hahmotettiin uusia polkuja 10-lukuun. Melartinin mukaan se oli “hirvittävän vaikea kappale ja sellaista orkesterinkäsittelyä ei meillä vielä ole yritettykään.”  Teos esitettiin vuosikymmenien jälkeen uudelleen marraskuussa 2013 Helsingin musiikkitalossa ja sen voi kuunnella täältä.

Kiinnostava taiteilijoita yhdistävä tematiikka on muun muassa modersoituvan yksilön suhde uskonnollisuuteen. He avaavat ovet 1900-luvun alun murrokseen, jossa uudenlaista maailmanselitystä ja uudenlaista paikkaa ihmisyydelle haettiin myös uusien uskonnollisten liikkeiden kuten teosofian tai antroposofian kautta.

1910-luvun kulttuurihistorian luentosarjaan voi virittäytyä vaikka katsomalla oheisen Oscar Lindelöfin kuvaaman filmin tsaari Nikolai II:n vierailusta Helsingissä 1915. Filmi on YLEn Elävän arkiston historiallisesti arvokkaimpia ja vanhimpia tallenteita.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/24/vihattu-tsaari-nikolai-ii-vieraili-helsingissa-1915

Suomi muuttui 1910-luvulla Venäjän autonomisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi, kävi tuhoisan sisällissodan ja haki paikkaansa eurooppalaisessa kulttuurissa. Murrosten vuosikymmenellä suomalaiset rakensivat omaa kulttuuria ja etsivät vaikutteita muualta. Monitieteisellä kurssilla tarkastellaan yhtä vuosikymmentä muun muassa kirjallisuuden, elokuvan, kuvataiteen, tieteen ja muiden kulttuuri-ilmiöiden kautta. Kurssi liittyy kulttuurihistorian suurhankkeeseen, Itsenäisen Suomen kulttuurihistorian kirjoittamiseen.

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine ja Turun kaupunginkirjasto järjestävät yhteistyössä 1910-luvun Suomea luotaavaan luentosarjan. Puhujat ovat historian- ja kirjallisuudentutkijoita Turun yliopistosta. Luentosarja on kaikille kiinnostuneille avoin, ja opiskelijoille se käy opintosuoritukseksi – katso tarkemmat ohjeet ohessa!

Luennot Turun kaupunginkirjaston Studiossa alkaen 14.9. maanantai-iltaisin 18.00-19.30

Tervetuloa 1910-luvun ihmeelliseen maailmaan!

Blogin kansikuvana I. K. Inhan valokuva Helsingistä, Vilhonkadulta 1908 (Suomen valokuvataiteen museon Flickr-sivusto