Kaupunginkirjaston sali täyttyi taas maanantai-iltana, kun erityisesti turkulaisten talojen ja arkkitehtuurin historiaan perehtynyt kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen johdatti meitä kaupunkimatkalle 1900-luvun alun Turkuun. 
Turkulaisen jugend-arkkitehtuurin erityispiirteet kuten yhteydet kevyempään ja ilmavampaan keskieurooppalaiseen jugendiin sekä kaupungin vahva panostus uuteen arkkitehtuuriin 1910-luvun taitteessa kävivät hyvin ilmi runsaasta kuvamateriaalista. Turkuun syntyi hyvin nopeassa tahdissa yhtenäinen jugend-ilme, joka koostui niin kivitaloista kuin erityisestä puuarkkitehtuurista. Tämä ilme alkoi rikkoutua vasta 1950-luvun jälkeisessä purkamisinnossa.
Jugend ei ollut vain taloja vaan kokonaisvaltainen asenne uudenlaiseen asumiseen ja elämiseen, jossa esimerkiksi terveysnäkökohdat ja uudenlaiset tekniset mahdollisuudet tuottivat uudenlaista kaupunkimiljöötä. Valon, ilman ja luonnon keskeisyys näkyy siinä, miten taloja alettiin rakentaa erityisesti puistojen reunoille ja Turun monet mäet Samppalinnasta Vartiovuoreen ja Puolalanmäkeen saivat ympärilleen uudenlaisia taloja.
Luennon jälkeen astuimme Turun iltaan ja katsoimme ympäröiviä taloja uusin silmin.