{"id":50,"date":"2015-09-22T12:22:11","date_gmt":"2015-09-22T12:22:11","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/?p=50"},"modified":"2015-09-22T12:22:11","modified_gmt":"2015-09-22T12:22:11","slug":"uudenlainen-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/2015\/09\/22\/uudenlainen-kaupunki\/","title":{"rendered":"Uudenlainen kaupunki"},"content":{"rendered":"<p>Kaupunginkirjaston sali t\u00e4yttyi taas maanantai-iltana, kun erityisesti turkulaisten talojen ja arkkitehtuurin historiaan perehtynyt kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen johdatti meit\u00e4 kaupunkimatkalle 1900-luvun alun Turkuun. <a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-1-3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-46\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-1-3-300x162.jpg\" alt=\"kuva 1 (3)\" width=\"300\" height=\"162\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-1-3-300x162.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-1-3-1024x552.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Turkulaisen jugend-arkkitehtuurin erityispiirteet kuten yhteydet kevyemp\u00e4\u00e4n ja ilmavampaan keskieurooppalaiseen jugendiin sek\u00e4 kaupungin vahva panostus uuteen arkkitehtuuriin 1910-luvun taitteessa k\u00e4viv\u00e4t hyvin ilmi runsaasta kuvamateriaalista. Turkuun syntyi hyvin nopeassa tahdissa yhten\u00e4inen jugend-ilme, joka koostui niin kivitaloista kuin erityisest\u00e4 puuarkkitehtuurista. T\u00e4m\u00e4 ilme alkoi rikkoutua vasta 1950-luvun j\u00e4lkeisess\u00e4 purkamisinnossa.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-5-3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-45 size-medium\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-5-3-300x185.jpg\" alt=\"kuva 5 (3)\" width=\"300\" height=\"185\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-5-3-300x185.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-5-3-1024x633.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2015\/09\/kuva-5-3.jpg 1660w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Jugend ei ollut vain taloja vaan kokonaisvaltainen asenne uudenlaiseen asumiseen ja el\u00e4miseen, jossa esimerkiksi terveysn\u00e4k\u00f6kohdat ja uudenlaiset tekniset mahdollisuudet tuottivat uudenlaista kaupunkimilj\u00f6\u00f6t\u00e4. Valon, ilman ja luonnon keskeisyys n\u00e4kyy siin\u00e4, miten taloja alettiin rakentaa erityisesti puistojen reunoille ja Turun monet m\u00e4et Samppalinnasta Vartiovuoreen ja Puolalanm\u00e4keen saivat ymp\u00e4rilleen uudenlaisia taloja.<\/p>\n<p>Luennon j\u00e4lkeen astuimme Turun iltaan ja katsoimme ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 taloja uusin silmin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaupunginkirjaston sali t\u00e4yttyi taas maanantai-iltana, kun erityisesti turkulaisten talojen ja arkkitehtuurin historiaan perehtynyt kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen johdatti meit\u00e4 kaupunkimatkalle 1900-luvun alun Turkuun. Turkulaisen jugend-arkkitehtuurin erityispiirteet kuten yhteydet kevyemp\u00e4\u00e4n ja ilmavampaan keskieurooppalaiseen jugendiin sek\u00e4 kaupungin vahva panostus uuteen arkkitehtuuriin 1910-luvun &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/2015\/09\/22\/uudenlainen-kaupunki\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-50","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":51,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions\/51"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/10luku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}