{"id":57,"date":"2016-09-22T10:09:06","date_gmt":"2016-09-22T10:09:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/?p=57"},"modified":"2016-09-22T13:54:06","modified_gmt":"2016-09-22T13:54:06","slug":"punktohtorin-amerikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/2016\/09\/22\/punktohtorin-amerikka\/","title":{"rendered":"Punktohtorin Amerikka"},"content":{"rendered":"

(kirjoittanut Paavo Oinonen)<\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1980 ilmestyi Jan Blomstedtin ja Esa Saarisen yhdess\u00e4 kirjoittama teos Punk-Akatemia<\/em>. Pelle Miljoonalle ja Elmer Diktoniukselle omistetulla pamfletillaan tekij\u00e4t halusivat h\u00e4mment\u00e4\u00e4 pys\u00e4htyneen\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 suomalaista kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4. He onnistuivat tavoitteessaan yli odotusten. Blomstedtin punktohtoriksi ristim\u00e4 Saarinen sai kertoa niin naistenlehdiss\u00e4 kuin televisiossa, miten uuden aallon rock-musiikki edusti vire\u00e4\u00e4 kulttuuridynamiikkaa. Sen sijaan kotimainen proosa oli uinahtanut maaseuturealismissaan taltioimaan el\u00e4m\u00e4npiiri\u00e4, joka kosketti en\u00e4\u00e4 harvoja.<\/p>\n

Nuorena tohtoriksi v\u00e4itellyt filosofi tahtoi osoittaa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 oli toisaalla. Pian Saariselle tarjoutuikin tilaisuus kertoa toisenlaisesta kulttuuridynamiikasta, kun h\u00e4n vuonna 1981 siirtyi toviksi ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltoihin Austinin yliopistoon. Punkkareista useimmille USA edusti kaupallista ja imperialistista pahuuden tyyssijaa. Vaikka Saarinen oli punkpiireiss\u00e4 outo lintu, n\u00e4ki h\u00e4n itsens\u00e4 seisomassa samalla puolella systeemiin kriittisesti suhtautuvan rockv\u00e4en kanssa. Systeemi oli 60-luvulta periytynyt, moniaalle paikantuva vastustamisen kohde, ja Amerikka oli ristiriitaisuudessaan sopiva aihe analyysille.<\/p>\n

\"terassinfonia_1Ennen vuoden 1981 p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 ilmestyi Weilin & G\u00f6\u00f6sin kustantamana Esa Saarisen ja kulttuuritoimija-taiteilija M. A. Nummisen kirjeenvaihto nimell\u00e4 Ter\u00e4ssinfonia<\/em>. Oli kyse USA- ja Suomi-analyyseist\u00e4, ja nimen teokselle he hakivat Olavi Laurin (Paavolaisen) ja Mika Waltarin runokokoelmasta Valtatiet<\/em> (1928). N\u00e4ille 80-lukulaisille kirjallisen establishmentin haastajille Tulenkantajat edustivat rajua, urbaania, kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. Vastakuvana lymysiv\u00e4t poteroihinsa hautautuneiksi tulkitut 60-lukulaiset tai muut kulttuurikonservatiivit. Kokonaan eiv\u00e4t Ter\u00e4ssinfonian<\/em> tekij\u00e4t menneisyytt\u00e4 hyl\u00e4nneet, sill\u00e4 vanhempana Numminen edusti nuorelle vihaiselle Saariselle linkki\u00e4 undergroundin vuosikymmenelle, jossa vastustettava systeemi oli tunnistettu, barrikadeja oli pystytetty, vastarintaa tehty ja vallanpit\u00e4ji\u00e4 pilkattu.<\/p>\n

\"numminen_saarinen_3

Esa Saarinen ja M. A. Numminen Ter\u00e4ssinfonian sivuilla.<\/p><\/div>\n

Kirjassa Numminen henkil\u00f6i 80-luvulle s\u00e4ilynytt\u00e4 suomalaista undergroundia. H\u00e4n kirjoittaa Suomesta, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nuorten punk-meininki\u00e4, nauraa sensuurimentaliteetille ja vakuuttaa oman sukupolvensa kapinan olevan elossa, kun taas Saarinen aistii Yhdysvaltoja.<\/p>\n

Ajan hammas on puraissut Ter\u00e4ssinfoniaa<\/em>. Paikoin ilmaisun haetun oloinen rajuus vaikuttaa asenteellisuudelta, mutta ep\u00e4tasaisuus ei tee teoksesta v\u00e4hemm\u00e4n kiinnostavaa dokumenttia. Tekij\u00e4t halusivat raportoida aikalaiskokemuksia juuri 1980-luvun alun tunnoissa. It\u00e4blokin heikkoutta ei viel\u00e4 ollut havaittu, vaan kylm\u00e4n sodan pihtiote oli kansainv\u00e4list\u00e4 uutisarkea. Punkkarit tunsivat el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mahdollisen ydinsodan sienipilvien varjossa, ja heille taustapeiliss\u00e4 n\u00e4kyi 1970-luvun lopun talouslama.<\/p>\n

Esa Saarisen kirjeiss\u00e4 on osuvia analyysej\u00e4 Yhdysvaltain kovenevasta poliittisesta ilmapiirist\u00e4. Kirjeiss\u00e4\u00e4n filosofi pelk\u00e4\u00e4 ydinsotaa, sen sijaan itseriittoisilta vaikuttavat amerikkalaiset tuntevat olevansa turvassa omalla maaper\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Uusliberalismiksi kutsumamme talouspoliittinen k\u00e4\u00e4nne oli muovautumassa, vaikkei punktohtori sanaa k\u00e4yt\u00e4.<\/p>\n

\"reagan_2Saarista huolestuttivat Englannin p\u00e4\u00e4ministeri Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittiset avaukset. Reagan oli tammikuussa 1981 aloittanut Yhdysvaltain 40. presidenttin\u00e4. Kes\u00e4kuussa Saarinen kirjoitti Nummiselle Reaganin ulkopoliittisista linjauksista, joissa Neuvostoliitto, Kuuba ja \u201dmuut \u2019terroristit\u2019 muodostavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n uhan kaikille, jotka rakastavat popcornia ja Is\u00e4 meid\u00e4n rukousta\u201d. H\u00e4n jatkoi:<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n demokraattinen yhteiskunta ei l\u00e4hihistoriassa ole ollut yht\u00e4 puhdaslinjaisesti ja jyrk\u00e4sti oikeistolainen kuin Amerikka nyt. Englannin Thatcher on pient\u00e4 verrattuna Reaganiin\u2026 Amerikassa presidentin valta on l\u00e4hes diktaattorimainen eiv\u00e4tk\u00e4 edes demokraatit, \u2019oppositiopuolue\u2019, tosiasiassa vastusta Reagania.<\/p><\/blockquote>\n

Odottamattomasti Saarinen hakee vastavalitun presidentin demonisuudelle vertailukohtaa aiemmasta saman viran republikaanisesta haltijasta.\u00a0\u201dReaganiin verrattuna Richard Millhouse Nixon on raju uudistushenkinen vasemmistolainen ja vankkumaton, suoraselk\u00e4inen pasifisti\u201d, punktohtori lataa. Havainto on osa Saarisen retoriikkaa, paradoksien hakua ja \u00e4rsytt\u00e4mist\u00e4. Ter\u00e4ssinfonian<\/em> tarkoitus ei ollut rakentaa loogista argumentointien ketjua, vaan loogikon koulutuksen saanut filosofi irrotteli ja antoi tunteen vied\u00e4. My\u00f6hempi tunneosaamista korostanut puhuja kuulsi vaivoin r\u00e4yh\u00e4\u00e4v\u00e4n tekstin alta.<\/p>\n

Syksyll\u00e4 1980 demokraattien istuva presidentti Jimmy Carter oli h\u00e4vinnyt selvin luvuin n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 tunnetuksi tulleelle, republikaanien Ronald Reaganille. H\u00e4n oli tunteisiin vetoava, maanl\u00e4heisen\u00e4 pidetty puhuja. Varsinkin my\u00f6hemmin oma v\u00e4ki varmisti, ettei h\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt esiintym\u00e4\u00e4n ilman valmista k\u00e4sikirjoitusta, sill\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4 saattoi tulla. Syksyll\u00e4 2016 edess\u00e4 olevien vaalien republikaaniehdokkaan Donald Trumpin suitsimaton retoriikka on ylti\u00f6kansallista ja avoimen aggressiivista. T\u00e4t\u00e4 vasten demokraattien Hillary Clinton henkil\u00f6i maltillista asiaosaamista.<\/p>\n

Yhdysvallat valmistautuu valitsemaan 45. johtajan maalleen. Saarisen vuosikymmenten takaiset vertailut Nixonin ja Reaganin kesken resonoivat kiintoisasti. Ehk\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4rjistyksess\u00e4\u00e4n oli konformismia, jossa mennyt n\u00e4ytti selke\u00e4lt\u00e4 ja jopa paremmalta verrattuna kaoottiseen nykyhetkeen. Kuitenkin h\u00e4n halusi vaikuttaa tulevaisuuteen nykyhetken ep\u00e4kohtia nimeten.<\/p>\n

Yht\u00e4 kaikki, jotain samanoloista pelokkuutta on ilmassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 2016 brittil\u00e4inen kirjailija ja journalisti Emma Brockes kirjoitti sanomalehti Guardianin <\/em>verkkolehdess\u00e4 (4.8.2016) l\u00e4hestyvist\u00e4 Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja haki 80-luvun punkfilosofin tavoin rinnastuksia entisten sek\u00e4 nykyisten vallank\u00e4ytt\u00e4jien v\u00e4lille. Jutun ironisen otsikon mukaan Trumpin suurin sankariteko on ollut, ett\u00e4 h\u00e4n on saanut Reaganin and Bushin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvilt\u00e4 tyypeilt\u00e4. Punktohtori ei olisi halunnut ennakoida t\u00e4llaista tulevaisuusn\u00e4ky\u00e4.<\/p>\n

***<\/p>\n

Paavo Oinonen luennoi osana 80-luvun kulttuurihistoriasarjaa maanantaina 26.9. otsikolla: \u201dKanuuna ei riit\u00e4, tarvitaan my\u00f6s ruutia\u201d \u2013 Esa Saarinen aikalaisanalyysin tekij\u00e4n\u00e4 ja 80-luvun kokijana<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(kirjoittanut Paavo Oinonen) Kes\u00e4ll\u00e4 1980 ilmestyi Jan Blomstedtin ja Esa Saarisen yhdess\u00e4 kirjoittama teos Punk-Akatemia. Pelle Miljoonalle ja Elmer Diktoniukselle omistetulla pamfletillaan tekij\u00e4t halusivat h\u00e4mment\u00e4\u00e4 pys\u00e4htyneen\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 suomalaista kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4. He onnistuivat tavoitteessaan yli odotusten. Blomstedtin punktohtoriksi ristim\u00e4 Saarinen sai kertoa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":148,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/80luku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}