Johdanto ja blogini tarkoitus

Aivoja pidetään universumin monimutkaisimpana tunnettuna rakenteena. Niiden toiminnasta tiedetään jo paljon, mutta silti olemme vasta hipaisseet pintaa kaikesta tästä monimuotoisesta universumista, mikä aivojemme sisällä piilee. Aivotutkimuksen eli neurotieteen tuloksista on liikkeellä paljon aivojen toimintaa yksinkertaistavaa sekä harhaanjohtavaa ja myöskin täysin virheellistä tietoa. Blogini tarkoituksena on kertoa yleistajuisesti, mutta tieteen tuloksia vääristelemättä aivotutkimuksessa ja psykologiassa jo tehdyistä havainnoista sekä uusista tutkimustuloksista pohtivin ja kriittisin ottein.

Opiskelen itse pääaineenani biolääketiedettä. Lisäksi suoritan sivuaineenani psykologian ja tietojenkäsittelyn kursseja. Tavoitteenani olisi ensi vuonna hakea Turun yliopiston neurotieteen maisteriohjelmaan, joka kulkee nimellä Master’s Degree in Human Neuroscience. Minusta olisi mahtavaa päästä tutkimaan esimerkiksi kognitiota, ADHD:ta, autismia, unia, persoonallisuutta sekä tietoisuutta (näin muutaman aiheen mainitakseni). Lisäksi olen pienestä pitäen tykännyt ilmaista ajatuksiani kirjoittamalla ja myös välittää sitä kautta tietoa eteenpäin. Siksi ajattelin, että tämän blogin pitäminen olisi hyödyllistä sekä oppimiseni kannalta, että kirjoitustaitojeni harjaannuttamista ajatellen. Samalla pystyn nostamaan aiheesta kiinnostuneille esimerkiksi kurssi- tai lukusuosituksia ja yliopistossa opiskeluun liittyviä vinkkejä. Haluaisin myös joskus tulevaisuudessa julkaista vähintäänkin yhden kirjan, joka aiheeltaan oletettavasti liittyisi myös jollain tavalla aivojen tai mielen toimintaan.

Aivojen toiminta yleisesti on kiinnostanut minua jo niin pitkään, etten edes muista. Kuitenkin suurin kiinnostukseni syttyi toisen kandivuoteni aikana. Neurobiologian kurssin ja aivojen tarkemman rakenteen hahmottumisen, motivaation etsimisen, monenlaisten (hankalienkin) ihmissuhdekuvioiden läpikäyminen sekä itsetuntemuksen ja -kehittämisen yhteissoppa oli varmaakin tästä vastuussa. Yliopiston alku oli minulle – kuten varmaan useille muillekin, melko rankkaa muutoksen aikaa. Itsenäistyminen vanhemmista, tutustuminen uuteen paikkakuntaan, jossa en tuntenut ketään ja opiskelun vaikeustason raju harppaus saivat minut epäilemään paljon itseäni ja kykyjäni. Epävarmuuden seurauksena luin paljon kirjoituksia motivaatiosta, itseni kehittämisestä, kognitiosta, älykkyydestä ja ADHD:sta. Kävin itseasiassa jopa opintopsykologilla ja AD(H)D-testeissä, joiden tulokset kuitenkin osoittautuivat negatiivisiksi.

Sittemmin olen huomannut erityisesti motivaation ja itseluottamuksen tärkeyden opiskelussa. Biolääketiede ei ehkä ollut minulle oikein opintosuunta. En kadu kuitenkaan ikinä, etten lopettanut opintojani kesken kaiken. Olen oppinut biolääketiedettä opiskellessani niin monia asioita; sosiaalisista taidoista, ryhmätyöskentelystä ja esiintymisvarmuuden harjaantumisesta labratöihin ja ihmisen biologian tuntemukseen. Kuitenkin tällä hetkellä tiedän juurikin aivojen ja mielen olevan minun kiinnostukseni ja motivaationi tärkein kohde. Sen vuoksi 7 op opinto-ohjelmaani kuuluvien valinnaisopintojen lisäksi olen tehnyt jo useita psykologian kursseja ja harjaannuttanut lisäksi ohjelmointitaitojani. Motivaation palaamisen vuoksi iloni oppimista kohtaan ja luotto omiin kykyihini opiskelijana on alkanut palata hiljalleen. Niinkin pitkälti, että haluan käyttää myös ylimääräistä vapaa-aikaani tämän opintoihin liittyvän blogin pitämiseen.

Blogini aihe on siis, kuten sanottu, aivot. Lisäksi käsittelen myös mieltä ja psykologiaa sekä teknologioita, jotka liittyvät jollain tasolla johonkin edellisistä käsitteistä. Olen todella kiinnostunut mm. aivotoiminnan mallintamisesta erilaisin keinotekoisin neuroverkkomallein. Myös esimerkiksi Virtual reality (VR) -teknologian yhdistäminen psykologiaan tuo monia mielenkiintoisia aspekteja tutkimukseen. Teknologiaan liittyen kirjoitin itse oman LuK-tutkielmani aiheesta ”Neurobiologian hyödyntäminen koneoppimisessa”. Aiheessa oli mielestäni parasta sen poikkitieteellisyys ja yhteistyö sekä oman laitokseni ihmisten, että Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksen henkilöstön kanssa. Mielestäni onkin mahtavaa, miten Turun yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia omien kykyjen kasvattamiseen oman alansakin ulkopuolelta, mikä mahdollistaa erilaisten taitokombojen kerryttämisen ja asiantuntemuksen ja tiedon yhdistämisen eri tiedekuntien välillä. Mielestäni jokaisella tulisikin olla oikeus omanlaisen tiensä luomiseen hyödyntäen omia mielenkiinnonkohteitaan kaikessa laajuudessaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *