T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on alunperin julkaistu 31.3.2023 Turun yliopiston El\u00e4v\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 blogissa, osana kurssisuoritusta:<\/p>\n\n\n\n
Apolloperhonen harvinaistuu<\/a><\/blockquote><\/iframe><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kaikki alkoi, kun vuonna 2019 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4sin innokkaana nuorena tutkijana etsim\u00e4\u00e4n apolloperhosia Saaristomeren kauniilta, pienilt\u00e4 saarilta. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n tuloksettoman saarihyppelyn j\u00e4lkeen her\u00e4si pieni ep\u00e4toivo. Olinko oikeassa paikassa oikeaan aikaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilma oli l\u00e4mmin, taivas pilvet\u00f6n, ja kaiken tiedon mukaan apolloperhosten toukkien olisi pit\u00e4nyt olla sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 isomaksaruohojen mehevi\u00e4 lehti\u00e4. Lis\u00e4ksi samoilla saarilla filosofian tohtori <strong>Marianne Fred<\/strong> ja ekologian professori <strong>Jon Brommer<\/strong> olivat tehneet apolloperhostutkimusta jo 2000 -luvun taitteessa (l\u00e4hteit\u00e4 blogitekstin alla). Heid\u00e4n tutkimustensa aikana alueen saarilta oli l\u00f6ydetty satoja toukkia, joten paikankin olisi pit\u00e4nyt olla oikea.<\/p>\n\n\n\n<p>Parin p\u00e4iv\u00e4n, ja reilun 30 saaren tutkimisen j\u00e4lkeen minua vihdoin onnisti! N\u00e4in el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4isen kerran kauniin, mustaoranssin apolloperhosen toukan el\u00e4v\u00e4n\u00e4 luonnossa. Toukka oli noin parisenttinen ja paikoillaan sammaleen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, isomaksaruohon vieress\u00e4. Isomaksaruoho on toukkien ainoa ravintokasvi Suomessa, joten kyseisten kasvien l\u00e4heisyydest\u00e4 toukka yleens\u00e4 l\u00f6ytyy, jos ollenkaan. V\u00e4rityksens\u00e4 puolesta toukat erottuvat ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n varsin hyvin, mutta ne osaavat my\u00f6s piiloutua taitavasti j\u00e4k\u00e4l\u00e4n tai muun, suojaa tarjoavan kasvillisuuden uumeniin.<\/p>\n\n\n\n<p>Riemastuttavan ensikohtaamisen j\u00e4lkeen kului vuorokausi ja ehdin tutkia seuraavat parikymment\u00e4 saarta ennen uuden toukan l\u00f6ytymist\u00e4. Onnekseni apunani saarien kiertelyss\u00e4 oli muitakin henkil\u00f6it\u00e4, niin Turun yliopistolta kuin Mets\u00e4hallitukselta, ja yhdess\u00e4 saimme tutkittua toista sataa saarta Saaristomerell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kotiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni vertasin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4mme aineistoa 2000-luvun taitteessa ker\u00e4ttyyn aineistoon. Tulokset vahvistivat jo alussa her\u00e4nneen aavistukseni apolloperhosen toukkien v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4 oikeaksi. <em>Isoapollon<\/em> eli apolloperhosen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut Saaristomerell\u00e4 parissa kymmeness\u00e4 vuodessa alle puoleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Saaristomeren kansallispuisto on ollut uhanalaisen apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa viel\u00e4 2000-luvun alussa, joten l\u00f6yd\u00f6s on lajin kannalta huolestuttava. Saarien m\u00e4\u00e4r\u00e4, joilta toukkia l\u00f6ydettiin samoin kuin l\u00f6ydettyjen toukkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli alle puolet siit\u00e4, mit\u00e4 aiemmin oli l\u00f6ydetty.<\/p>\n\n\n\n<p>Alun perin ajattelin toukkien m\u00e4\u00e4r\u00e4n olevan yhteydess\u00e4 mahdolliseen isomaksaruohon v\u00e4henemiseen, mutta n\u00e4in ei kuitenkaan ollut tutkimukseni perusteella. Syy apolloperhosen toukkien m\u00e4\u00e4r\u00e4n romahtamiseen j\u00e4\u00e4 siis viel\u00e4 selvitett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Jonna M. Kukkonen<br><\/strong>Olen v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Turun yliopistossa. Tutkimuksessani pyrin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n apolloperhosen kahden eri populaation tilaa, ja miten apolloperhosta voitaisiin auttaa s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n tuleville sukupolville Suomessa. Tutkimukseni puolesta saan siis seurata n\u00e4iden kauniiden toukkien ja perhosten el\u00e4m\u00e4\u00e4 kes\u00e4isin. Pilkkuvirheit\u00e4 olen harrastanut jo peruskoulusta asti.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteit\u00e4 ja artikkeleita aiheesta luettavaksi:<\/p>\n\n\n\n<p>Brommer, J. E., & Fred, M. S. (1999). Movement of the apollo butterfly Parnassius apollo related to host plant and nectar plant patches. <em>Ecological Entomology<\/em>, <em>24<\/em>(2), 125\u2013131. https:\/\/doi.org\/10.1046\/j.1365-2311.1999.00190.x<\/p>\n\n\n\n<p>Fred, M. S., & Brommer, J. E. (2003). Influence of habitat quality and patch size on occupancy and persistence in two populations of the Apollo butterfly (Parnassius apollo). <em>Journal of Insect Conservation<\/em>, <em>7<\/em>(2), 85\u201398. https:\/\/doi.org\/10.1023\/A:1025522603446<\/p>\n\n\n\n<p>Fred, M. S., & Brommer, J. E. (2005). The decline and current distribution of Parnassius apollo (Linnaeus) in Finland; the role of Cd. <em>Annales Zoologici Fennici<\/em>, <em>42<\/em>(1), 69\u201379.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukkonen, J. M., Mussaari, M., Fred, M. S., & Brommer, J. E. (2022). A strong decline of the endangered Apollo butterfly over 20 years in the archipelago of southern Finland. <em>Journal of Insect Conservation<\/em>, <em>26<\/em>(4), 673\u2013681. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10841-022-00413-3<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on alunperin julkaistu 31.3.2023 Turun yliopiston El\u00e4v\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 blogissa, osana kurssisuoritusta: Apolloperhonen harvinaistuu Kaikki alkoi, kun vuonna 2019 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4sin innokkaana nuorena tutkijana etsim\u00e4\u00e4n apolloperhosia Saaristomeren kauniilta, pienilt\u00e4 saarilta. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n tuloksettoman saarihyppelyn j\u00e4lkeen her\u00e4si pieni ep\u00e4toivo. Olinko oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Ilma oli l\u00e4mmin, taivas pilvet\u00f6n, ja kaiken tiedon mukaan apolloperhosten toukkien […]<\/p>\n","protected":false},"author":14663,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-50","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14663"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50\/revisions\/56"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/apollo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}