{"id":1054,"date":"2018-04-03T14:49:39","date_gmt":"2018-04-03T12:49:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1054"},"modified":"2018-04-03T14:49:39","modified_gmt":"2018-04-03T12:49:39","slug":"lausunto-rikoslain-kehittamismuistiosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2018\/04\/03\/lausunto-rikoslain-kehittamismuistiosta\/","title":{"rendered":"Lausunto rikoslain kehitt\u00e4mismuistiosta"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n

OM ML 7\/2018
\nJohanna Niemi \/ 3.4.2018<\/span><\/span><\/em><\/p>\n

Johdanto<\/h3>\n

Rikosoikeudellisen sanktioj\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaisarvio on paikallaan ja monesta syyst\u00e4 ajankohtaista. Erityisesti Euroopan neuvoston Naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ja perhev\u00e4kivallan ehk\u00e4isemist\u00e4 koskevaan sopimukseen (Istanbulin sopimus) liittyminen vuonna 2015 korostaa aihepiirin ajankohtaisuutta.<\/p>\n

Lausuntopyynn\u00f6n kohteena olevassa mietinn\u00f6ss\u00e4 (Mietint\u00f6) on havaittavissa kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 linjausta:<\/p>\n

Suomalaiselle rikosoikeudelle on pitk\u00e4\u00e4n ollut leimallista rikosoikeudellisten sanktioiden ja hoidon sek\u00e4 sosiaalipoliittisten toimenpiteiden tiukka erottelu. Mietint\u00f6 kuvastaa viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynytt\u00e4 suuntausta, jossa t\u00e4st\u00e4 tiukasta erottelusta ollaan luopumassa tai ainakin sit\u00e4 ollaan lievent\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 suuntausta on pidett\u00e4v\u00e4 tervetulleena.<\/p>\n

Mietinn\u00f6ss\u00e4 korostetaan sanktioj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 aiheutuvia kustannuksia ja niiden kustannusvaikutuksia eli suhdetta rikollisuuden aiheuttamiin kustannuksiin. T\u00e4llaisten syy-yhteyksien ja vaikutuksien laskeminen on eritt\u00e4in vaikeaa. Huolestuttavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 t\u00e4llainen kustannusfokus suuntaa mietinn\u00f6n painopistett\u00e4 pois rikosoikeuden keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 eli rikollisten tekojen ja niist\u00e4 seuraavien sanktioiden oikeudenmukaista suhdetta koskevista kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

Kolmanneksi Mietinn\u00f6ss\u00e4 ei ole lainkaan huomioitu sukupuolivaikutuksia. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vuonna 2018, jolloin sukupuolivaikutusten huomioon ottamiseen on pyritty erilaisilla lainvalmistelua koskevilla ohjeistuksilla jo usean vuosikymmenen ajan.<\/p>\n

Eri rikoslajien v\u00e4liset erot rangaistuksissa kirvoittavat ajoittain keskustelua. Vertailun helpottamiseksi rangaistuslajit on koottu Kuvaan 1 s. 30. Kuva vaikuttaa selke\u00e4lt\u00e4, mutta edellisell\u00e4 sivulla oleva selostus h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen tulkintaa:<\/p>\n

Kuvassa 1 on asetettu er\u00e4\u00e4t henki-, v\u00e4kivalta- ja seksuaalirikokset j\u00e4rjestykseen rangaistuksen pituuden odotusarvon mukaan. Eri rangaistuslajeja ei ole painotettu niiden tosiasiallisen ankaruuden mukaan, vaan pituudet on laskettu yhteen rangaistuslajista riippumatta. Tarkastelu antaa siten l\u00e4hinn\u00e4 suuntaa-antavan kuvan ankaruuden keskin\u00e4isest\u00e4 j\u00e4rjestyksest\u00e4. s. 29<\/p>\n

Jotta vertailu olisi mielek\u00e4st\u00e4, kuvan laatimisen perusteita tulisi avata enemm\u00e4n.<\/p>\n

Muistiossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n useita eri rikoslajeja, mutta ei lainkaan huumausainerikoksia. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa t\u00e4lt\u00e4 osin on esiintynyt varsin radikaalejakin ajatuksia. My\u00f6s Suomessa huumausainerikosten rangaistuksista on k\u00e4yty keskusteluja. Kontrollin kohdistumista k\u00e4ytt\u00f6rikoksiin on kritisoitu. Toisaalta t\u00f6rkeiden huumausainerikosten kohdalla rangaistusasteikkoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aivan toisin kuin esimerkiksi v\u00e4kivalta- ja seksuaalirikoksissa: T\u00f6rkeiss\u00e4 huumausainerikoksissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 asteikkojen yl\u00e4p\u00e4\u00e4, kun seksuaali- ja v\u00e4kivaltarikoksissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on asteikkojen alaosa. Rangaistusten oikeasuhtaisuudesta keskusteltaessa my\u00f6s huumausainerikokset olisi syyt\u00e4 ottaa huomioon.<\/p>\n

V\u00e4kivaltarikokset<\/h3>\n

Suomessa perinteisesti korkea henkirikollisuuden taso on saatu laskuun. T\u00e4m\u00e4 johtunee pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 ne ik\u00e4luokat, joissa ns. humalatapot ovat tapahtuneet, ovat ik\u00e4\u00e4ntyneet ja sosiaalisesti syrj\u00e4ytynyt osa n\u00e4it\u00e4 ik\u00e4luokkia alkaa siirty\u00e4 pois keskuudestamme.<\/p>\n

Sen sijaan naisten henkirikoskuolleisuus (joka toki on ollut v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin miesten) ei ole k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun. Pient\u00e4 laskua on tapahtunut, mutta viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, onko kysymys vuotuisesta vaihtelusta vai pysyv\u00e4st\u00e4 laskusta. T\u00e4m\u00e4 on huolestuttavaa, sill\u00e4 naisten henkirikoskuolleisuus on verrattuna muihin l\u00e4nsimaihin korkeaa. UNDOC:n tilastoista voidaan laskea, ett\u00e4 Suomessa naisten kuolleisuus henkirikosten uhreina oli 0,74 per 100.000, kun se esimerkiksi Ruotsissa oli 0,29.<\/p>\n

Euroopan Unionin Perusoikeusviraston vuonna 2014 toteuttamassa naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan tutkimuksessa Suomi nousi korkean v\u00e4kivallan maiden joukkoon ja useissa v\u00e4kivallan lajeissa aivan korkeimpaan ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4iden kansainv\u00e4listen vertailutietojen valossa on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Muistiossa nojaudutaan vain suomalaisiin tilastoihin ja tutkimuksiin. Naisiin kohdistuvaa l\u00e4hisuhde- ja muuta v\u00e4kivaltaa ja sen esiintyvyytt\u00e4 ei tarkastella lainkaan.<\/p>\n

Ennen kuin Muistion perusteella tehd\u00e4\u00e4n linjauksia, Muistiota on t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa koskevilla tiedoilla. Osaamista l\u00f6ytyy muun muassa Oikeusministeri\u00f6n kriminaalipoliittiselta osastolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sek\u00e4 lukuisista kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 useista yliopistoista.\u00a0 <\/em><\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ei ole mahdollisuutta ryhty\u00e4 paikkaamaan muistion puutteita t\u00e4lt\u00e4 osin. Toimenpide-ehdotusten osalta on kuitenkin tuotava esiin muutamia keskeisi\u00e4 seikkoja:<\/p>\n

    \n
  1. Istanbulin sopimus on yksiselitteinen sen suhteen, ett\u00e4 v\u00e4kivaltarikoksen tekeminen l\u00e4hisuhteessa tulee olla rikosta ankaroittava peruste. T\u00e4m\u00e4n Suomea koskevan kansainv\u00e4lisen velvoitteen sivuuttaminen on vakava puute.<\/li>\n
  2. V\u00e4kivaltarikosten tutkinnan parantamista ei mainita mahdollisena toimenpiteen\u00e4. Kuitenkin Poliisiammattikorkeakoulun tekem\u00e4 tutkimus osoitti, ett\u00e4 huomattavassa osassa kotih\u00e4lytyksi\u00e4 poliisi kuittaa asian soittamalla takaisin, siis edes menem\u00e4tt\u00e4 paikalle. Tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan uhri ei t\u00e4llaisessa tilanteessa voi puhua vapaasti. Toisin sanoen, v\u00e4kivaltarikosten tutkinnassa on huomattavasti parantamisen varaa.<\/li>\n
  3. Riskinarvioinnin tehostaminen on Muistiossa rajattu l\u00e4hinn\u00e4 jo rikoksista tuomittujen uusintariskin arviointiin. L\u00e4hisuhdev\u00e4kivallassa on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4kivalta on toistunut useita kertoja ennen kuin se tulee poliisin tietoon. Riskinarviointi on t\u00e4ll\u00f6in tarpeellista jo varhaisessa vaiheessa. Menetelmi\u00e4 my\u00f6s kehitet\u00e4\u00e4n parhaillaan THL:n koordinoimassa hankkeessa.<\/li>\n
  4. K\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien ohjelmien huomioiminen on yksi Muistion keskeisi\u00e4 ansioita. L\u00e4hisuhdev\u00e4kivallassa ohjelmat ovat t\u00e4rke\u00e4 keino positiivisten muutoksen aikaan saamiseksi, vaikka tutkimustieto niiden tehosta on jossain m\u00e4\u00e4rin ristiriitaista. L\u00e4hisuhdev\u00e4kivallasta pois oppimisen ohjelmat toteutetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vapaudessa. Olisi aika k\u00e4yd\u00e4 vakavaa keskustelua siit\u00e4, voitaisiinko ohjelmat kytke\u00e4 osaksi sanktioj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/li>\n
  5. L\u00e4hestymiskielto on vakiinnuttanut asemansa osana l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan torjunnan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Muistiossa l\u00e4hestymiskieltoa ei edes mainita. Sen kehitt\u00e4misen tulisi olla t\u00e4rke\u00e4 osa sanktioj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

    Seksuaalirikokset<\/h3>\n

    Seksuaalirikosten tunnusmerkist\u00f6j\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Muistiossa laajasti, kuitenkin sivuuttaen suostumusta koskeva keskustelu. Istanbulin sopimus huomioon ottaen Suomessakin tultaneen l\u00e4hiaikoina siirtym\u00e4\u00e4n suostumusperustaiseen raiskauksen tunnusmerkist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

    Seksuaalirikokset on valittu Muistion kustannustehokkuutta korostavan l\u00e4hestymistavan esimerkiksi. Vaikka l\u00e4hestymistapaa voidaan kritisoida, esimerkki nostaa esiin rikosten ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 koskevia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

    Muistiossa laskelmoidaan, ett\u00e4 rangaistusten korottaminen 30 prosentilla v\u00e4hent\u00e4isi 178 raiskausta vuodessa (s. 35-37) ja ett\u00e4 yhden raiskauksen ehk\u00e4iseminen maksaisi \u20ac 27.000. Jos yht\u00e4l\u00f6 olisi todellakin n\u00e4in yksinkertainen, on oletettavaa, ett\u00e4 useimmat kansalaiset ja poliitikot olisivat valmiit tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n investoinnin. Muistio ei sit\u00e4 suosita.<\/p>\n

    Mik\u00e4li vastaavanlainen kustannusarvio teht\u00e4isiin henkirikosten kohdalla, voitaisiinko laskea, ett\u00e4 rangaistustason korottaminen 30 prosentilla laskisi rikoksia kolmella prosentilla? T\u00e4m\u00e4n suuruinen lasku olisi noin kolme ihmishenke\u00e4 vuodessa. Olisimme valmiit hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n kustannukset?<\/p>\n

    Ennalta ehk\u00e4isev\u00e4n vaikutuksen arvioiminen, saatikka laskeminen on todella vaikeaa. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitut rangaistustason oleelliset korotukset toisivat mukanaan my\u00f6s vaikutuksia, joiden ansiosta rikosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ehk\u00e4 laskisikaan. Sen vuoksi kustannustasolaskelmat eiv\u00e4t vaikuta oikealta tavalta k\u00e4yd\u00e4 keskustelua sanktioj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

    Raiskaus ja t\u00f6rke\u00e4 lapsen seksuaalinen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6<\/h3>\n

    Vaikuttaa lis\u00e4ksi silt\u00e4, ett\u00e4 Muistiossa keskityt\u00e4\u00e4n liiaksi uusintarikollisuuden ehk\u00e4isemiseen, ja aliarvioidaan yleispreventiovaikutusta. Erityisesti seksuaalirikoksissa sosiaalinen media on tuonut uusia tapoja l\u00e4hesty\u00e4 potentiaalia uhreja, l\u00e4hinn\u00e4 lapsia, mahdollisesti muitakin heikossa asemassa olevia henkil\u00f6it\u00e4. Muistiossa esitetyt pohdinnat siit\u00e4, ett\u00e4 seksuaalirikoksiin ei voida vaikuttaa rangaistustasolla (s. 82), eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti juurikaan sovellu t\u00e4m\u00e4 tyyppiseen, yleens\u00e4 varsin suunnitelmalliseen toimintaan.<\/p>\n

    Kuvasta 1 s. 30 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 noin puolet raiskauksesta (60 %) ja t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 pahoinpitelyst\u00e4 (vajaa 50 %) annetuista rangaistuksista on ehdollisia. Esimerkiksi Varsinais-Suomen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus tuomitsi viidest\u00e4 raiskauksesta ja parituksesta, jotka kohdistuivat 18-vuotiaaseen nuoreen naiseen ehdollisen rangaistuksen (HS 21.3.2018).<\/p>\n

    Vajaa 40 prosenttia lapsen t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 annetuista rangaistuksista on ehdollisia. Teoissa on yleens\u00e4 kysymys sukupuoliyhteydest\u00e4 lapsen kanssa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei koske nuorten keskin\u00e4isi\u00e4 seurustelusuhteita.<\/p>\n

    Korkein oikeus on antanut vuonna 2017 ratkaisuja t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 lapsen seksuaalisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (KKO:2017:31, 50,51). Jostain syyst\u00e4 ratkaisut eiv\u00e4t ole ehtineet Muistion arviointeihin mukaan. Ilmeisesti niit\u00e4 ei ole oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin viel\u00e4 sis\u00e4istetty. Esimerkiksi Helsingin hovioikeuden 7.3.2018 ja 8.3.2018 antamat ehdolliset tuomiot, joissa kyse oli lasten systemaattisesta houkuttelusta somessa ennen fyysisi\u00e4 sukupuoliyhteyksi\u00e4, voivat olla ongelmallisia KKO:n linjausten valossa.<\/p>\n

    T\u00e4llaiset tapaukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t aiheellisia kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, otetaanko oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksitt\u00e4isten tapausten t\u00f6rkeysarviointiin liittyv\u00e4t kysymykset riitt\u00e4v\u00e4n perusteellisesti huomioon.<\/p>\n

    Kuten edell\u00e4 todettiin, Muistiossa suhtaudutaan vakavasti v\u00e4kivaltaisen k\u00e4yt\u00f6ksen muuttamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4viin ohjelmiin. Seksuaalirikollisia koskevat ohjelmat toimivat nykytiedon mukaan parhaiten laitoksissa ja vaativat useamman kuukauden jakson. T\u00e4m\u00e4kin on yksi syy, jonka vuoksi ehdolliset tuomiot t\u00f6rkeiss\u00e4 seksuaalirikoksissa voivat olla ongelmallisia.<\/p>\n

    Raiskauksen ja t\u00f6rke\u00e4n lapsen seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n kohdalla keskeinen ongelma on ehdollisen rangaistuksen k\u00e4ytt\u00e4minen varsin t\u00f6rkeiss\u00e4kin tapauksissa. Ehdotettu lapsen seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n enimm\u00e4israngaistuksen korottaminen kuuteen vuoteen ei t\u00e4ss\u00e4 kohdin auta, sill\u00e4 rangaistukset mitataan nytkin asteikkojen alap\u00e4\u00e4st\u00e4. Jos tapaus on t\u00f6rke\u00e4, se voidaan k\u00e4sitell\u00e4 t\u00f6rke\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, jolloin asteikko jo nykyisin on kymmenen vuotta.<\/p>\n

    Yksi ongelma on se, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lapsiin kohdistuvia raiskauksia, erityisesti kun kysymys on raiskauksen tekotapojen pelkotilan ja avuttoman tilan hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00f6rkein\u00e4 ja tavallisinakin lapsen seksuaalisina hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6in\u00e4. Ehdotettu uusi tunnusmerkist\u00f6 t\u00f6rke\u00e4 lapsen raiskaus (4-12 vuotta vankeutta) voi auttaa tunnistamaan lapsen raiskauksen paremmin.<\/p>\n

    My\u00f6s asteikon alarajan nostamisella rangaistusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 voidaan ohjata. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on opittu erottamaan nuorten keskin\u00e4iset seurustelusuhteet hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Siten t\u00f6rke\u00e4n lapsen seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n rangaistusasteikon alarajan nostamisella nykyisest\u00e4 yhdest\u00e4 vuodesta ei pit\u00e4isi olla haitallisia seurausvaikutuksia.<\/p>\n

    Seksuaalinen ahdistelu<\/h3>\n

    Mietinn\u00f6ss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 vuonna 2016 voimaan tullutta seksuaalisen ahdistelun rikoss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei voida arvioida, koska sen soveltamisesta ei ole tieoja. Helsingin Sanomat on kuitenkin marraskuussa 2017 julkaissut asiasta laajan selvityksen tapaustiivistelmineen. Aineistoa on siten olemassa.<\/p>\n

    Muistiossa ihmetell\u00e4\u00e4n, miksi seksuaalisesta ahdistelusta ei anneta sakkoja poliisin tai syytt\u00e4j\u00e4n toimesta. Todenn\u00e4k\u00f6inen selitys on se, ett\u00e4 sakkomenettelyss\u00e4 ei voida tuomita vahingonkorvausta, joten asioiden hoitaminen t\u00e4t\u00e4 kautta olisi kohtuutonta rikosten uhreja kohtaan.<\/p>\n

    Yhteenveto<\/h3>\n

    Rikosoikeudellisen seuraamusj\u00e4rjestelm\u00e4n arvio on mielenkiintoinen ja monilta osin hyvin laadittu paperi, joka kuitenkin sivuuttaa t\u00e4ysin t\u00e4m\u00e4n hetken keskeiset seuraamusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevat keskustelut, jotka liittyv\u00e4t naisiin kohdistuvaan v\u00e4kivaltaan ja muuhun l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaan.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Johanna Niemi<\/p>\n

     <\/p>\n

    Prosessioikeuden professori<\/em><\/p>\n

    Minna Canth akatemiaprofessori<\/em><\/p>\n

    Turun yliopisto<\/em><\/p>\n\n

    Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    OM ML 7\/2018 Johanna Niemi \/ 3.4.2018 Johdanto Rikosoikeudellisen sanktioj\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaisarvio on paikallaan ja monesta syyst\u00e4 ajankohtaista. Erityisesti Euroopan neuvoston Naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ja perhev\u00e4kivallan ehk\u00e4isemist\u00e4 koskevaan sopimukseen (Istanbulin sopimus) liittyminen vuonna 2015 korostaa aihepiirin ajankohtaisuutta. Lausuntopyynn\u00f6n kohteena olevassa mietinn\u00f6ss\u00e4 (Mietint\u00f6) on havaittavissa kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 linjausta: Suomalaiselle rikosoikeudelle on pitk\u00e4\u00e4n ollut leimallista rikosoikeudellisten sanktioiden ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":5463,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-1054","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5463"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1054"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1054\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1057,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1054\/revisions\/1057"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1054"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1054"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}