{"id":1136,"date":"2018-06-13T11:27:14","date_gmt":"2018-06-13T09:27:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1136"},"modified":"2018-06-13T11:27:14","modified_gmt":"2018-06-13T09:27:14","slug":"miten-osaaminen-turvataan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2018\/06\/13\/miten-osaaminen-turvataan\/","title":{"rendered":"Miten osaaminen turvataan?"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n

Johanna Niemi<\/p>\n

Osallistuin Naantali24h (#Naantali24h) seminaariin, jossa olin pohtimassa osaamisen ja koulutuksen tulevaisuutta. Kolme teesi\u00e4mme on t\u00e4n\u00e4 aamuna julkistettu. Kerron t\u00e4ss\u00e4 omia ajatuksiani ty\u00f6ryhm\u00e4n ajatuksenkulusta.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u00a0 Kuva: Pixabay<\/span><\/p>\n

Osaamistavoitteet<\/span><\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 vaatii osaamista ja osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4n keskusteluissa OSAAMINEN<\/em> oli keskeinen tavoite. Kaipasimme poliittista sitoutumista osaamistason nostamiseen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, yli vaalikausien.<\/p>\n

N\u00e4imme tapahtuneessa kehityksess\u00e4 oikeansuuntaisia toimenpiteit\u00e4 ja kritiikille alttiita toimia, mutta kaipasimme selkeit\u00e4 tavoitteita ja niihin sitoutumista. Ohjaus vaikutti osallistujista liian yksityiskohtaiselta, ja muistutettiin siit\u00e4, ett\u00e4 luottamus opettajien ammattitaitoon on PISAn mukaan peruskoulun onnistumisen salaisuus.<\/p>\n

Toisen asteen koulutus ja oppivelvollisuus<\/span><\/h2>\n

Onko todella niin, ett\u00e4 viimeinen mittava ja menestyksek\u00e4s koulutusreformimme on peruskoulun tulo 1970-luvulla? Se on osoittautunut menestykseksi, silloisesta vastustuksesta huolimatta. Toki ongelmia on, miss\u00e4p\u00e4 mittavassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ei olisi, mutta viimeist\u00e4\u00e4n PISA on osoittanut uudistuksen onnistuneeksi. Olisiko nyt aika toteuttaa toisen asteen eli lukion ja ammattikoulun perusuudistus?<\/p>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maailma on sitten 1970-luvun muuttunut eik\u00e4 peruskoulu en\u00e4\u00e4 anna riitt\u00e4vi\u00e4 ev\u00e4it\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Eik\u00f6 looginen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s t\u00e4st\u00e4 ole se, ett\u00e4 oppivelvollisuutta tulee pident\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4ttyy vasta, kun toisen asteen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 on suoritettu?<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in toteutettaisiin my\u00f6s lukion ja ammattiopintojen todellinen maksuttomuus (oppimateriaalit ja ty\u00f6v\u00e4lineet), mik\u00e4 voi edelleen olla kynnyskysymys osalle nuoria.<\/p>\n

Ja jos ja kun n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, onko en\u00e4\u00e4 perustetta pit\u00e4\u00e4 lukio ja ammattikoulutus erillisin\u00e4 instituutioina? Eik\u00f6 j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi tehd\u00e4 toisen asteen koulun sis\u00e4\u00e4n linjavaihtoehtoja, jotka tekev\u00e4t mahdolliseksi luonnontieteellisen, humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen painotuksen? N\u00e4in tarjottaisiin mahdollisuus my\u00f6s joustavaan siirtymiseen linjojen v\u00e4lill\u00e4. Lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 15-vuotiaat ovat liian nuoria valitsemaan tulevan koulutuspolkunsa. Joidenkin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti poikia, itse en n\u00e4kisi t\u00e4ss\u00e4 sukupuolten v\u00e4list\u00e4 eroa.<\/p>\n

Varhaiskasvatuksen muutoksia tervehdittiin ilolla, ja oppivelvollisuuden pident\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s alkup\u00e4\u00e4st\u00e4 toivottiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0Kuva: Pixabay<\/span><\/p>\n

Joustavat koulutuspolut<\/span><\/h2>\n

Kaikilla keskustelijoilla oli tietoa koulutusasteelta toiselle siirtymisen ongelmista, kuten valintamenettelyist\u00e4 ja muodollisista vaatimuksista. Koulutuspolkujen pullonkaulojen purkamisen n\u00e4htiin edellytt\u00e4v\u00e4n rakenteellisia uudistuksia, joissa tutkintokeskeisyydest\u00e4 siirrytt\u00e4isiin osaamispainotteisuuteen.<\/p>\n

Esiin nousi kysymys siit\u00e4, onko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erottelu yh\u00e4 tarpeen. Voisiko niiden yhdist\u00e4minen edist\u00e4\u00e4 joustavia opintopolkuja ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vastentahtoisia v\u00e4livuosia? Ent\u00e4 voisiko kandidaatintutkinto palvella nykyist\u00e4 paremmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita? Osaamispainotteisuuden n\u00e4htiin edist\u00e4v\u00e4n my\u00f6s t\u00e4ydennyskoulutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Keskusteluissa sivuttiin pedagogiikkaa, ja oltiin huolestuneita siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t ovat n\u00e4hneet pedagogiset uudistuksen keinoina tehd\u00e4 \u201dkoulutusleikkauksia\u201d eli pienent\u00e4\u00e4 rahoitusta. Pedagogiikan kehitt\u00e4mist\u00e4 pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 muun muassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kaivattiin luottamusta opettajien ammattitaitoon.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4mme teesit, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s: \u00a0https:\/\/www.naantali24h.fi\/<\/a><\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

OSAAMINEN<\/strong><\/span><\/p>\n

Osaamisen ja koulutuksen tulevaisuus<\/em><\/p>\n