{"id":1221,"date":"2018-08-14T11:56:27","date_gmt":"2018-08-14T09:56:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1221"},"modified":"2018-08-14T11:56:27","modified_gmt":"2018-08-14T09:56:27","slug":"lahestymiskieltoon-liittyvat-puutteet-pitaa-korjata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2018\/08\/14\/lahestymiskieltoon-liittyvat-puutteet-pitaa-korjata\/","title":{"rendered":"L\u00e4hestymiskieltoon liittyv\u00e4t puutteet pit\u00e4\u00e4 korjata"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n

Johanna Niemi<\/p>\n

Sini Majlander<\/p>\n

Julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 10.8.2018<\/p>\n

L\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta ja erityisesti naisiin kohdistuvan parisuhdev\u00e4kivallan yleisyys on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua. Ongelman tunnistamisen lis\u00e4ksi keskusteluun olisi t\u00e4rke\u00e4 nostaa tehokkaiden puuttumiskeinojen kehitt\u00e4minen. T\u00e4h\u00e4n velvoittavat my\u00f6s Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset, kuten Suomessa elokuussa 2015 voimaan tullut naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ja perhev\u00e4kivallan ehk\u00e4isemist\u00e4 ja poistamista koskeva Istanbulin sopimus.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva: Pixabay<\/span><\/p>\n

Sopimus korostaa l\u00e4hestymiskiellon merkityst\u00e4 v\u00e4kivallalta suojaamisessa. Suomen laki l\u00e4hestymiskiellosta tuli voimaan vuonna 1999, ja sit\u00e4 t\u00e4ydennettiin perheen sis\u00e4isell\u00e4 kiellolla vuonna 2005. L\u00e4hestymiskielto voidaan k\u00e4sitell\u00e4 rikostutkinnasta tai rikosprosessista erillisen\u00e4. Sen voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus tai v\u00e4liaikaisesti poliisi. Kiellon voi hakea suojelua tarvitseva henkil\u00f6 itse, poliisi, syytt\u00e4j\u00e4 tai sosiaality\u00f6ntekij\u00e4. Kiireellisiss\u00e4 tapauksissa v\u00e4liaikainen l\u00e4hestymiskielto tulee voimaan heti.<\/p>\n

L\u00e4hestymiskieltoja m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n Suomessa vuosittain noin 2\u2009000. Tapauksista noin 80 prosenttia koskee perhev\u00e4kivaltaa. L\u00e4hestymiskieltojen taustalla on usein pitk\u00e4n ja vakavaa v\u00e4kivaltaa sis\u00e4lt\u00e4neen parisuhteen p\u00e4\u00e4ttyminen. L\u00e4hestymiskielto auttaa usein katkaisemaan fyysisen v\u00e4kivallan, mutta t\u00e4ydellist\u00e4 suojaa se ei tuo. Puutteita suojaan aiheuttaa se, ett\u00e4 v\u00e4liaikaisten l\u00e4hestymiskieltojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen on yh\u00e4 poikkeuksellista.\u00a0 L\u00e4hestymiskieltoja my\u00f6s rikotaan toistuvasti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva: Pixabay<\/span><\/p>\n

L\u00e4hestymiskieltoj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseksi viranomaisia tulisi kouluttaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4liaikaista l\u00e4hestymiskieltoa. L\u00e4hestymiskielto voitaisiin kytke\u00e4 rikosprosessiin siten, ett\u00e4 se tulisi viran puolesta voimaan heti rikostutkinnan alkaessa ja sen voimassaoloa tarkasteltaisiin osana rikosprosessia. T\u00e4lt\u00e4 osin tarpeellinen lainmuutos olisi yksinkertainen lis\u00e4ys pakkokeinolain matkustuskieltoa koskeviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. My\u00f6s valvonnan tehostamiskeinoja tulee pohtia. Yksi vaihtoehto on elektronisen seurannan eli niin sanotun jalkapannan hy\u00f6dynt\u00e4minen, mit\u00e4 muutama Euroopan maa jo tekee.<\/p>\n

Johanna Niemi , prosessioikeuden professori\u00a0Turun yliopiston<\/p>\n

Sini Majlander,\u00a0 oikeustieteen maisteri, Legal Counsel, Helsinki<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johanna Niemi Sini Majlander Julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 10.8.2018 L\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta ja erityisesti naisiin kohdistuvan parisuhdev\u00e4kivallan yleisyys on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua. Ongelman tunnistamisen lis\u00e4ksi keskusteluun olisi t\u00e4rke\u00e4 nostaa tehokkaiden puuttumiskeinojen kehitt\u00e4minen. T\u00e4h\u00e4n velvoittavat my\u00f6s Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset, kuten Suomessa elokuussa 2015 voimaan tullut naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ja perhev\u00e4kivallan ehk\u00e4isemist\u00e4 ja poistamista koskeva Istanbulin sopimus. Kuva: […]<\/p>\n","protected":false},"author":5059,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[51,48,54],"class_list":["post-1221","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","tag-istanbulin-sopimus","tag-lahestymiskielto","tag-lahisuhdevakivalta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5059"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1221"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1235,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1221\/revisions\/1235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}