{"id":1263,"date":"2018-08-29T17:44:58","date_gmt":"2018-08-29T15:44:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1263"},"modified":"2018-08-30T09:37:46","modified_gmt":"2018-08-30T07:37:46","slug":"pohjoismainen-tutkimusverkostotapaaminen-lapsiin-kohdistuvasta-vakivallasta-tukholma-23-24-8-2018","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2018\/08\/29\/pohjoismainen-tutkimusverkostotapaaminen-lapsiin-kohdistuvasta-vakivallasta-tukholma-23-24-8-2018\/","title":{"rendered":"Pohjoismainen tutkimusverkostotapaaminen lapsiin kohdistuvasta v\u00e4kivallasta (Tukholma 23.-24.8.2018)"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n

Anu Isotalo<\/p>\n

Lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan tutkijat kokoontuivat elokuussa Tukholmaan pohjoismaiseen verkostotapaamiseen keskustelemaan lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan tutkimuksesta, ehk\u00e4isyst\u00e4 ja tukimuodoista sek\u00e4 tutkimustulosten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n saattamisen haasteista.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pohjoismainen tutkimustapaaminen j\u00e4rjestettiin Tukholman kauniissa kaupunkimaisemissa. Elokuinen iltan\u00e4kym\u00e4 Erstasta kohti Gr\u00f6na Lundin huvipuistoa. Kuva: Anu Isotalo<\/span><\/p>\n

Kyseess\u00e4 oli vuodesta 2001 toimineen Nordic Research on Interventions to Protect and support children exposed to violence in their family <\/em>-verkoston 11. tutkimusseminaari, jonka j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja puheenjohtajuudesta vastasi professori Maria Eriksson (Ersta Sk\u00f6ndal Br\u00e4cke H\u00f6gskola, Tukholma). Osallistujat olivat enimm\u00e4kseen sosiaalitieteiden alan tutkijoita ja opettajia, ja osa heist\u00e4 ty\u00f6skenteli tai oli ty\u00f6skennellyt sosiaality\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4, psykologeina tai psykoterapeutteina.<\/p>\n

Lapsiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa, v\u00e4kivallan ehk\u00e4isy\u00e4 sek\u00e4 tukipalveluja tarkasteltiin yhteens\u00e4 viidess\u00e4 kaikille osallistujille yhteisess\u00e4 tutkimusteemasessiossa. Sessiot koostuivat yhdest\u00e4 tai kahdesta esitelm\u00e4st\u00e4, jonka j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin keskustelua puheenjohtajan johdolla. Lapsiin perheess\u00e4 kohdistuvan v\u00e4kivallan lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4nkertaisessa seminaarissa tarkasteltiin lasten ja nuorten seurustelusuhteissa ja asuinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kokemaa ja kohtaamaa v\u00e4kivaltaa. Esitelm\u00e4vetoisen ohjelman lis\u00e4ksi my\u00f6s ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle vapaalle keskustelulle oli varattu riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa.<\/p>\n

Parisuhdev\u00e4kivallasta kysyminen lasten terveydenhuollossa<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Ensimm\u00e4isess\u00e4 teemasessiossa Kjerstin Almqvist (Karlstadin yliopisto) kertoi tutkimushankkeesta, jossa lasten terveydenhuollon henkil\u00f6kuntaa oli koulutettu parisuhdev\u00e4kivallan puheeksi ottamiseen. Tutkimukseen osallistuneet lasten \u00e4idit olivat poikkeuksetta sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 parisuhdev\u00e4kivallasta on syyt\u00e4 kysy\u00e4 terveydenhuollossa my\u00f6s lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, ei vain raskausaikana, ja puheeksi ottamisen olisi syyt\u00e4 tapahtua erillisiss\u00e4 asiakastilanteissa sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 is\u00e4n kanssa.<\/p>\n

Esitelm\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen k\u00e4yty keskustelu korostivat, ett\u00e4 uskallus ottaa v\u00e4kivalta puheeksi on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se vaatii ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 my\u00f6s valmiuksia v\u00e4kivaltakertomusten vastaanottamiseen. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00e4n on ty\u00f6paikallaan tiedett\u00e4v\u00e4, mink\u00e4laisten tukipalvelujen piiriin h\u00e4n voi ohjata v\u00e4kivaltaa kokeneen tai tehneen ihmisen v\u00e4kivallan ilmitulon j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u00a0<\/strong>Parisuhdev\u00e4kivalta nuorten seurustelusuhteissa <\/strong><\/p>\n

Toisessa sessiossa v\u00e4kivaltaa tarkasteltiin perhesuhteiden sijasta nuorten omissa parisuhteissa. Toisin kuin perhev\u00e4kivaltaa, nuoriin kohdistuvaa parisuhdev\u00e4kivaltaa on toistaiseksi tutkittu Pohjoismaissa hyvin v\u00e4h\u00e4n, mik\u00e4 puhutti osallistujia.<\/p>\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4ni tarkastelin alaik\u00e4isiin tytt\u00f6ihin kohdistuvan seurustelusuhdev\u00e4kivallan ilmituloa pahoinpitelyist\u00e4 tehdyiss\u00e4 rikosilmoituksissa Suomessa. Sibel Korkmaz (Tukholman yliopisto) k\u00e4sitteli puolestaan nuorten seurustelusuhdev\u00e4kivallan eurooppalaista tutkimusta ja esitteli lyhyesti Ruotsissa ensi kertaa k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa nuorten kysely- ja haastattelututkimusta. Esitelm\u00e4t toivat esiin paitsi seurustelusuhdev\u00e4kivaltatutkimusten k\u00e4sitteellist\u00e4, metodologista ja metodista variaatiota, my\u00f6s nuoriin tytt\u00f6ihin kohdistuvan v\u00e4kivallan monimuotoisuutta ja vakavuutta.<\/p>\n

Muiden seminaarisessioiden aiheena olivat lasten altistuminen v\u00e4kivallalle yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n ja asuinalueellaan (Karin R\u00f6b\u00e4ck de Souza, lapsiasiavaltuutetun toimisto, Tukholma) sek\u00e4 v\u00e4kivaltaa kokeneiden lasten psykologisen haastattelun menetelm\u00e4t (Karin F\u00e4ngstr\u00f6m, Uppsalan yliopisto). Lis\u00e4ksi yksi sessio perustui kokonaan osallistujien keskusteluun ja kommenttipuheenvuoroihin. Sessio k\u00e4sitteli parisuhdev\u00e4kivaltaa n\u00e4hneiden ja traumatisoituneiden lasten sijais- ja laitoshoitoa.<\/p>\n

Katvealueita ja keskustelunavauksia: kolme nostoa<\/strong><\/p>\n

Kahden p\u00e4iv\u00e4n seminaarity\u00f6skentelyn pohjalta voisi nimet\u00e4 monia pohjoismaisittain t\u00e4rkeit\u00e4 aiheita. Seuraavassa kolme Suomeakin koskevaa huomiota seminaarikeskustelujen pohjalta:<\/p>\n

    \n
  1. Lasten ja nuorten seurustelusuhteissaan kokema ja tekem\u00e4 parisuhdev\u00e4kivalta on j\u00e4\u00e4nyt paitsioon pohjoismaisessa v\u00e4kivaltatutkimuksessa.<\/li>\n
  2. Sijaishuollossa oleviin lapsiin kohdistuvasta v\u00e4kivallasta tiedet\u00e4\u00e4n edelleen liian v\u00e4h\u00e4n.<\/li>\n
  3. Lapset voivat altistua v\u00e4kivallalle my\u00f6s asuinalueillaan, ja t\u00e4h\u00e4n v\u00e4kivaltaan pit\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota (mm. rasismi; sukupuolittunut v\u00e4kivalta ja v\u00e4kivallan uhka; v\u00e4kivallan n\u00e4keminen).<\/li>\n<\/ol>\n

    Keskustelunaiheeksi nousi toistuvasti my\u00f6s kysymys siit\u00e4, miten tutkimustieto kytket\u00e4\u00e4n aiempaa toimivammin pohjoismaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja resurssien kohdentamiseen sek\u00e4 lasten ja nuorten kanssa ty\u00f6skentelevien ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. T\u00e4t\u00e4 keskustelua jatketaan mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin my\u00f6s seuraavassa verkostotapaamisessa, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Tukholmassa toukokuussa 2019.<\/p>\n

    FT Anu Isotalo toimii Turun yliopistossa tutkijana. <\/em><\/p>\n\n

    Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Anu Isotalo Lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan tutkijat kokoontuivat elokuussa Tukholmaan pohjoismaiseen verkostotapaamiseen keskustelemaan lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan tutkimuksesta, ehk\u00e4isyst\u00e4 ja tukimuodoista sek\u00e4 tutkimustulosten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n saattamisen haasteista. Pohjoismainen tutkimustapaaminen j\u00e4rjestettiin Tukholman kauniissa kaupunkimaisemissa. Elokuinen iltan\u00e4kym\u00e4 Erstasta kohti Gr\u00f6na Lundin huvipuistoa. Kuva: Anu Isotalo Kyseess\u00e4 oli vuodesta 2001 toimineen Nordic Research on Interventions to Protect and support children exposed […]<\/p>\n","protected":false},"author":5059,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[56],"class_list":["post-1263","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","tag-lapsiin-kohdistuva-vakivalta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5059"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1263"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1276,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions\/1276"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}