{"id":1317,"date":"2018-10-07T01:45:29","date_gmt":"2018-10-06T23:45:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1317"},"modified":"2018-10-08T13:32:21","modified_gmt":"2018-10-08T11:32:21","slug":"journalismi-kertoo-miesurheilusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2018\/10\/07\/journalismi-kertoo-miesurheilusta\/","title":{"rendered":"Journalismi kertoo miesurheilusta"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n<p>Johanna Niemi<\/p>\n<p><em>Seuraan pakkomielteen omaisesti urheilusivuja. Joka aamu tarkistan, keit\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n on: Ari, Ari, Lari, Jan, Heikki, Jussi-Pekka, Ismo, Jukka, Tero. Onko j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 uusia nimi\u00e4, kuten Maisa? Kaipaan Annaa. Listassani ei ole Valtteria eik\u00e4 Jesse\u00e4, koska pakkomielteeni ei koske urheilijoita vaan urheilutoimittajia. Mietin, millainen tunnelma toimituksessa mahtaa olla. Milt\u00e4h\u00e4n Annasta tuntui? Oliko h\u00e4n harjoittelija? Miten h\u00e4neen suhtauduttiin?<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-1320 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/sport-track-300x169.jpg\" alt=\"\" width=\"316\" height=\"178\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/sport-track-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/sport-track-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/sport-track-1024x575.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/sport-track-676x380.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/sport-track.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 316px) 100vw, 316px\" \/><\/p>\n<p><span style=\"font-size: 8pt\">Kuva: Pixabay<\/span><\/p>\n<p>Seuraaminen alkoi, kun Hesari siirsi urheilusivut ennen kulttuurisivuja useita vuosia sitten. Siihen asti olin seurannut kulttuurisivujen toimittajien nimi\u00e4, mutta se ei ollut en\u00e4\u00e4 mielenkiintoista, kun Suvi Aholan rinnalle oli ilmestynyt runsaasti muita naiskirjoittajia.<\/p>\n<p>Pakkomielteeksi urheilusivujen seuranta muuttui, kun Suomi sai ensimm\u00e4isen Wimbledon voittonsa kes\u00e4ll\u00e4 2016. Odotin viikkokaupalla profiiliartikkelia Heather Watsonista. Millainen h\u00e4n on? Miten h\u00e4nen ja Henry Kontisen tiimi syntyi? Miten hieno yhteispelin dynamiikka oli saatu aikaan? Juttua ei koskaan ilmestynyt. Olen huomannut, ett\u00e4 Heather ja Henri eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pelaa yhdess\u00e4. Pohdin, miten t\u00e4llainen ratkaisu syntyi. Oliko vaikeaa? Milt\u00e4 Heatherist\u00e4 nyt tuntuu? \u00a0Sen sijaan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen saan lukea Laurista, Jessest\u00e4, Sebastianista ja monesta, monesta muusta.<\/p>\n<p>Kiira Korven avautuminen huippu-urheilijan paineista ja ongelmista her\u00e4tti (HS 30.9). Raportoiko urheilujournalismi miesten saavutuksista ja naisten ongelmista? Korven avautuminen ongelmistaan oli rohkeaa ja hienoa, mutta voisiko olla niin, ett\u00e4 osa ongelmaa on urheilujournalismi, josta on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 urheilijatyt\u00f6ille positiivisia roolimalleja, kun niit\u00e4 miehille on tarjolla lukuisia joka ikinen p\u00e4iv\u00e4?<\/p>\n<p>K\u00e4ynnistin seurannan. Viikon ajan (30.9.-6.10) laskin Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien urheilusivuilta, kuinka monta miestoimittajan ja naistoimittajan juttua niilt\u00e4 l\u00f6ytyi. Laskin my\u00f6s sen, kuinka moni juttu kertoi naisurheilijasta tai miesurheilijasta. Erikseen laskin miesten ja naisten urheilujoukkueista kertovat uutiset.<\/p>\n<p>Laskenta oli ep\u00e4tieteellinen. Yksil\u00f6- ja joukkuejuttujen erottaminen ei aina ollut yksiselitteist\u00e4. Joku pikkujuttu saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta. Luokittelin juttuja otsikkol\u00e4ht\u00f6isesti, mutta luin my\u00f6s sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Usein joukkueurheilusta kerrotaan yksitt\u00e4isen urheilijan kautta. Pyrin luokittelemaan n\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6uutisiin, mutta en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut johdonmukainen. En ollut odottanut valmentajista kertovia juttuja. Olin luultavasti ep\u00e4johdonmukainen niiden tilastoinnin kanssa.\u00a0 Ne kertoivat kaikki miesvalmentajista. Metodin mahdollisista ep\u00e4johdonmukaisuuksista huolimatta syntynyt kokonaiskuva oli selke\u00e4. Tulokset ovat j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Urheilujournalistit ovat miehi\u00e4. Turun Sanomissa oli seurantaviikolla vain miesten kirjoittamia urheilu-uutisia, kaikkiaan 58. Hesarissa ilmestyi 40 toimittajan nimell\u00e4 kirjoitettua juttua, joista kolme oli naistoimittajan kirjoittamia. Kaikki kolme k\u00e4sitteliv\u00e4t urheilijoiden hyvinvointia, kaksi naisurheilijoiden kokemusta kovasta urheilumaailmasta ja kolmas urheilupsykologiaa, ja siin\u00e4kin jutussa tytt\u00f6urheilijoiden vointi oli keskeist\u00e4.<\/p>\n<p>Helsingin Sanomissa ilmestyi 50 ja Turun Sanomissa 75 urheilu-uutista. Kummassakin lehdess\u00e4 nelj\u00e4 uutista koski naisten urheilua (8 ja 5 prosenttia). Lis\u00e4ksi TS:ssa oli uutisia, jossa kerrottiin sek\u00e4 miesten ett\u00e4 naisten m\u00e4kihypyst\u00e4, leuanvedosta ja suunnistuksesta.<\/p>\n<p>Helsingin Sanomissa ei ollut yht\u00e4\u00e4n uutista naisten joukkueurheilusta, Turun Sanomissa kaksi. TS uutisoi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n joukkueista, kun taas Hesari keskittyi enemm\u00e4n yksil\u00f6ihin, my\u00f6s joukkueurheilussa. Lukijoiden oletetaan tiet\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 uutiset koskevat miesten joukkueita, miessukupuolta ei nimitt\u00e4in n\u00e4iss\u00e4 jutuissa juuri mainita. Katsoin urheilusivuilla julkaistuja tulostaulukoita, joiden mukaan seurantaviikolla naiset olivat pelanneet jalkapallo-, koripallo- ja salibandyotteluita. Mutta urheilu-uutisia lukiessamme me siis \u201dmiesoletamme\u201d.<\/p>\n<p>Juttujen sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 kiinnitti huomiota se, ett\u00e4 huomattavan paljon kirjoitettiin urheilijoiden urista. Niit\u00e4 pohdittiin monelta kannalta, ja usein miesurheilijoita haastateltiin uraan liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Esimerkiksi jutut siirtymisest\u00e4 joukkueesta tai tallista toiseen olivat tavallisia. Juttujen sis\u00e4lt\u00f6 oli voittopuolisesti hyvin my\u00f6nteinen. Hieman huumoriakin l\u00f6ytyi. Otsikolla \u201dOululaiset poromiehet Turussa\u201d kerrottiin kahden TPS:n salibandyjoukkueeseen siirtyneen nuoren miehen tarinaa. Miesurheilijat esiintyiv\u00e4t positiivisina roolimalleina.<\/p>\n<p>Aivan varmasti my\u00f6s naisurheilijoitakin muuttaa kaupungista toiseen. Siit\u00e4 vain ei kerrota. Naisista kertovissa jutuissa korostui \u201dvoimistelukulttuurin kova puoli\u201d, kuten Johanna Juupaluoman jutun ingressiss\u00e4 voimistelija Margarita Mamusta todettiin. Onneksi oli positiivinen juttu Ella Junnilasta ja \u00e4idist\u00e4\u00e4n Ringa Roposta (kirjoittajana Ari Pusa) ja uimari Ida Konkasta. H\u00e4mment\u00e4vin oli iso artikkeli valmentajasta, joka kritisoi urheilun tasap\u00e4ist\u00e4misen kulttuuria. Isoissa kuvissa takana oli Mimosa Jallow uima-altaassa. N\u00e4in Mimosasta unta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-1326 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/swimmer-300x180.jpg\" alt=\"\" width=\"328\" height=\"197\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/swimmer-300x180.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/swimmer-768x460.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/swimmer-1024x613.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/swimmer-676x405.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2018\/10\/swimmer.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 328px) 100vw, 328px\" \/><\/p>\n<p><span style=\"font-size: 8pt\">Kuva: Pixabay<\/span><\/p>\n<p>Uutisten laskeminen on nyt p\u00e4\u00e4ttynyt. Vapaudunkohan pakkomielteisest\u00e4 urheilutoimittajien seuraamisesta? Mielt\u00e4ni askarruttaviin kysymyksiin siit\u00e4, millaisia miesvoittoiset urheilutoimitukset ovat ja miksi niiss\u00e4 on niin v\u00e4h\u00e4n naisia, eiv\u00e4t saaneet valaistusta. Sen sijaan ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 Heather Watsonia koskevat kysymykseni ovat juuri sellaisia, joista miesurheilijoiden kohdalla kirjoitetaan varsin paljon. Jos h\u00e4n vain olisi mies, h\u00e4nest\u00e4 olisi varmaan kirjoitettu.<\/p>\n<p>Kokonaisuutena syntyi kuva, ett\u00e4 urheilusivut ovat joka p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 positiivisia roolimalleja pojille, kun taas tytt\u00f6jen on todella vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niit\u00e4. Sen sijaan tarjolla on analyysi\u00e4 siit\u00e4, kuinka vaikeaa ja rankkaa naisurheilijolla on.<\/p>\n<p>Johanna Niemi , prosessioikeuden professori\u00a0Turun yliopisto<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Johanna Niemi Seuraan pakkomielteen omaisesti urheilusivuja. Joka aamu tarkistan, keit\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n on: Ari, Ari, Lari, Jan, Heikki, Jussi-Pekka, Ismo, Jukka, Tero. Onko j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 uusia nimi\u00e4, kuten Maisa? Kaipaan Annaa. Listassani ei ole Valtteria eik\u00e4 Jesse\u00e4, koska pakkomielteeni ei koske urheilijoita vaan urheilutoimittajia. Mietin, millainen tunnelma toimituksessa mahtaa olla. Milt\u00e4h\u00e4n Annasta tuntui? Oliko h\u00e4n harjoittelija? [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5059,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[78,81,84,75],"class_list":["post-1317","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","tag-journalismi","tag-miesurheilu","tag-naisurheilu","tag-urheilu","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5059"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1317"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1317\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1335,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1317\/revisions\/1335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}