{"id":1590,"date":"2019-11-28T09:38:54","date_gmt":"2019-11-28T07:38:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1590"},"modified":"2019-11-28T09:39:01","modified_gmt":"2019-11-28T07:39:01","slug":"vakivallan-ehkaisemisesta-ja-nuorista-lahisuhdevakivallan-nakijoina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2019\/11\/28\/vakivallan-ehkaisemisesta-ja-nuorista-lahisuhdevakivallan-nakijoina\/","title":{"rendered":"V\u00e4kivallan ehk\u00e4isemisest\u00e4 ja nuorista l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan n\u00e4kij\u00f6in\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n\n

Johanna Niemi \u2013 Turun Turvallinen yhteiskunta \u2013 seminaarissa 27.11.2019 pidetty puheenvuoro.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 on puhuttu paljon rikosten ehk\u00e4isemisest\u00e4. Sis\u00e4ministeri Maria Ohisalo on useassa puheenvuorossaan korostanut, ett\u00e4 poliisin tulee panostaa rikosten ehk\u00e4isyyn. Poliisissa toimii ennalta est\u00e4v\u00e4n toiminnon johtaja Jari Taponen, joka twiittailee ja korostaa poliisin ja v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien v\u00e4lisen luottamuksen vahvistamista. Poliisi on jo pitk\u00e4\u00e4n toiminut netiss\u00e4, tarkoituksena rikosten ehk\u00e4iseminen.\u00a0<\/em><\/p>\n

Rikosten ehk\u00e4isemisen ja poliisin ja ihmisten v\u00e4lisen luottamuksen t\u00e4rkeydest\u00e4 on vaikeaa olla eri mielt\u00e4. Totta kai ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Mutta on syyt\u00e4 my\u00f6s kysy\u00e4, mit\u00e4 rikosten ehk\u00e4iseminen oikeastaan tarkoittaa ja miten luottamusta rakennetaan.<\/p>\n

Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kysymysten esitt\u00e4minen on, kun tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 poliisin voimavarat eiv\u00e4t riit\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkien rikosten tutkimiseen. Jo pitk\u00e4\u00e4n on tiedetty, ett\u00e4 ihmisten on tutkittava polkupy\u00f6r\u00e4varkaudet itse esimerkiksi netin myyntipalstoja tutkailemalla. Elokuussa uutisoitiin, ett\u00e4 poliisilla on avaamatta 2000 vihjeviesti\u00e4 netiss\u00e4 tapahtuneista seksuaalirikoksista (HS 14.8.2019). Muutama vuosi sitten poliisiammattikorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan poliisi hoitaa osan kotih\u00e4lytyksist\u00e4 soittamalla puhelimella ja kysym\u00e4ll\u00e4, onko kaikki ok. Naisiin kohdistuvan ja perhev\u00e4kivallan ehk\u00e4isemist\u00e4 ja torjumista koskevan kansainv\u00e4lisen sopimuksen (Istanbulin sopimuksen) t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa valvova komitea totesi, ett\u00e4 huomattavan moni poliisille ilmoitettu l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltatapaus j\u00e4\u00e4 tutkimatta.\u00a0<\/p>\n

Miten n\u00e4m\u00e4 tiedot vaikuttavat rikosten ehk\u00e4isemiseen ja poliisia kohtaan tunnettuun luottamukseen? V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 ne vaikuttavat paljon ja ett\u00e4 niiden vaikutus ulottuu yksitt\u00e4ist\u00e4 rikoksen uhria laajemmalle. \u00a0Ihmisten, olipa etninen tausta mik\u00e4 tahansa, luottamukseen poliisiin vaikuttaa se, miten poliisi suhtautuu heid\u00e4n, heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 tai heid\u00e4n naapureidensa kohtaamaan v\u00e4kivaltaan.<\/p>\n

Erityinen merkitys on sill\u00e4, miten poliisi suhtautuu lasten vanhempaan, yleens\u00e4 \u00e4itiin, kohdistuvaan l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaan. Jo pitk\u00e4\u00e4n on tiedetty, ett\u00e4 \u00e4itiin (tai is\u00e4\u00e4n) kohdistuva v\u00e4kivalta vaikuttaa negatiivisesti lapsiin. Lapset yleens\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t v\u00e4kivallasta. Joskus he hakevat apua, soittavat poliisille, pyyt\u00e4v\u00e4t apua l\u00e4heisilt\u00e4 tai ammattilaisilta, yritt\u00e4v\u00e4t suojella \u00e4iti\u00e4 eri tavoin ja varsinkin nuoret miehet yritt\u00e4v\u00e4t menn\u00e4 v\u00e4liin. Vaikutus ulottuu aikuisuuteen. Jotkut uhriutuvat itse aikuissuhteissaan, jotkut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4kivaltaa ja jotkut toimivat aktiivisesti v\u00e4kivaltaa vastaan. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 kohtaloista ei ole t\u00e4htiin kirjoitettu. Uhriutuminen ja v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00e4minen on tavallisempaa niill\u00e4, jotka ovat lapsena todistaneet v\u00e4kivaltaa, kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole. Silti useimmat kasvavat v\u00e4kivallattomaan aikuisuuteen taustasta riippumatta. Puhe v\u00e4kivallan periytyvyydest\u00e4 on mielest\u00e4ni v\u00e4\u00e4rin ja vahingollista. \u00a0<\/p>\n

Lapsena l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaa kokeneet ja todistaneet kuitenkin kantavat henkisi\u00e4 haavoja mukanaan. Yksi n\u00e4ist\u00e4 haavoista voi olla ep\u00e4luottamus yhteiskunnan instituutioita kohtaan, jos ne ovat laiminly\u00f6neet v\u00e4kivaltaan puuttumisen ja uhrien suojelun. Niiden kymmenien tuhansien lasten ja nuorten kohdalla, jotka kokevat ja todistavat v\u00e4kivaltaa, v\u00e4kivallan ehk\u00e4isy tarkoittaa sen toistumisen ehk\u00e4isy\u00e4. Sen takia ei voida asettaa vastakkain v\u00e4kivaltaan puuttumista ja sen ehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Picture by Alexas Photos, Pixabay<\/p>\n

GREVIO eli v\u00e4kivallan vastaisen sopimuksen (Istanbulin sopimus) toimeenpanoa valvova komitea antoi 2.9.2019 ensimm\u00e4isen Suomea koskevan raporttinsa. Komitea oli huolellisesti perehtynyt Suomen tilanteeseen. Raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jonkin verran kehuja, mutta melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia kehotuksia lis\u00e4t\u00e4 toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

Sopimuksessa v\u00e4kivallan ehk\u00e4isemisell\u00e4 tarkoitetaan ensi sijaisesti v\u00e4kivaltaa ja tasa-arvoa koskevan tiedon julkistamista, sen huomioon ottamista opetussuunnitelmissa ja ammattilaisten koulutuksessa sek\u00e4 mediassa. Lis\u00e4ksi v\u00e4kivallan ehk\u00e4isemisen alla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallan tekij\u00f6ille suunnattuja v\u00e4kivallan v\u00e4hent\u00e4misen ohjelmia. N\u00e4iss\u00e4 kaikissa Suomella on parantamisen varaa. Esimerkiksi keskeisten ammattiryhmien, kuten tuomarien, syytt\u00e4jien ja poliisien, peruskoulutuksessa l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaan on kiinnitetty v\u00e4h\u00e4n, jos lainkaan huomiota. Onneksi vuosina 2010-2015 on tarjottu t\u00e4ydennyskoulutusta, johon osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista.<\/p>\n

V\u00e4kivaltaa kokeneen ja n\u00e4hneen lapsen ja nuoren n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4llaiset ehk\u00e4isev\u00e4t toimet tulevat liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja vaikuttavat liian hitaasti. He tarvitsevat suojelua ja ehk\u00e4isy\u00e4 silloin, kun v\u00e4kivalta tapahtuu. Liian usein he saavat todistaa, ett\u00e4 viranomaiset eiv\u00e4t tee juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan vuodessa tehdyist\u00e4 26.000 kotih\u00e4lytyksest\u00e4 kirjattiin 5.500 ilmoitusta l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallasta –\u00a0 se tarkoittaa, ett\u00e4 80% tapauksista ei tehty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 kirjatuista tapauksista puolet eteni syytt\u00e4j\u00e4lle.\u00a0 Vaikka samaan kotiin olisi tehty toistuvia kotih\u00e4lytyksi\u00e4, se ei lis\u00e4nnyt tapausten kirjaamista ja etenemist\u00e4. \u00a0<\/p>\n

GREVIO listaa joukon tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat t\u00e4h\u00e4n<\/p>\n