{"id":1614,"date":"2020-03-16T10:42:53","date_gmt":"2020-03-16T08:42:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1614"},"modified":"2020-03-16T10:42:56","modified_gmt":"2020-03-16T08:42:56","slug":"osakeyhtion-tarkoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2020\/03\/16\/osakeyhtion-tarkoitus\/","title":{"rendered":"Osakeyhti\u00f6n tarkoitus"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n\n

Johanna Niemi<\/p>\n

Yhdysvaltojen merkitt\u00e4vimpien yritysten johtajat ottivat elokuussa 2019 kantaa yritysten rooliin taloudessa. Kannanoton keskeinen viesti on sitoutuminen yhteiskuntavastuullisuuteen. Yritysjohtajat eiv\u00e4t luovu vapaasta markkinataloudesta, jota he pit\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n talouden, ty\u00f6llisyyden, innovaatioiden ja hyvinvoivan ymp\u00e4rist\u00f6n edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kannanoton k\u00e4rki kohdistui pikavoittoja tavoittelevaan yritystoimintaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Image by\u00a0Gerd Altmann<\/a>\u00a0from\u00a0Pixabay<\/a><\/p>\n

Kannanoton merkityst\u00e4 korostaa, ett\u00e4 sen takana oli 181 yrityksen muodostama Business Roundtable ja allekirjoittajina tunnettujen konsulttiyhti\u00f6iden, useiden rahoitusalan yritysten ja tuotantoyritysten, kuten Coca Colan, John Deeren ja General Motorsin johtajat.<\/p>\n

Kannanotto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viestin yritysten tarkoituksesta korostamalla yritysten tuottamia palveluita ja tuotteita. Kannanotto korostaa yritysten sitoutumista kaikkien sidosryhmien suuntaan, mainiten asiakkaat, ty\u00f6ntekij\u00e4t, alihankkijat, yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen asukkaat, ymp\u00e4rist\u00f6n sek\u00e4 yrityksen osakkaat. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 osakkaat mainitaan samalla viivalla muiden sidosryhmien kanssa, vaan my\u00f6s se, ett\u00e4 ne mainitaan viimeisin\u00e4. Lis\u00e4ksi kannanotto n\u00e4kee osakkeenomistajien intressin\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin sijoittamisen.\u00a0<\/p>\n

Kannanotto merkitsee erilaista n\u00e4kemyst\u00e4 yhti\u00f6iden tarkoitukseen kuin suomalaisessa keskustelussa. Suomen osakeyhti\u00f6lakiin on kirjattu, ett\u00e4 osakeyhti\u00f6n toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhteiskuntavastuullisuutta ei laissa mainita, vaan sit\u00e4 koskeva kannanotto on kirjattu hallituksen esitykseen, jonka mukaan yhteiskuntavastuullisuus toteutuu muun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja mahdollisen yleisen mielipiteen kautta.<\/p>\n

Osakeyhti\u00f6 on markkinatalouden keskeisimpi\u00e4 instituutioita, joka on mahdollistanut sek\u00e4 teollisen vallankumouksen ett\u00e4 nykyisen j\u00e4lkiteollisen talousj\u00e4rjestelm\u00e4n. Silti osakeyhti\u00f6st\u00e4 yhteiskunnallisena instituutiona k\u00e4yd\u00e4\u00e4n varsin v\u00e4h\u00e4n keskustelua. Keskustelua tulisi kuitenkin k\u00e4yd\u00e4 sellaisista kysymyksist\u00e4 kuin, miten osakeyhti\u00f6 on mahdollistanut viime vuosisatojen taloudellisen kasvun ja miten nykyinen k\u00e4sitys osakeyhti\u00f6st\u00e4 pystyy vastaamaan markkinatalouden suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.\u00a0<\/p>\n

Historiallisessa tarkastelussa osakeyhti\u00f6muodon kehityksen pontimena oli koota p\u00e4\u00e4omaa taloudellisiin hankkeisiin, joita yksitt\u00e4inen taloudellinen toimija ei pystynyt rahoittamaan ja joiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 riski\u00e4 kukaan ei pystynyt yksin kantamaan. \"\"Euroopan valtiot laajensivat 1600- ja 1700 lukujen taitteessa kaupank\u00e4ynti\u00e4\u00e4n siirtomaiden ja muiden kaukaisten maiden kanssa. Merikuljetusten rahoittaminen edellytti huomattavien p\u00e4\u00e4omien kokoamista, ja kuljetukset olivat riskialttiita. Toisaalta my\u00f6s voittopotentiaali oli huomattava. Historiallista taustaa vasten osakeyhti\u00f6 voitaisiin n\u00e4hd\u00e4 keinona yhteiskunnallisesti tarpeellisten ja merkitt\u00e4vien hankkeiden toteuttamiseen.<\/p>\n

Osakeyhti\u00f6n tarkoitusta on edelleen aiheellista tarkastella yhteiskunnallisella tasolla, ei vain osakkeenomistajien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yhteiskunnallisena, lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n mahdolliseksi tekem\u00e4n instituution reunaehtoja ja vaikutuksia on voitava tarkastella my\u00f6s kriittisesti eri tieteenalojen kriteereill\u00e4. Piia Aitta on Aalto-yliopistossa vuonna 2019 hyv\u00e4ksytyss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan osoittanut, ett\u00e4 suomalaisessa keskustelussa on sivuutettu muut kuin osakkeenomistajan voitontavoittelua korostavat n\u00e4k\u00f6kulmat.\u00a0<\/p>\n

Talouden kommentaattori Martin Wolf jatkoi keskustelua yritysjohtajien kannanotosta Financial Times lehdess\u00e4. H\u00e4n yhdisti kannanoton p\u00e4\u00e4omamarkkinoiden tilanteeseen, joka on mahdollistanut rahoitussektorin ja suuryritysten huikean menestyksen verrattuna tuotannollisiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. T\u00e4m\u00e4 on osa kehityst\u00e4, joka on johtanut varallisuus- ja tuloerojen kasvuun erityisesti rikkaimman yhden prosentin eduksi sek\u00e4 uusien yritysten toimintaedellytysten heikentymiseen.<\/p>\n

Kuten Wolf toteaa, yritysjohtajien puheenvuoro on vain aloitus. He eiv\u00e4t sijoita itse\u00e4\u00e4n poliittisen keskustelun kent\u00e4lle eiv\u00e4tk\u00e4 ota kantaa siihen, millaisia toimia he odottavat lains\u00e4\u00e4t\u00e4jilt\u00e4, s\u00e4\u00e4ntelij\u00f6ilt\u00e4 ja poliitikoilta. Kuitenkin verokilpailun suitsiminen, infrastruktuurien ja ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4minen, tuotannon muutoksista k\u00e4rsivien aseman helpottaminen ja talouden vakauden turvaaminen vahvistavat my\u00f6s yritysten toiminnan edellytyksi\u00e4.<\/p>\n

Johanna Niemi toimii rikos-ja prosessioikeuden professorina Turun yliopistossa.<\/em><\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johanna Niemi Yhdysvaltojen merkitt\u00e4vimpien yritysten johtajat ottivat elokuussa 2019 kantaa yritysten rooliin taloudessa. Kannanoton keskeinen viesti on sitoutuminen yhteiskuntavastuullisuuteen. Yritysjohtajat eiv\u00e4t luovu vapaasta markkinataloudesta, jota he pit\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n talouden, ty\u00f6llisyyden, innovaatioiden ja hyvinvoivan ymp\u00e4rist\u00f6n edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kannanoton k\u00e4rki kohdistui pikavoittoja tavoittelevaan yritystoimintaan. Image by\u00a0Gerd Altmann\u00a0from\u00a0Pixabay Kannanoton merkityst\u00e4 korostaa, ett\u00e4 sen takana oli 181 yrityksen muodostama Business […]<\/p>\n","protected":false},"author":5059,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-1614","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5059"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1614"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1623,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1614\/revisions\/1623"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1614"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1614"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}