{"id":1674,"date":"2020-08-28T07:46:51","date_gmt":"2020-08-28T05:46:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1674"},"modified":"2020-08-28T07:46:56","modified_gmt":"2020-08-28T05:46:56","slug":"lausunto1-aikuisiin-kohdistuvat-seksuaalirikokset-tyoryhman-ehdotuksesta-seksuaalirikosten-uudistukseksi-om-mietintoja-ja-lausuntoja-20209","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2020\/08\/28\/lausunto1-aikuisiin-kohdistuvat-seksuaalirikokset-tyoryhman-ehdotuksesta-seksuaalirikosten-uudistukseksi-om-mietintoja-ja-lausuntoja-20209\/","title":{"rendered":"Lausunto1. Aikuisiin kohdistuvat seksuaalirikokset: Ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotuksesta seksuaalirikosten uudistukseksi OM, Mietint\u00f6j\u00e4 ja lausuntoja 2020:9"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n\n

Johanna Niemi<\/em><\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4n mietint\u00f6 on otsikoitu Seksuaalirikoslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kokonaisuudistus. Mietint\u00f6\u00e4 voitaisiin kuvata my\u00f6s siten, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kokonaisuudistuksen ja aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten osittaisuudistuksen. Huomattavaa osaa j\u00e4lkimm\u00e4isist\u00e4, kuten raiskauksen kvalifiointi t\u00f6rke\u00e4ksi, seksuaalinen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t, paritus ja seksin ostaminen, uudistetaan vain v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Sen sijaan lapsia koskevat rikokset uudistetaan radikaalisti uuteen uskoon.<\/p>\n

Mietinn\u00f6n keskeisin uudistus, vapaaehtoisen osallistumisen (puutteen) ottaminen raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkist\u00f6ksi on eritt\u00e4in my\u00f6nteinen kehityssuunta. Se kuvastaa voimassa olevaa v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja pakottamiseen perustuvaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 paremmin nykyist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 seksuaalisuudesta, jonka mukaan osapuolten tulisi olla mukana seksuaalisessa kanssak\u00e4ymisess\u00e4 omasta tahdostaan ja vapaaehtoisesti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva: Pedro Figueras, Pixabay<\/em><\/pre>\n
Mietint\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi korkeatasoista ja rohkeaa keskustelua seksuaalirikoksista. Ensimm\u00e4isen kerran niiden yli 20 vuoden aikana, jolloin olen keskustelua seurannut, asioista puhutaan niiden oikeilla nimill\u00e4.<\/p>\n
Seksuaalirikokset loukkaavat useita niiden kohteeksi joutuvan henkil\u00f6n perus- ja ihmisoikeuksia. Vaikka itse rikoksen tekee yksityishenkil\u00f6, valtion katsotaan nykyisin kansainv\u00e4listen ihmisoikeussopimusten nojalla olevan velvollinen s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n asianmukaiset lait, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n riitt\u00e4vist\u00e4 toimintaohjelmista ja ryhtyv\u00e4n yksitt\u00e4istapauksessa toimenpiteisiin, kun sen viranomaisilla on riitt\u00e4v\u00e4 syy ep\u00e4ill\u00e4 loukkauksen tapahtumista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on k\u00e4sitellyt useita seksuaalirikoksia koskevia tapauksia, joissa on ollut kysymys artiklan 3 (julma ja ep\u00e4inhimillinen kohtelu) tai artiklan 8 (yksityisyyden suoja) loukkauksesta (esim. X & Y v Alankomaat 1985; M.C. v Bulgaria 2003).<\/p>\n
Raiskauksen tunnusmerkist\u00f6<\/h2>\n
Vapaaehtoisuuden puute raiskauksen tunnusmerkist\u00f6tekij\u00e4n\u00e4 on hiljattain (2018) omaksuttu Ruotsin laissa raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkist\u00f6ksi. Siten meill\u00e4 on mahdollista hy\u00f6ty\u00e4 naapurimaan kokemuksista. Ruotsalaisen arviointitutkimuksen mukaan lain soveltaminen on p\u00e4\u00e4osin sujunut hyvin. Tulkinta- ja rajanvetotilanteita esiintyy jonkin verran, mutta niin oli aikaisemmankin lain kanssa (Br\u00e5 2020:6 Den nya samtyckeslagen).<\/p>\n
Mietinn\u00f6ss\u00e4 ei ehdoteta raiskauksen tuottamuksellista tekomuotoa, joka on olemassa Ruotsin uudessa (2018) laissa ja Norjassa jo ennest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Vapaaehtoisuuden puute ei tule poistamaan kaikkia lain tulkintaan ja raiskausten k\u00e4sittelyyn liittyvi\u00e4 ongelmia. Sen suhde 1 \u00a7:n ehdotettuun 2 momenttiin saattaa olla semanttisesti ongelmallinen, sill\u00e4 2 momentissa kuvataan nykyisen lain mukaisia tilanteita, joissa on kysymys nimenomaan vapaaehtoisuuden puutteesta. Arvioisin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan aiheudu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n
Ehdotettu RL 20:1:n 2 momentti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nykyiseen lakiin verrattuna t\u00e4rkeit\u00e4 uudistuksia, joiden avulla voitaneen korjata er\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamisessa esiin tulleita ongelmia. Sen 1-kohta koskee v\u00e4kivallan ja uhkauksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lainkohdan perusteluissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallan vakavuutta ja todetaan, ett\u00e4 \u201dV\u00e4kivallaksi voidaan katsoa liev\u00e4kin voimank\u00e4ytt\u00f6.\u201d (s. 153) ja luetellaan esimerkkej\u00e4, kuten kiinni- ja aloillaan pit\u00e4minen, kaataminen, ty\u00f6nt\u00e4minen jne. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llaista v\u00e4kivaltaa ei aina ole tunnistettu raiskauksen tunnusmerkist\u00f6tekij\u00e4n\u00e4, mist\u00e4 syyst\u00e4 olisi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulutusta oikeudellisille toimijoille ja kiinnitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kysymykseen erityist\u00e4 huomiota. (Alaattino\u011flu, Kainulainen & Niemi, Raiskausrikosten eteneminen rikosprosessissa. Turun yliopisto 2020. https:\/\/www.utu.fi\/sites\/default\/files\/public%3A\/\/media\/file\/raiskausrikosten-eteneminen-rikosprosessissa-2020.pdf<\/a>.)<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esiin tullut ongelma on se, ett\u00e4 toisen avutonta tai pelkotilaa koskevan tunnusmerkist\u00f6tekij\u00e4n arviointi on ollut vaikeaa. Ehdotuksen 1 \u00a7:n 2 mom 2-kohdassa ehdotetaan, ett\u00e4 arkaainen ilmaus \u201dkykenem\u00e4t\u00f6n puolustamaan itse\u00e4\u00e4n tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan\u201d korvataan ilmauksella \u201dei ole mahdollisuutta muodostaa tai ilmaista tahtoaan.\u201d Siten vanhakantaisesta puolustautumisen vaatimuksesta luovutaan, mik\u00e4 on eritt\u00e4in kannatettava ehdotus. Lis\u00e4ksi kohtaan on lis\u00e4tty \u201dheikentynyt tajunnantila, voimakas p\u00e4ihtymystila ja tilanteen \u00e4killisyys\u201d. N\u00e4m\u00e4 muutokset ovat tarpeellisia ja ne tulevat ohjaamaan lain soveltamista tilanteissa, joissa uhrin tila ei nykyisen lain mukaan ole t\u00e4ytt\u00e4nyt lainkohdan vaatimuksia, vaikka uhri selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ei ole vapaaehtoisesti osallistunut seksuaaliseen kanssak\u00e4ymiseen.<\/p>\n
Ehdottaisin, ett\u00e4 perusteluihin lis\u00e4tt\u00e4isiin, ett\u00e4 pelkotila tai avuttomuus on useimmiten todettavissa, kun rikoksentekij\u00f6it\u00e4 on useampia. T\u00e4llaisissa tilanteissa tekij\u00f6iden ei juuri tarvitse turvautua v\u00e4kivaltaan.<\/p>\n
T\u00f6rke\u00e4 raiskaus ja seksuaalisen kajoamisen t\u00f6rke\u00e4 tekomuoto<\/h2>\n
Raiskauksen ja seksuaalisen kajoamisen t\u00f6rke\u00e4n tekomuodon kriteerit esitet\u00e4\u00e4n muotoiltaviksi samalla tavoin. Tekij\u00f6it\u00e4, jotka tekev\u00e4t \u2013 kokonaisharkinta huomioon ottaen \u2013 raiskauksesta t\u00f6rke\u00e4n, on jonkin verran uudistettu. Mietinn\u00f6n ongelma on kuitenkin se, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ei systemaattisesti pohdita Istanbulin sopimuksen raskauttavia seikkoja koskevan 46 artiklan valossa. Olisi my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia avoimesti niit\u00e4 valta-asetelmia, jotka tekev\u00e4t uhreista erityisen haavoittuvia ja teoista erityisen vahingollisia, kuten l\u00e4hisuhteet, riippuvainen asema, vammaisuus ja muut vastaavat seikat. \u00a0<\/p>\n
Sek\u00e4 nykyisess\u00e4 laissa ett\u00e4 ehdotuksessa t\u00f6rkeys-kriteerien painotus on v\u00e4kivallan vakavuudessa. Ehdotuksessa ehdotetaan tekov\u00e4lineen sijasta k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n termi\u00e4 \u201dvakavaa v\u00e4kivaltaa\u201d, mik\u00e4 on positiivista, sill\u00e4 tekov\u00e4linekeskeisyys on sulkenut pois hyvinkin vakavia tekoja, kuten kuristamista.<\/p>\n
Sen sijaan haavoittuvan uhrin n\u00e4k\u00f6kulmaa ei t\u00f6rkeys-perusteissa tuoda esiin (Istanbulin sopimus art 46.c). Uhrin haavoittuvan aseman voidaan ajatella sis\u00e4ltyv\u00e4n nykyisen lain ja ehdotuksen kohtiin \u201derityisen raaka, julma tai n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4 tekotapa\u201d tai \u201derityisen tuntuvaa henkist\u00e4 tai ruumiillista k\u00e4rsimyst\u00e4\u201d. Pit\u00e4isin kuitenkin aiheellisena todeta uhrin erityisen haavoittuvuuden nimenomaisesti, jotta n\u00e4it\u00e4 tilanteita ei sivuutettaisi t\u00f6rke\u00e4n raiskauksen tulkinnassa. Esimerkiksi vammaiset naiset ovat erityisess\u00e4 vaarassa joutua seksuaalisen v\u00e4kivallan uhreiksi, ja jotkut seksuaalirikostentekij\u00e4t tietoisesti kohdistavat tekonsa heihin.<\/p>\n
Uhrille aiheutetut vammat ja k\u00e4rsimys ovat esill\u00e4 kahdessa kohdassa (nykyinen laki 1 ja 2 kohta, ehdotus 1 ja 3 kohta). Systemaattisesti n\u00e4m\u00e4 kohdat liittyv\u00e4t l\u00e4hemmin toisiinsa kuin vammat ja v\u00e4kivalta, jotka ehdotetaan yhdistett\u00e4v\u00e4ksi 1 kohdassa. Vaikka mietinn\u00f6ss\u00e4 muuten rohkeasti nostetaan keskusteluun vaikeita aiheita, perusteluissa ei avata sit\u00e4, miten on ajateltu tulkittavan tilanteita, joissa raiskaus johtaa raskauteen tai sukupuolitautiin. Onko raskaus tuntuvaa henkist\u00e4 ja ruumiillista k\u00e4rsimyst\u00e4? HIV lienee 1-kohdassa tarkoitettu vakava sairaus, mutta miten suhtaudutaan muihin tauteihin?<\/p>\n
Istanbulin sopimuksesta on syyt\u00e4 viel\u00e4 nostaa esiin 46 artiklan a-kohta, jonka mukaan raskauttavia seikkoja tulisi olla teon kohdistuminen partneriin tai perheen j\u00e4seneen sek\u00e4 valta-aseman v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt teko. Samoin tekojen toistumisen tulisi sopimuksen mukaan olla raskauttava seikka (b-kohta). Toistuvuus on tyypillist\u00e4 l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallalle.<\/p>\n
Henkil\u00f6kohtainen mielipiteeni on, ett\u00e4 teon suunnitelmallisuus tulisi tunnistaa raskauttavana seikkana. Suunnitelmallisuuteen viittaavat piirteet ovat tavallisia kahden tekij\u00e4n yhteistoimin toteuttamissa raiskauksissa. Nykyisin suunnitelmallisia piirteit\u00e4 esiintyy nettituttavuuksien solmimisessa erityisesti nuorempien uhrien kanssa. Jotta suunnitelmallisuus otettaisiin tutkinnassa ja oikeusk\u00e4sittelyss\u00e4 huomioon, se tulisi nimenomaisesti mainita, eik\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ole, ett\u00e4 se voi olla osa erityisen n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekotapaa.<\/p>\n
T\u00f6rkeys-kriteereihin sis\u00e4ltyy sek\u00e4 niit\u00e4, jotka jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tekev\u00e4t teosta t\u00f6rke\u00e4n, ett\u00e4 niit\u00e4, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4ksi kokonaisharkintaa. Alla olevassa ehdotuksessa on tehty ero n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4. Kohta 4 on kokonaisharkintaa edellytt\u00e4vien joukossa sen vuoksi, ett\u00e4 k\u00e4rsimyksen arvottaminen on hyvin subjektiivista ja sen arviointi vaikeaa. Monen mielest\u00e4 raiskaus aina aiheuttaa erityisen tuntuvaa k\u00e4rsimyst\u00e4, mutta pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 halutaan korostaa tilanteen aiheuttamaa poikkeuksellista kauheutta.<\/p>\n
Ehdotus<\/strong><\/p>\n
2 \u00a7 T\u00f6rke\u00e4 raiskaus <\/strong><\/p>\n
Jos raiskaus<\/em><\/p>\n