{"id":1743,"date":"2021-01-28T10:19:43","date_gmt":"2021-01-28T08:19:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1743"},"modified":"2021-01-28T10:19:45","modified_gmt":"2021-01-28T08:19:45","slug":"vakivallalla-uhkaamiseen-pitaa-puuttua-myos-lahisuhteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2021\/01\/28\/vakivallalla-uhkaamiseen-pitaa-puuttua-myos-lahisuhteissa\/","title":{"rendered":"V\u00e4kivallalla uhkaamiseen pit\u00e4\u00e4 puuttua my\u00f6s l\u00e4hisuhteissa"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n\n<p>Johanna Niemi, Tuuli Hong, 23.1.2021 HS<\/p>\n<p><em>Ty\u00f6- ja luottamusteht\u00e4viss\u00e4 oleviin kohdistuvan uhkailun kitkeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta parempaa lain suojaa tarvitaan my\u00f6s perhepiiriss\u00e4.\u00a0Viimeaikaiset tapahtumat Yhdysvalloissa, Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja jopa Suomessa ovat nostanee poliittisen v\u00e4kivallan, siihen yllytt\u00e4misen ja poliitikkojen uhkaamisen julkisen keskustelun kohteeksi. Suomessa tuoreita esimerkkej\u00e4 ovat entisen p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n (kesk) pahoinpitely ja ministeri Maria Ohisaloon (vihre\u00e4t) netiss\u00e4 kohdistuneet uhkaukset, jotka eteniv\u00e4t k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen asti. Muutkin poliitikot ovat kohdanneet vakavia uhkauksia, mutta harva haluaa tehd\u00e4 niist\u00e4 rikosilmoitusta. Siihen voi olla erilaisia syit\u00e4, kuten uhkausten ja v\u00e4kivallan lis\u00e4\u00e4ntymisen pelko tai haluttomuus esiinty\u00e4 v\u00e4kivallan uhrin roolissa.<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1746 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation-300x300.jpg\" alt=\"\" width=\"381\" height=\"381\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation-300x300.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation-1024x1024.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation-768x768.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation-676x676.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-content\/uploads\/sites\/126\/2021\/01\/accusation.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 381px) 100vw, 381px\" \/><\/p>\n<p>Ongelma on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n tiedossa, ja siihen on puututtu uudistuksella, joka on parhaillaan eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Ehdotus muuttaisi vakavan v\u00e4kivallalla tai muulla rikoksella uhkaamisen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, kun se kohdistuu henkil\u00f6\u00f6n h\u00e4nen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tai julkisen luottamusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vuoksi. Nykyisin laitonta uhkausta koskevan rikosep\u00e4ilyn tutkinta ja syytteen nostaminen edellytt\u00e4v\u00e4t asianomistajan eli\u00a0 rikoksen uhrin tekem\u00e4\u00e4 syytt\u00e4mispyynt\u00f6\u00e4 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nen tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 rikosilmoitusta.<\/p>\n<p>Ehdotukselle on hyv\u00e4t perusteet, sill\u00e4 t\u00e4llaisten uhkausten vakavuudesta ja yleisyydest\u00e4 on tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4kivalta sis\u00e4ltyy ehdotukseen. Ty\u00f6v\u00e4kivaltaa koetaan erityisesti asiakaspalveluteht\u00e4viss\u00e4 esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Rikosilmoituksen tekeminen asiakkaan tekemist\u00e4 uhkauksista voi olla korkean kynnyksen takana, sill\u00e4 se vaikeuttaa asiakasty\u00f6t\u00e4. Uhkauksien vakavuutta voi joskus olla vaikeaa arvioida.<\/p>\n<p>Ehdotus ei kuitenkaan koske muuta kuin poliitikkoihin ja ty\u00f6ntekij\u00f6ihin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa. Tutkimustiedon perusteella vakavia uhkauksia liittyy my\u00f6s l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaan, kunniaan liittyv\u00e4\u00e4n v\u00e4kivaltaan ja muuhun toistuvaan v\u00e4kivaltaan. Usea l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan uhri on kuvannut kokemustaan siten, ett\u00e4 henkinen v\u00e4kivalta oli pahempaa kuin fyysinen. Niin sanotussa kunniaan liittyv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4kivallassa uhkaukset ovat yleens\u00e4 oleellinen osa nuoreen naiseen tai tytt\u00f6\u00f6n kohdistuvaa kontrollia. My\u00f6s heid\u00e4n voi olla vaikeaa tehd\u00e4 uhkauksista rikosilmoitusta. Merkitt\u00e4v\u00e4 syy on v\u00e4kivallan pelko. Mit\u00e4 enemm\u00e4n uhri pelk\u00e4\u00e4, sit\u00e4 harvemmin h\u00e4n uskaltaa tehd\u00e4 rikosilmoituksen.<\/p>\n<p>L\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan uhrin korkea kynnys tehd\u00e4 rikosilmoitus on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tunnistettu pahoinpitelyrikoksissa. Tavanomaiset pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia, samoin l\u00e4hisuhteessa tehty liev\u00e4kin pahoinpitely, jos ep\u00e4illyll\u00e4 on valta-asema uhriin n\u00e4hden. Rikostutkinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta uhkauksien selvitt\u00e4minen voi onnistua jopa helpommin kuin fyysisen v\u00e4kivallan, sill\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postit, tekstiviestit, somepostaukset ja uhkaussoitot voidaan tallentaa.<\/p>\n<p>Vakavaa v\u00e4kivallan uhkaa kokevien tavallisten ihmisten asettaminen eri asemaan ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tai poliittista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 hoitavan henkil\u00f6n kanssa uhkauksien rikostutkinnan ja syytteen nostamisen suhteen ei ole perusteltua. Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, rikosten uhrit eiv\u00e4t ole yhdenvertaisia lain edess\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4kivallan uhrien ihmisoikeudet toteudu. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ihmisoikeusasiakirjoissa naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa tarkastellaan nykyisin naisten ihmisoikeuksien toteutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi niin sanottu Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ja perhev\u00e4kivallan ehk\u00e4isemisest\u00e4 ja torjumisesta samoin kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin edellytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4senvaltioilta tehokkaita toimia v\u00e4kivaltaa vastaan. Vakava uhkaaminen v\u00e4kivallalla on henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa ja johtaa usein fyysiseen, vakavaankin v\u00e4kivaltaan.\u00a0<\/p>\n<p>Suomen on Euroopan Unionin perusoikeusviraston tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittu kuuluvan valtioihin, joissa naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta on yleist\u00e4. Istanbulin sopimus edellytt\u00e4\u00e4 laaja-alaista v\u00e4kivallan torjuntaa. Uhkailu on syyt\u00e4 ottaa vakavasti, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen ihmisoikeusvelvoitteiden t\u00e4ytt\u00e4miseksi, vaan my\u00f6s v\u00e4kivallan uhrien suojelemiseksi.<\/p>\n<p><em>Johanna Niemi,\u00a0Prosessioikeuden professori, Turun yliopisto<\/em><\/p>\n<p><em>Tuuli Hong,\u00a0Oikeustieteen tohtori, lakimies<\/em><\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Johanna Niemi, Tuuli Hong, 23.1.2021 HS Ty\u00f6- ja luottamusteht\u00e4viss\u00e4 oleviin kohdistuvan uhkailun kitkeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta parempaa lain suojaa tarvitaan my\u00f6s perhepiiriss\u00e4.\u00a0Viimeaikaiset tapahtumat Yhdysvalloissa, Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja jopa Suomessa ovat nostanee poliittisen v\u00e4kivallan, siihen yllytt\u00e4misen ja poliitikkojen uhkaamisen julkisen keskustelun kohteeksi. Suomessa tuoreita esimerkkej\u00e4 ovat entisen p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n (kesk) pahoinpitely ja ministeri Maria Ohisaloon (vihre\u00e4t) [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5059,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[51,54,249,246,243],"class_list":["post-1743","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","tag-istanbulin-sopimus","tag-lahisuhdevakivalta","tag-poliittinen-vakivalta","tag-vakivallalla-uhkaaminen","tag-vakivalta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5059"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1743"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1749,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1743\/revisions\/1749"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}