{"id":1796,"date":"2022-04-04T08:13:54","date_gmt":"2022-04-04T06:13:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/?p=1796"},"modified":"2022-04-04T08:13:56","modified_gmt":"2022-04-04T06:13:56","slug":"he-7-2021-sukupuoli-rangaistuksen-koventamisperusteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/2022\/04\/04\/he-7-2021-sukupuoli-rangaistuksen-koventamisperusteena\/","title":{"rendered":"HE 7\/2021 Sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteena"},"content":{"rendered":"\n
Tweet<\/a><\/div>\n\n

Esityksen tavoite: puuttua maalittamiseen<\/h2>\n

Johanna Niemi<\/p>\n

Maalittaminen on vakava ongelma, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siihen pyrit\u00e4\u00e4n puuttumaan my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n keinoin.<\/em><\/p>\n

\u2019Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti puuttua nykyist\u00e4 vahvemmin j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen h\u00e4irint\u00e4\u00e4n, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonv\u00e4lityst\u00e4.\u2019 s 11<\/em><\/p>\n

Esityksen tavoitteisiin kuuluu parantaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muuttaa asenteita (s. 16). Siten esityksen tavoitteet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja kannatettavia.<\/p>\n

Tutkimusten ja arkip\u00e4iv\u00e4n kokemusten perusteella tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maalittaminen ja vihapuhe verkossa kohdistuvat usein ankarammin naisiin kuin miehiin. Siten maalittaminen ja vihapuhe ovat omiaan rajoittamaan erityisesti naisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva Pixabay<\/pre>\n
Sukupuolen lis\u00e4\u00e4minen rikoksen koventamisperusteisiin on yksi, mutta ei riitt\u00e4v\u00e4 keino puuttua maalittamiseen. Erityisesti oikeushenkil\u00f6n rangaistusvastuun lis\u00e4\u00e4minen er\u00e4isiin sananvapausrikoksiin voi olla tehokas keino maalittamista vastaan. T\u00e4ss\u00e4 kohdin on syyt\u00e4 muistuttaa Istanbulin sopimuksen (2011) 17 artiklasta:<\/p>\n
Ottaen asianmukaisesti huomioon sananvapauden sek\u00e4 yksityisen sektorin, tieto- ja viestint\u00e4tekniikan alan ja joukkoviestinten riippumattomuuden osapuolet kannustavat yksityist\u00e4 sektoria, tieto- ja viestint\u00e4tekniikan alaa ja joukkoviestimi\u00e4 osallistumaan toimintaperiaatteiden kehitt\u00e4miseen ja t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon sek\u00e4 asettamaan suuntaviivoja ja itses\u00e4\u00e4ntelyvaatimuksia, joilla ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kunnioitusta heid\u00e4n arvoaan kohtaan.<\/p>\n
Esityksest\u00e4 ei k\u00e4y ilmi, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt ko. artiklan toimeen panemiseksi.<\/p>\n
Sukupuoli motiivina<\/h2>\n
Sukupuoli ja muut RL 6:5.1:n 4 kohdassa mainitut syrjiv\u00e4t motiivit ovat kuitenkin laajempi kysymys kuin sosiaalisessa mediassa tapahtuva h\u00e4irint\u00e4 ja maalittaminen. Kuten esityksess\u00e4 tuodaan esiin, esimerkiksi rasistiset motiivit esiintyv\u00e4t usein v\u00e4kivaltarikosten yhteydess\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on syyt\u00e4 tarkastella kahta kysymyst\u00e4: sukupuolen k\u00e4sitett\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoitettua soveltamista v\u00e4kivallan yhteydess\u00e4.<\/p>\n
Sukupuolen k\u00e4site<\/h2>\n
HE sitoutuu selke\u00e4sti kaksinapaiseen (bin\u00e4\u00e4riseen) sukupuolen k\u00e4sitteeseen: \u2019Sukupuolella tarkoitetaan naisia ja miehi\u00e4.\u2019 (esim. s. 21):<\/p>\n
\u00a0\u2019Sukupuoleen liittyv\u00e4n vihavaikuttimen soveltamisen kannalta olennaista olisi ep\u00e4illyn\/tekij\u00e4n tekem\u00e4 oletus kohteen sukupuolesta miehen\u00e4 tai naisena ja rikoksen tekeminen sen perusteella.\u2019 (s. 13)<\/p>\n
Nykyisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen, psykologisen ja sukupuolen tutkimuksen tuottaman tiedon perusteella tiukan bin\u00e4\u00e4rinen sukupuolen k\u00e4site on vanhanaikainen ja rajoittava. T\u00e4m\u00e4 on huomioitu my\u00f6s tasa-arvolain h\u00e4irint\u00e4\u00e4 koskevissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4, jotka koskevat my\u00f6s sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaa h\u00e4irint\u00e4\u00e4. Muilta osin tasa-arvolaki edustaa melko perinteist\u00e4 mies\/nainen k\u00e4sitemaailmaa, mutta se onkin vuodelta 1986.<\/p>\n
Kysymys on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimusten mukaan trans-henkil\u00f6ill\u00e4 on enemm\u00e4n syrjint\u00e4kokemuksia kuin mill\u00e4\u00e4n muulla ihmisryhm\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s seksuaalinen suuntautuminen on tavallinen syrjint\u00e4peruste.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on toki HE:n perusteluissa pyritty ottamaan huomioon, sill\u00e4 \u2019uhrin sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai niin sanottuun intersukupuolisuuteen liittyv\u00e4 teon motiivi tulisi jatkossakin nykyiseen tapaan huomioon otettavaksi vihavaikutinta koskevassa koventamisperustes\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 mainittuna muuna rinnasteisena vaikuttimena\u2019 eik\u00e4 soveltamisalasta perustelujen mukaan ole ep\u00e4selvyytt\u00e4. (s. 14).<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 edet\u00e4\u00e4n hieman erikoisella tavalla eli keskeinen vihapuheen ja v\u00e4kivaltaisenkin viharikollisuuden motiivi huomioidaan vain yleislausekkeessa, jollaisen soveltaminen vaatii suurempaa tarkkaavaisuutta kuin lainkohdassa erikseen mainitut perusteet. Kuten Sis\u00e4ministeri\u00f6, Tuomioistuinvirasto, Seta ry, Tasa-arvovaltuutettu, Naisj\u00e4rjest\u00f6jen keskusliitto ry, Amnesty, Trasek ry, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, Demla ry ja Suomen Psykologiliitto ry ovat lausuntopalautteessa tuoneet esiin, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu olisi hyv\u00e4 niemenomaisesti mainita lainkohdassa. <\/em><\/p>\n
HE:n perusteluissa mainitaan muutamassa kohdin niin sanottu miesviha (s. 14 ja 16). Sellaista ei saa hyv\u00e4ksy\u00e4. Kun k\u00e4site mainitaan, olisi hyv\u00e4 ottaa esiin my\u00f6s, miten sellainen tulee esiin. Tyypillisesti kysymys on homottelusta \u2013 ilman ett\u00e4 vakavissaan otetaan kantaa ko. henkil\u00f6n seksuaaliseen suuntautumiseen \u2013 tai muusta mieskuntoisuutta v\u00e4heksyv\u00e4st\u00e4 ilmaisusta. Kysymys on vaikea, eik\u00e4 sen laajempaan k\u00e4sittelyyn ole t\u00e4ss\u00e4 tarvetta eik\u00e4 mahdollisuutta. \u00a0<\/p>\n
Suhde v\u00e4kivaltarikoksiin<\/h2>\n
Kuten esityksess\u00e4 tuodaan esiin, nykyisi\u00e4 koventamisperusteita ja erityisesti etnisyyteen liittyvi\u00e4 perusteita sovelletaan \u2013 silloin kun niit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sovelletaan \u2013 nimenomaan v\u00e4kivaltarikosten yhteydess\u00e4 (esim. s. 21). Esityksess\u00e4 kuitenkin argumentoidaan voimakkaasti sen puolesta, ett\u00e4 sukupuolta koventamisperusteena ei tulisi soveltaa naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan yhteydess\u00e4:<\/p>\n
Nykyisi\u00e4 vihavaikuttimia koskevat koventamisperusteet eiv\u00e4t sovellu, jos esimerkiksi teon kohdistuminen tietyn ryhm\u00e4n edustajaan johtuu sattumasta. Vastaavasti esimerkiksi v\u00e4kivaltaan syyllistyv\u00e4n teon vaikutin ei useinkaan liity uhrin sukupuoleen tai uhrin alistamiseen sukupuolensa edustajana. Vaikutin voi olla esimerkiksi kosto, mustasukkaisuus, parisuhteen tila, raha-asiat, velkominen taikka lasten huoltoon liittyv\u00e4t ongelmat. Samoin n\u00e4kemyserot poliittista kysymyksist\u00e4 voivat joskus saada ilmiasukseen seksuaaliss\u00e4vytteisi\u00e4 loukkauksia, jolloin teon varsinaista vaikutinta voi olla vaikea erottaa tai motiiveja on useita. (s. 13).<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sukupuoleen liittyv\u00e4\u00e4n nimittelyyn useinkin syyllistyt\u00e4\u00e4n mielenkuohussa, jonka alkuper\u00e4inen syy ja vaikutin voi olla muu kuin yleinen sukupuoleen kohdistuva viha. Sukupuolta teon vaikuttimena koskevan koventamisperusteen soveltamisen kynnyksen on siten perusteltua olla n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa korkea.\u00a0 (s. 13).<\/p>\n
Toisin kuin esityksess\u00e4 annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, naisiin kohdistuvassa v\u00e4kivallassa ei ole kysymys sattumasta.<\/em> V\u00e4kivalta kohdistuu henkil\u00f6ihin nimenomaan sen vuoksi, ett\u00e4 he ovat naisia. Kysymys on rakenteellisesta ongelmasta.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 ei toki voida samaistaa yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n motiiveihin. Sen vuoksi kysymys sukupuolesta koventamisperusteena v\u00e4kivaltarikosten kohdalla on vaikea, kuten esityksess\u00e4kin tuodaan esiin. Nykyisess\u00e4 alan tutkimuksessa kuten my\u00f6s kansainv\u00e4lisoikeudellisissa instrumenteissa (Istanbulin sopimus, YK:n naisten asemaa koskevan yleissopimuksen tulkinta, YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmat) naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n sukupuolten v\u00e4lisen ep\u00e4tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vakavissa tapauksissa on tutkimusten mukaan kysymys jatkuvasta kontrollista, johon sis\u00e4ltyy verbaalista, fyysist\u00e4 ja some-kontrollia. Sukupuolta teon motiivina tulisi tulkita t\u00e4st\u00e4 kontekstista k\u00e4sin.<\/p>\n
On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sukupuolta koventamisperusteena ei haluta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liian kevyesti \u2013 yleens\u00e4kin koventamisperusteiden k\u00e4ytt\u00e4minen on suhteellisen harvinaista. Olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdentaa koventamisperuste tilanteisiin, joissa kysymys on vakavasta kontrollista ja joissa kontrollitarkoitus ja sen perustelu liittyy sukupuoleen, sukupuolirooleihin ja n\u00e4kemykseen naisen asemasta. Yleens\u00e4 t\u00e4llainen tarkoitus ilmenee sanoissa (\u2019huora\u2019, \u2019akka\u2019, ulkon\u00e4\u00f6n kommentointi, niin sanotusti kunniaperusteinen arvostelu jne.) tai hyvin perinteisiin sukupuolirooleihin liittyv\u00e4ss\u00e4 arvostelussa ja kontrollissa, esimerkiksi korostuneena arvosteluna niin sanotusti naisille kuuluvien kotit\u00f6iden hoitamisesta. \u00a0<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4t lausunnonantajat (Amnesty, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE ja Tasa-arvovaltuutettu) katsoivat, ett\u00e4 sukupuoleen perustuvaa vaikutinta koventamisperusteena tulisi soveltaa l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaan yleisten mittaamisperusteiden sijasta tai ett\u00e4 (Turun hovioikeus) sukupuoli s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 l\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta uudeksi koventamisperusteeksi.<\/p>\n
Kuten lausunnonantajat, t\u00e4ss\u00e4 kohdin on syyt\u00e4 viitata Istanbulin sopimukseen, jonka mukaan sek\u00e4 sukupuolen ett\u00e4 v\u00e4kivaltarikoksen kohdistamisen l\u00e4heiseen tulisi olla koventamisperuste.<\/em><\/p>\n
Johanna Niemi toimii Helsingin yliopistossa oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina.<\/p>\n\n
Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Esityksen tavoite: puuttua maalittamiseen Johanna Niemi Maalittaminen on vakava ongelma, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siihen pyrit\u00e4\u00e4n puuttumaan my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n keinoin. \u2019Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti puuttua nykyist\u00e4 vahvemmin j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen h\u00e4irint\u00e4\u00e4n, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonv\u00e4lityst\u00e4.\u2019 s 11 Esityksen tavoitteisiin kuuluu parantaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muuttaa asenteita (s. 16). Siten […]<\/p>\n","protected":false},"author":5059,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[284,29,283,285,149],"class_list":["post-1796","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-finnish","tag-hallituksen-esitys","tag-istanbul-convention","tag-maalittaminen","tag-rikoksen-koventamisperuste","tag-sukupuoli","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1796","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5059"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1796"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1796\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1797,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1796\/revisions\/1797"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1796"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1796"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/asla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1796"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}