{"id":106,"date":"2017-09-07T10:29:24","date_gmt":"2017-09-07T10:29:24","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/?p=106"},"modified":"2017-09-07T10:42:04","modified_gmt":"2017-09-07T10:42:04","slug":"open-university-netherlands-opettaa-tutkii-ja-kehittaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/2017\/09\/07\/open-university-netherlands-opettaa-tutkii-ja-kehittaa\/","title":{"rendered":"Open University Netherlands opettaa, tutkii ja kehitt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraileva professori <em>Els Boshuizen<\/em> oli <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/els.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-111 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/els-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/els-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/els-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/els-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/els-400x300.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>keskeisess\u00e4 roolissa onnistuneen vierailun suunnittelussa. Els j\u00e4rjesti tapaamisia kiinnostuksen kohteitteni mukaan eli avoimen yliopiston toiminnasta yleisesti, opettajien koulutuksesta ja tuesta, opetusteknologiasta, mooceista sek\u00e4 lyhyttutkinnoista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.ou.nl\/web\/open-universiteit\/cijfers-en-feiten\">Hollannin avoin yliopisto<\/a> on itsen\u00e4inen avoin yliopisto, jossa on kolme tiedekuntaa 1) Humanities and Law, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/OU.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-116 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/OU-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/OU-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/OU-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/OU-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/OU-400x300.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>2) Management, Science &amp; Technology and 3) Psychology and Educational Sciences, 15 000 opiskelijaa ja opettajia n. 250 (koko henkil\u00f6kunta Heerleniss\u00e4 on n. 499). P\u00e4\u00e4asiassa Hollannin avoimen opetus tapahtuu verkossa, mutta my\u00f6s l\u00e4hitapaamisia on lis\u00e4tty viime vuosina siten, ett\u00e4 niit\u00e4 on esim. kaksi kertaa vuodessa intensiivisin\u00e4 viikonloppuina. Pari opetustilaa\u00a0on muualla Hollannissa ja suunnitteilla on tutkijoiden tila Utrechtiin, joka olisi kohtuullisten yhteyksien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Amsterdamista Heerleniin on vaikea houkutella akateemisia ihmisi\u00e4 sen teollisen historian takia. Heerleniin sijoitettiin kansallisia laitoksia kun kivihiilikaivokset lopettivat toimintansa 70-luvulla ja Heerleniss\u00e4 asuvat l\u00e4hinn\u00e4 avoimen yliopiston hallinnossa ty\u00f6skentelev\u00e4t ja muu henkil\u00f6kunta pendel\u00f6i Heerleniin t\u00f6ihin l\u00e4hikaupungeista (esim. Maastricht tai Valkenburg).<\/p>\n<h1><strong>Meeting with Prof Marco Kaltz on Openness: MOOCs and Masterclasses; OU experiences and plans<\/strong><\/h1>\n<p>Marco kertoi mooc-projekteista ja miksi OU tekee mooceja:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Valorisaatio: Avoimen yliopiston toiminnasta osa on valorisaatiota ja mooc:it ovat oivallinen tapa t\u00e4m\u00e4n toteuttamiseen.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Joustava opiskelumahdollisuus:<\/strong> Maisteriopiskelijoille mooc:it ovat paikka kokeilla joustavia opintoja<\/li>\n<li><strong>Kokeilut ja kehitt\u00e4minen:<\/strong> Mooc:it ovat oiva kokeilualusta ja mooc:ien avulla voidaan tehd\u00e4 tutkimusta<\/li>\n<li><strong>N\u00e4yteikkuna avoimen yliopiston pedagogiikasta:<\/strong> Avoimen yliopiston periaatteet toteutuvat moocs:eissa eli oppiminen on teht\u00e4v\u00e4perustaista (task-based)<\/li>\n<\/ol>\n<p><a href=\"https:\/\/echo360.org.uk\/media\/c0ecc87c-bbe0-4083-bc2e-c66031b52a89\/public\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Katso Marcon haastattelu.<\/a><\/p>\n<h1>Meeting with Dr Olga Firssova, director of studies of the MSc course on Educational Sciences<\/h1>\n<p>Verkossa teht\u00e4vien maisteriopintojen lis\u00e4ksi avoimessa yliopistossa pidet\u00e4\u00e4n yhden p\u00e4iv\u00e4n <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/olga-firssova.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-112 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/olga-firssova-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/olga-firssova-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/olga-firssova-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/olga-firssova-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/olga-firssova-400x300.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>seminaareja, joihin saadaan keynote-puhujia jopa ilman korvauksia. N\u00e4in opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tapaamaan oman alansa guruja, vaikka suuri osa opinnoista tehd\u00e4\u00e4n verkossa. Pienell\u00e4 rahalla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n siis opiskelijoille ja opettajille merkityksellisi\u00e4 kohtaamisia. Opiskelijat tekev\u00e4t p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 <em>review<\/em>-artikkelin eli oppimisprosessi jatkuu seminaarin j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Olga esitteli lyhesti 4C\/ID-mallin, jota Hollannin avoin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimisprosessien <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-109 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel-300x163.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"163\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel-300x163.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel-768x418.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel-1024x557.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel-500x272.jpg 500w, https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/4CIDmodel.jpg 1555w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>pedagogisena taustateoriana. Mallin on kehitt\u00e4nyt <em>Merri\u00ebnboe<\/em>r kumppaneineen 1990-luvun alkupuolella ja siin\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n monimutkaisten taitojen ohjaamiseen. Opetuksen suunnittelussa on nelj\u00e4 keskeist\u00e4 osaa: 1) oppimisteht\u00e4v\u00e4t, 2) oppimista ohjaava materiaali, 3) just-in-time (JIT) ohjaus ja 4) osateht\u00e4vien harjoittelu. Tulevaisuuteen orientoituneessa koulutussuunnittelussa tulee luoda oppimisprosesseja, joissa korkeatasoista ja monimutkaista osaamista edellytt\u00e4vi\u00e4 kompetensseja ja taitoja tuetaan vaihtelevilla autenttisilla ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 ja asetelmilla. Olennaista on taitavaan osaamiseen kuuluvien osataitojen integroiminen eri tiedontasoihin perustuvan oppimisprosessin etenemisen sijaan. Runsas tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 suhteellisen yksinkertaisten teht\u00e4vien harjoitteleminen ilman keskin\u00e4ist\u00e4 integraatiota ei johda erilaisen osaamisen yhdistymiseen j\u00e4rkev\u00e4ksi ja sovellettavaksi osaamiseksi. Suosittelen tutustumaan Merri\u00ebnborgin, Clarkin ja Croockin artikkeliin <em>Blueprints for Complex Learning: The 4C\/ID-Model<\/em> (2002) ja kuten Marco mainitsee haastattelussaan <em>Why moocs<\/em>? aihetta voi opiskella Hollannin avoimessa yliopistossa.<\/p>\n<h1>Meeting with Dr Kathleen Schlusmans: about teacher training and e-learning environments<\/h1>\n<p>Hollannissa korkeakouluopettajilta edellytet\u00e4\u00e4n pedagogisten opintojen suorittamista. Opinnot hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n kaikissa yliopistoissa (14), vaikka kukin toteuttaa opinnot omalla tavallaan. OU painottaa yliopistopedagogisissa opinnoissaan verkossa opettamista ja opetusteknologiaa. Palautetta saa my\u00f6s l\u00e4hiopetuksen pit\u00e4miseen, jos t\u00e4m\u00e4 vaatii osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Henkil\u00f6kunnan kesken j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n verkkoneuvotteluita, jotta kaikille tulee t\u00e4st\u00e4 kokemusta ennen\u00a0 opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Pedagogiset opinnot kest\u00e4v\u00e4t 200 h ja vuosittain opettajat kouluttavat 40 tunnin panoksella, joka voi olla koulutukseen osallistumista tai oman ty\u00f6n projektimuotoista kehitt\u00e4mist\u00e4 kuten esim. uudenlaisen arviointimenetelm\u00e4n kokeileminen ja arviointi. Pedagogisten opintojen modulit ovat course design, online tutoring, assessment, quality assurance, platform. Muut yliopistot painottavat yliopistopedagogisessa koulutuksessaan esitysten tekemist\u00e4, ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn ohjaamista jne.<\/p>\n<p>OU tukitiimiss\u00e4 on 10 henkil\u00f6\u00e4 ja kullakin on vastuullaan oma tiedekunta. Oppimateriaalien teossa on tukena kaksi media-assistenttia, jotka tekev\u00e4t opettajan tarvitsemat tallenteet. N\u00e4in niist\u00e4 saadaan riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4laatuisia. OU yksikk\u00f6 vastaa sek\u00e4 opettajien pedagogisista opinnoista ett\u00e4 konsultoi opettajia kurssisuunnittelussa. Useimmat opettajat ovat\u00a0Heerleniss\u00e4 eli he poikkeavat tekem\u00e4\u00e4n yhteissuunnittelua tietokoneen \u00e4\u00e4relle tai sitten\u00a0 kursseja suunnitellaan skype-palaverina tms. Jotkut tukihenkil\u00f6t arvioivat uudet kurssit ennen toteutusta, mutta Kathleen varmistaa laadun yhteissuunnittelulla. Tukiyksikk\u00f6 on keskitetty ja toimii helikopteriperiaatteella eli he pystyv\u00e4t vaihtamaan tietoja ja kokemuksia kesken\u00e4\u00e4n mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tiedonkulkua yliopiston sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Yliopisto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 oppimisalustaa. T\u00e4t\u00e4 ennen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli Blackboard ja Moodle. Vuonna 2015 valmistunutta alustaa kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Joustavasta opiskelusta siirtyminen m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin tapahtuvaan aloittamiseen on lis\u00e4nnyt opiskelijoiden edistymist\u00e4. T\u00e4ysin aikatauluista vapaa opiskelu sopii vain harvoille, noin 20%:lle opiskelijoista. Kathleen vastaa opintojen laadusta eli monitoroi opintojen edistymist\u00e4 eli oppimisteht\u00e4vien tekemist\u00e4 jne. Oppimisanalytiikka tulee t\u00e4h\u00e4n avuksi. Opettajan kanssa voi k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi miksi esim. ensimm\u00e4isen oppimisteht\u00e4v\u00e4n kohdalla on paljon keskeytt\u00e4misi\u00e4. Opettajien ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 arvioidaan kurssisuunnittelun yhteydess\u00e4. Opiskelijoille l\u00e4htee viikoittain kysely s\u00e4hk\u00f6postilla heid\u00e4n tekemist\u00e4\u00e4n opiskelutunneista. Kaikki eiv\u00e4t vastaa, mutta annetut vastaukset ovat suuntaa-antavia ja tukevat kurssin kehitt\u00e4mist\u00e4. Opintojen etenemisen esteit\u00e4 ovat samanaikaisesti opiskellut kurssit ja liika v\u00e4ljyys opinnoissa. Kathleen painottaa my\u00f6s, ett\u00e4 annetuista aikatauluista tulee my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 kiinni.<\/p>\n<h1>Meeting with Prof Anja Oskamp, Hollannin avoimen rehtori ja EADTU:n puheenjohtaja<\/h1>\n<p>EADTU:lla on oma workforce lyhyttutkinnoille, joita akateeminen maailma vastustaa, mutta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, elinik\u00e4inen oppimine ja aikuiset taas tarvitsevat kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksiin haetaan tukea nopeammin reagoivia opiskelumahdollisuuksia. Kansainv\u00e4lisen kehitysty\u00f6n k\u00e4rki\u00e4 ovat my\u00f6s mooc:it, avoin oppiminen ja learning analytics. Turun yliopisto oli joskus EADTU:n j\u00e4sen, mutta nyt Suomen j\u00e4senyliopistona on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n<h1>Meeting with Arent van der Feltz (OU:n presidentti)<\/h1>\n<p>Avoimella yliopistolla on viisi eri kehityslinjaa. 1) Olla akateemisesti vahva tutkimusyliopisto. Opettajilla oltava PhD. 2) Pedagoginen uudistus on juuri viety l\u00e4pi; jatkuvan ja joustavan aloittamisen sijaan aloitus nyt kaksi kertaa vuodessa kohortteina. 3) Oman oppimisalustan kehitt\u00e4minen ja sen mahdollinen kaupallistaminen my\u00f6s muiden organisaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. 4) More action oriented operations. Not only talking but starting with small steps. 5) Analysointity\u00f6kalu, joka auttaa yksil\u00f6it\u00e4 urasuunnittelussa ja itsearvioinnissa kun he suunnittelevat opintojaan. Els mainitsi my\u00f6s adaptive curricula:n.<\/p>\n<h1>Last but not least: lunch-meeting with Jeroen Wintels &amp; short cycle degrees<\/h1>\n<p>Dr Jeroen Wintels keskittyy lyhyttutkintoihin Hollannin OU:ssa. Parhaillaan valmistelussa oli tender-tarjous aiheesta, jossa on mukana Jyv\u00e4skyl\u00e4n avoin yliopisto. Lupasimme pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 ja puhuttiin alustavasti mahdollisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 AVOT-hankkeen loppuseminaarissa. Lupasin tiedottaa heit\u00e4 joka tapauksessa AVOT-hankkeen tuloksista. Yhteisty\u00f6t\u00e4 voisi tehd\u00e4 my\u00f6s talven 2017-2018 aikana yhteisiss\u00e4 webinaareissa, joissa esittelisimme eri maiden kokemuksia. Tai englanninkielinen symposium aiheesta Milton Keynes:in EADTU-konferenssin tapaan my\u00f6s jatkossa. Yhteinen opintotarjonta osaamiskokonaisuuksissa olisi mielenkiintoinen avaus, mutta edellytt\u00e4isi englanninkielisten opintojen tarjontaa my\u00f6s Suomesta jos haluaisimme tarjota opintojaksoja laajemmin.<\/p>\n<p>Erasmus+ -liikkuja &amp; kirjoittaja: Satu Hakanurmi<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/art.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-110 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-content\/uploads\/sites\/46\/2017\/09\/art-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"395\" height=\"299\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraileva professori Els Boshuizen oli keskeisess\u00e4 roolissa onnistuneen vierailun suunnittelussa. Els j\u00e4rjesti tapaamisia kiinnostuksen kohteitteni mukaan eli avoimen yliopiston toiminnasta yleisesti, opettajien koulutuksesta ja tuesta, opetusteknologiasta, mooceista sek\u00e4 lyhyttutkinnoista. Hollannin avoin yliopisto on itsen\u00e4inen avoin yliopisto, jossa &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/2017\/09\/07\/open-university-netherlands-opettaa-tutkii-ja-kehittaa\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":123,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}