{"id":162,"date":"2017-10-16T10:24:39","date_gmt":"2017-10-16T10:24:39","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/?p=162"},"modified":"2017-10-19T06:43:29","modified_gmt":"2017-10-19T06:43:29","slug":"flipped-classroom-in-the-lifelong-learning-kurssilla-roomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/2017\/10\/16\/flipped-classroom-in-the-lifelong-learning-kurssilla-roomassa\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6kaluja opiskelijan aktivointiin, k\u00e4\u00e4nteiseen luokkahuoneeseen ja sulautuvaan oppimiseen ikuisesta Roomasta"},"content":{"rendered":"

Osallistuimme Erasmus+ -aikuiskoulutushankkeen puitteissa viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle \u201cFlipped Classroom in the Lifelong Learning\u201d \u2013kurssille Roomassa toukokuussa 2017. Kurssin j\u00e4rjesti tutkimus- ja koulutuskeskus ERIFO (Ente per la ricerca e formazione). Meit\u00e4 oli pieni opiskelijaryhm\u00e4 \u2013 kahden Turun yliopiston avoimen yliopiston suunnittelijan lis\u00e4ksi Turkista nelj\u00e4 peruskoulun opettaja- tai muuhun henkil\u00f6kuntaan kuuluvaa. Kuvassa n\u00e4kyy ryhm\u00e4mme ja kurssimme vet\u00e4j\u00e4 ja yksi opettajista Federica de Paola. \"\"<\/a>Ty\u00f6skentelimme rennossa ilmapiiriss\u00e4 luentoja seuraten ja niiden aiheista p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 keskustellen, kerroimme my\u00f6s omista kokemuksistamme ja teimme pieni\u00e4 harjoituksia. Otsikossa mainitun k\u00e4\u00e4nteisen luokkahuoneen idean esittelyn lis\u00e4ksi tutustuimme mm. opetuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen pelin muodossa ja el\u00e4m\u00e4nkertatarinoiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen oppimisen aktivoinnin ja opinnoista putoamisen ehk\u00e4isemisen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Flipped classroom \u2013 k\u00e4\u00e4nteinen luokkahuone – on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Kyse ei ole
\nluokkahuoneen ja verkko-opetuksen yhdistelm\u00e4st\u00e4, siit\u00e4 on kokemusta jo yli kymmenen
\nvuoden ajalta. Se on kontakti- ja verkko-opetuksen integroimista ja pedagogisten
\ntoimintatapojen yhdist\u00e4mist\u00e4 uudeksi kokonaisuudeksi, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oppimisen kolmas vaihe: luennolla uuteen aiheeseen perehtyneet ja verkossa tai muualla harjoituksia tehneet oppijat, palaavat yhteen, esimerkiksi workshopissa tai verkkoryhm\u00e4ss\u00e4, ja jakavat oppimansa. \"\"<\/a><\/p>\n

Flipped classroom edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta uusia taitoja: utelias, innovatiivinen ja luova opettaja huomioi resurssit, tarpeet ja tavoitteet. Samalla opintovaatimuskirjojen teht\u00e4v\u00e4 muuttuu: niist\u00e4 tulee osa jatkuvaa prosessia, jotka integroituvat videoluentoihin ja opettajan verkkotukeen. Metodia esitelleen toisen asteen ammatillisen opetuksen opettajan Alessandro Cristofanellin mukaan opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 oppimista (facilitator), osallistaa oppijoita (involve) ja luoda innokas, aktiivinen ilmapiiri oppimiselle (create dynamics). Yksi t\u00e4rke\u00e4 edellytys oppimisen onnistumiselle on Christofanellin mukaan selvitt\u00e4\u00e4 ennalta oppijoiden erilaiset tarpeet ja heid\u00e4n sosiaalinen kontekstinsa. Lis\u00e4ksi oppijoille on teht\u00e4v\u00e4 selv\u00e4ksi, mihin k\u00e4\u00e4nteisell\u00e4 luokkahuonej\u00e4rjestelyll\u00e4, ja yleens\u00e4kin uusilla keinoilla, pyrit\u00e4\u00e4n, ja viel\u00e4, mit\u00e4 oppijan odotetaan tekev\u00e4n, my\u00f6s miten ja milloin tekev\u00e4n. Konkreettisena ohjeena Cristofanelli mainitsi mm. oppimateriaaleina k\u00e4ytett\u00e4vien videoiden ja ppttiedostojen pituudesta: ne voivat h\u00e4nen mukaansa olla korkeintaan 10\u201315 minuuttia ja niiss\u00e4 voidaan selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi k\u00e4sitteit\u00e4. Pidemm\u00e4t videot kannattaa jakaa osiin, jolloin oppija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4llysluettelon avulla etsim\u00e4ns\u00e4 asian.<\/p>\n

Yksi tapa aktivoida opiskelua on rakentaa opittavan asian ymp\u00e4rille peli (educational game), jossa osallistujilla on erilaiset roolit. LETS ENTERPRISE \u2013mallissa oppimisesta tehd\u00e4\u00e4n attraktiivisempaa ja henkil\u00f6kohtaiset tarpeet huomioivampaa. Oppimiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 peli suunnitellaan ja rakennetaan huolellisesti sen mukaan, mik\u00e4 tieto tai taito pelill\u00e4 halutaan saavuttaa. L\u00e4ht\u00f6kohtana on jokin tilanne tai ymp\u00e4rist\u00f6 miss\u00e4 opiskelijat toimivat (esim. oikeustieteen opiskelijoilla jokin oikeustapaus). Valmisteluvaiheessa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n osallistujien roolit (syytt\u00e4j\u00e4, puolustaja jne.) ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joiden mukaan toimitaan, pelin aikataulu, k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t materiaalit sek\u00e4 se, miten oppiminen tapahtuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (materiaaleihin perehtyminen, osallistuminen tms.). Pelin aikana opettajan teht\u00e4v\u00e4 on toimia fasilitaattorina: h\u00e4n innostaa vuorovaikutukseen ja pohdintaan, edist\u00e4\u00e4 keskustelua ja ideoiden vaihtoa jne. Kun peli on pelattu, sen onnistumista arvioidaan oppimistavoitteisiin soveltuvalla tavalla. Onnistuessaan t\u00e4llainen ty\u00f6skentely voi Cristofanellin mukaan lis\u00e4t\u00e4 mm. osallistujien opiskelumotivaatiota, vuorovaikutustataitoja ja jopa itsetuntoa. El\u00e4m\u00e4kerrallisen metodin ((auto)biographical, narrative method) k\u00e4yt\u00f6n tarkoituksena on oppimisen yhteydess\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 oppijan itsetuntemusta ja samalla kiinnostusta my\u00f6s muiden \u201dkertomuksiin\u201d. Autobiografinen opetusmetodi voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kalunaan digitaalista tarinankerrontaa, jossa kiintoisaa on vaikkapa se, kuinka paljon tarinat muuntuvat kertojan mukaan, vaikka taustat olisivat n\u00e4enn\u00e4isen yhten\u00e4iset? Italiassa pudokkaat ovat Suomen tapaan yhteiskunnallinen ongelma, ERIFOn Federica de Paolan mukaan storytelling voi olla yksi keino itsetuntemuksen ja -luottamuksen l\u00f6yt\u00e4miseen. H\u00e4n k\u00e4ytti termi\u00e4 \u201dkompensaatio strategia\u201d, Kun oppijaa autetaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n omat vahvuutensa, suhtautuu h\u00e4n postiivisemmion oppimiseen ja luokkatovereihinsa.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4kerrallisiin kertomuksiin tutustuminen auttaa my\u00f6s opettajaa ottamaan paremmin huomioon oppilaidensa eriytyv\u00e4t tarpeet. Paola viittasi el\u00e4m\u00e4kertametodia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 luennossaan italialaiseen kasvatustieteen professoriin Duccio Demetrioon, joka kuvaa metodia kolmivaiheisena prosessina. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa henkil\u00f6 kirjaa paperille (tai esitt\u00e4\u00e4 muilla keinoin, piirustuksin tai valokuvin) oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 positiivisia tapahtumia, ep\u00e4onnistumisia, tekemi\u00e4\u00e4n virheit\u00e4 yms. niin rehellisesti kuin mahdollista. Kun henkil\u00f6 sen j\u00e4lkeen tarkastelee uudelleen n\u00e4it\u00e4 kirjaamiaan menneisyyden tapahtumia, niiden yhteyksi\u00e4, syit\u00e4 ja seurauksia, h\u00e4nelle voi synty\u00e4 uusia tulkintoja. Lopulta omien kokemusten k\u00e4sittely voi johtaa haluun muuttua – Demetrio puhuu muuttumiseen pyrkivist\u00e4 \u201dluovista energioista\u201d, jotka tulevat esiin ihmisess\u00e4. \u201dOpimme kertomuksemme analyysista, opimme oppimalla itsest\u00e4mme\u201d (de Paolan diatekstin mukaan Demetrio). Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aloitetaan opetusohjelman mukainen opiskelu.<\/p>\n

Kaikki kolme oppimista edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkoitettua \u201dty\u00f6v\u00e4linett\u00e4\u201d vaikuttavat hyvin k\u00e4ytt\u00f6kelpoisilta, niit\u00e4 on tietenkin aina muokattava erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille oppijoille sopivaksi. Mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin uutta ja mullistavaa emme kuitenkaan ehk\u00e4 oppineet, mutta Matille Flipped classaroom avautui koko monianisuudessaan vasta koulutuksessa. On totta, ett\u00e4 Turussa avoimen yliopiston opetuksessa k\u00e4\u00e4nteisen luokkahuoneen periaatetta on sovellettu jo ainakin 1990-luvulta l\u00e4htien ja mallin mukaista opetusta on j\u00e4rjestetty erityisesti yhteisty\u00f6oppilaitoksissa, mutta metodin kolmas vaihe j\u00e4\u00e4 helposti pois. Ihanteellisesti ty\u00f6skentely rakentuu sen varaan, ett\u00e4 opiskelijat perehtyv\u00e4t ennalta oppimateriaaleihin ja sitten oppilaitoksen ryhm\u00e4tapaamisissa keskustelevat opintokerran aiheista, tekev\u00e4t teht\u00e4vi\u00e4 jne. Tuutor toimii t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa \u201dfasilitaattorina\u201d. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on mm. aktivoida ryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Esim. TY:n avoimen yliopiston tuutorsivuilla annetaan ohjeita roolipelin rakentamiseksi tai v\u00e4ittelyn j\u00e4rjest\u00e4miseksi, sekin er\u00e4\u00e4nlainen roolipeli. El\u00e4m\u00e4kerrallista n\u00e4k\u00f6kulmaa, vaikka ei niin syv\u00e4lle menev\u00e4\u00e4 kuin edell\u00e4 kerrottu, voi n\u00e4hd\u00e4
\n\u201dhenkil\u00f6kohtaisen opintosuunnitelman\u201d, HOPSin laatimisessa, yleisesti ottaen oppijoiden
\nerilaisuuden tunnustamisessa tai esimerkiksi verkko-opintojen alussa teht\u00e4viss\u00e4 itsen
\nesittelyiss\u00e4. Uusia v\u00e4lineit\u00e4 on my\u00f6s jo vuosia esitelty erilaisissa opetuksen kehitt\u00e4mist\u00e4
\nkoskevissa tilaisuuksissa, ja uudistamisen tarve ja toive on ulottunut aina nykyiseen
\nopetussuunnitelmakeskusteluun.<\/p>\n

Opetuksen kehitt\u00e4misen teeman ohella matkamme antoi mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aktiivisesti englannin kielt\u00e4 \u2013 opetus tapahtui englanniksi \u2013 ja tutustua erilaisiin toimintakulttuureihin, solmia yhteyksi\u00e4kin. K\u00e4vimme kurssilla tutustumassa er\u00e4\u00e4n lukiotasoisen oppilaitoksen opetukseen (Nuovo Liceo Artistico), jossa huomionarvoista oli \u2013 taidepainotteisen opetuksen ohella \u2013 se, ett\u00e4 erilaisiin erityisryhmiin kuuluvat oppilaat opiskelivat samassa luokassa opintoryhm\u00e4ss\u00e4 \u201dterveiden\u201d kanssa. Koulussa havaitsi hyvin my\u00f6s sen, ett\u00e4 suomalainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 arvioidaan Italiassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen korkealle. Kurssin ulkopuolella vierailimme 1987 perustetussa Rooman aikuiskoulutuskeskuksessa nimelt\u00e4 UPTER (Universit\u00e0 Aperta, Universit\u00e0 popolare di Roma, http:\/\/www.upter.it), jonka l\u00f6ysimme aivan sattumalta: k\u00e4velimme sis\u00e4\u00e4n ja pyysimme lyhytt\u00e4 esittely\u00e4. Avointa yliopistoa enemm\u00e4n UPTER muistutti kes\u00e4yliopistoa. Kurssivalikoimassa oli runsaasti kieli\u00e4 ja taideaineita, eik\u00e4 \"\"<\/a>
\nopinnoilla ollut vastaavuutta tai korvaavuutta yliopisto-opintoihin. UPTERilla oli upeat,
\nv\u00e4lj\u00e4t toimitilat ullakkoateljeineen aivan historiallisen keskustan kupeessa \u2013 vuokran maksoi
\nRooman kaupunki!<\/p>\n

Kurssiohjelmassa oli varattu kaksi iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaupunkiin tutustumiselle. Matti k\u00e4ytti noina p\u00e4ivin\u00e4 nurkumatta hyv\u00e4kseen Eevan taidehistoria- ja kaupunkituntemusta. Nuo iltap\u00e4iv\u00e4t ja tietenkin illat sis\u00e4lsiv\u00e4tkin ylenpalttisesti el\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa, taidetta, italialaista el\u00e4m\u00e4nmenoa ja kulinarismia. Ensikertalaisena Rooman k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 Matti jatkoikin reissua viel\u00e4 viikonlopun yli. \"\"<\/a><\/p>\n

ERIFO<\/a>
\nKuvaraportti opintomatkasta<\/a><\/p>\n

Kiitos opintomatkasta!
\nMatti Salakka ja Eeva Hallikainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Osallistuimme Erasmus+ -aikuiskoulutushankkeen puitteissa viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle \u201cFlipped Classroom in the Lifelong Learning\u201d \u2013kurssille Roomassa toukokuussa 2017. Kurssin j\u00e4rjesti tutkimus- ja koulutuskeskus ERIFO (Ente per la ricerca e formazione). Meit\u00e4 oli pieni opiskelijaryhm\u00e4 \u2013 kahden Turun yliopiston avoimen yliopiston suunnittelijan … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-162","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=162"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":175,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions\/175"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/avomeri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}