Tutkijaliikkuvuus It\u00e4meren alueella<\/strong><\/p>\n Liikkuvuuteen keskittyv\u00e4ss\u00e4 paneelissa esiteltiin Baltic Science Networkin (BSN) kehitt\u00e4m\u00e4t kolme liikkuvuusty\u00f6kalua: tutkimusinfrastruktuurien kes\u00e4koulut, tutkimusharjoittelut ja lyhyet tohtorivaihdot.<\/p>\n BSN:ss\u00e4 selvitettiin ensin, mink\u00e4laisia haasteita liikkuvuudessa It\u00e4meren alueella on. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tarkasteltiin, mink\u00e4laisia liikkuvuusinstrumentteja It\u00e4meren alueella on jo nyt, ja selvitettiin miten ne vastaavat tunnistettuihin haasteisiin. Lopuksi mietittiin, mink\u00e4laiset liikkuvuusinstrumentit voisivat olla kaikkein hy\u00f6dyllisimpi\u00e4 It\u00e4meren alueella.<\/p>\n Paneelikeskustelussa Tarton yliopiston luennoitsija Eneli Kindsiko kertoi ett\u00e4 h\u00e4n tuntee enemm\u00e4n kollegoita Yhdysvalloista ja Britanniasta kuin muista It\u00e4meren maista. It\u00e4meren maiden yhteisty\u00f6n parantamiselle on siis tilausta. Turun yliopiston kehitysjohtaja Riitta Mustonen, joka on my\u00f6s BSN-hankkeen johtaja Turun yliopistossa, totesi ett\u00e4 liikkuvuusinstrumenttien lis\u00e4ksi tarvitaan my\u00f6s kulttuurin muutosta.<\/p>\n Christian M\u00fcller DAAD:sta (Deutsche Akademische Austauschdienst) totesi ett\u00e4 Saksassa on selvitysten mukaan nyt saavutettu vakiintunut taso, eik\u00e4 Saksasta l\u00e4htevien opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 kasvanut. Toisaalta l\u00e4hialueliikkuvuus saattaa olla tulevaisuuden trendi, ja t\u00e4ss\u00e4 BSN:ll\u00e4 voisi olla annettavaa.<\/p>\n Kindsiko totesi my\u00f6s, ett\u00e4 jos nuori tutkija tottuu kansainv\u00e4liseen liikkuvuuteen tohtoriopintojensa aikana, h\u00e4n jatkaa kansainv\u00e4list\u00e4 liikkuvuutta todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s jatkossa. Tohtoriopintojen aika t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaasti hy\u00f6dyksi verkostoitumisessa ja oman uran rakentamisessa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s liikkuvuus- ja verkostoitumismuotojen tulisi olla joustavia.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6skirjan ohjaajalla ja hallinnolla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kannustaa nuoria tutkijoita l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ulkomaille ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kokemuksia. Liikkuvuudesta on hy\u00f6ty\u00e4 uralle, sill\u00e4 sen avulla voi kasvattaa omia verkostojaan ja tutkimuksensa vaikuttavuutta.<\/p>\n <\/p>\n Tutkimuksen huippualat It\u00e4meren alueella<\/strong><\/p>\n BSN teki selvityksen jossa selvitettiin tutkimuksen huippualueita It\u00e4meren alueella. Teht\u00e4v\u00e4 ei ollut helppo, sill\u00e4 It\u00e4meren alueella on paljon tutkimusalueita joissa tutkimus on maailman huipputasoa. Tutkimusalueista valittiin kuitenkin kolme aluetta, joilla BSN fasilitoi asiantuntijaryhmien tekem\u00e4n strategiaty\u00f6n. Kolmen ryhm\u00e4n valitseminen ei tarkoita priorisointia, vaan kolmeen p\u00e4\u00e4dyttiin siksi ett\u00e4 asiantuntijaryhm\u00e4 pystyttiin fasilitoimaan kolmelle alalle.<\/p>\n Valitut kolme aluetta ovat<\/p>\n Lis\u00e4ksi meritutkimus n\u00e4htiin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, mutta koska It\u00e4meren alueen tutkimusta tuetaan jo BONUS-EEIG:n avulla, p\u00e4\u00e4dyttiin keskitty\u00e4 kolmeen alaan.<\/p>\n Paneelikeskustelussa NordForskin entinen johtaja Gunnel Gustafsson toi It\u00e4meren alueen yhteisty\u00f6h\u00f6n kokemuksiaan pohjoismaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4rkeint\u00e4 on huomioida ett\u00e4 yhteisty\u00f6n rakentaminen vie aikaa. Tarvitaan joku puskemaan ty\u00f6t\u00e4 eteenp\u00e4in, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, joustavuutta ja luottamusta. Vaikuttavuuden avain on tutkimuksen laatu.<\/p>\n Turun yliopiston rehtori Kalervo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen totesi ett\u00e4 kriittisest\u00e4 massasta on helppo puhua, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa my\u00f6s kriittinen monipuolisuus. Tulevaisuuteen ei voi n\u00e4hd\u00e4 kovin pitk\u00e4lle, ja liian fokusoituna, ilman laajaa tutkimuskentt\u00e4\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaille tulevaisuuden oivalluksia. V\u00e4\u00e4n\u00e4nen totesi my\u00f6s ettei tutkimuksessa suoriutumisen tasoerojen tasoittamiseen ole helppoja ratkaisuja, mutta liikkuvuus on yksi t\u00e4rkeist\u00e4 keinoista.<\/p>\n <\/p>\n Osallistumisen laajentaminen<\/strong><\/p>\n Tarton yliopiston tutkimus- ja innovaatiopolitiikan professori Kadri Ukrainski on selvitt\u00e4nyt BSN-hankkeessa It\u00e4meren maiden osallistumista tutkimuskonsortioihin, ja huomannut ett\u00e4 uudet EU-maat ovat aliedustettuina tutkimuskonsortioissa. Paneelissa todettiin, ett\u00e4 olisi hyv\u00e4 jos \u201dwidening participation\u201d \u2013k\u00e4sitteest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin etenem\u00e4\u00e4n siihen ett\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennemmin \u201dinternational participation\u201d-k\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n Horizon Europe-ohjelmaan paremmin mukaan p\u00e4\u00e4semiseksi It\u00e4meren alueen maiden kannattaa Josephine Them Parnasin (Danish Agency for Higher Education and Science) mukaan tehd\u00e4 jatkossakin sit\u00e4 mit\u00e4 nyt tehd\u00e4\u00e4n hyvin. Vaikuttamisen paikka on siin\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ohjelmat saataisiin sellaisiksi ett\u00e4 niist\u00e4 on It\u00e4meren alueen maille hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n Alexander Danda Puolan tiede- ja korkeakoulutusministeri\u00f6st\u00e4 totesi, ett\u00e4 osallistumisen laajentamisen ty\u00f6kalut ovat jo nyt hyv\u00e4t, ja niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tavoitteisiin. Ukrainski kannusti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri rahoitusl\u00e4hteit\u00e4 monipuolisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n <\/p>\n CBSS Baltic Sea Science Day<\/strong><\/p>\n CBSS:n Baltic Sea Science Day 2019 j\u00e4rjestettiin 23.2.2019. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n kolmas Baltic Sea Science Day, edelliset on j\u00e4rjestetty Pietarissa 2017 ja Turussa \u00c5bo Akademin 100-vuotisjuhlan yhteydess\u00e4 2018.<\/p>\n Baltic Sea Science Day alkoi rehtorien paneelilla, jossa Latvian yliopiston rehtori Indri\u0137is Mui\u017enieks, Tallinnan yliopiston rehtori Tiit Land, Turun yliopiston rehtori Kalervo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, Vilnan yliopiston vararehtori ja pro-rehtori Rimantas Jankauskas ja Pietarin kauppatieteellisen yliopiston rehtori Igor A. Maksimtsev keskustelivat \u00e4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen strategioiden (smart specialization strategies) mahdollisuuksista yliopistoille.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen osallistujat saivat valita kahdesta paralleelisessiosta. Ensimm\u00e4inen oli BSN:n ja EUSBSR HA Neighboursin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 sessio Researcher Mobility in the Baltic Sea Region. T\u00e4ss\u00e4 sessiossa Mari Leino Turun yliopistosta esitteli BSN:n kehitt\u00e4m\u00e4t liikkuvuusty\u00f6kalut. Yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4si osallistumaan sessioon online-\u00e4\u00e4nestyksen avulla. Kommenttipuheenvuoron esitti Krista Varantola, pitk\u00e4aikainen NordForskin hallituksen j\u00e4sen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen paneelikeskusteluun liittyiv\u00e4t my\u00f6s nuoret opiskelijat ja tutkijat It\u00e4meren alueelta. Toinen paralleelisessio oli BalticTRAM-hankkeen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Science for Business in the Baltic Sea, ja siin\u00e4 keskusteltiin tutkimuksen ja yritysmaailman yhteisty\u00f6st\u00e4 ja sen parantamisesta.<\/p>\n Lopuksi Turun yliopiston rehtori Kalervo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen kutsui Baltic Sea Science Dayn vuonna 2020 Turkuun. Tilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n osana Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotta.<\/p>\n <\/p>\n BSN:n julkaisut ovat saatavissa BSN:n sivulla osoitteessa http:\/\/www.baltic-science.org\/<\/a><\/p>\n\n