{"id":890,"date":"2018-01-24T12:28:51","date_gmt":"2018-01-24T10:28:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/?p=890"},"modified":"2018-01-30T08:48:57","modified_gmt":"2018-01-30T06:48:57","slug":"kakkaa-tositarkoituksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/2018\/01\/24\/kakkaa-tositarkoituksella\/","title":{"rendered":"Kakkaa tositarkoituksella"},"content":{"rendered":"

Kakkaa tositarkoituksella – Rokotetutkimuksen j\u00e4ljill\u00e4 Beniniss\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\n

Mist\u00e4 on kyse, kun suomalainen l\u00e4\u00e4ketieteellinen tutkimus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 800 matkailijaa osallistumaan rokotetutkimukseen Beniniin? Mit\u00e4 tapahtuu t\u00e4ss\u00e4 mikrobien ja matkailijoiden kulttuurien kohtaamisessa? Mit\u00e4 antropologisesti kiinnostavaa asetelmassa on?<\/p>\n

Suomalais-kansainv\u00e4linen tutkimusryhm\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 800 suomalaista l\u00e4nsi-Afrikkaan, Beniniin osallistumaan ripulirokotetutkimukseen. Kokeen on tarkoitus testata rokotteen turvallisuutta ja tehoa ehk\u00e4ist\u00e4kseen bakteerien aiheuttamaa ripulia. Rokotetta testataan alueella, jolla bakteereja on henkil\u00f6ill\u00e4, joilla ei ole vastustuskyky\u00e4 niit\u00e4 vastaan. Tutkittavat viett\u00e4v\u00e4t kaksi viikkoa turisteina Grand Popon (\u201c<\/i>Iso Takapuoli\u201d) kyl\u00e4ss\u00e4, jolloin rokotteen teho on koetuksella.<\/p>\n

Suomalaisten tutkijoiden lis\u00e4ksi mukana ovat my\u00f6s ruotsalainen l\u00e4\u00e4keyritys ja Bill ja Melinda Gatesin<\/strong> s\u00e4\u00e4ti\u00f6, jotka ovat rahoittaneet tutkimusta. Toteuttajien joukossa on my\u00f6s suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo<\/em>, joka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tutkimukseen osallistuville matkailijoille vierailuja paikallisiin kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin: kouluihin, vodun-seremonioihin, orjuuden muistomerkille, taidemarkkinoille ja k\u00e4\u00e4rmetemppeliin, jotta matka olisi heille muutakin kuin altistus bakteereille.<\/p>\n

Elina Oinas<\/strong> (sosiologia, HY<\/span>), Katriina Huttunen<\/strong> (kehitysmaatutkimus, HY<\/span>) ja min\u00e4 (sosiologia, TY<\/span>) olemme tutkineet rokotetutkimuksen toteutusta ja haastatelleet matkalle l\u00e4hteneit\u00e4 rokotetutkimukseen osallistujia heid\u00e4n kokemuksistaan. Olemme viett\u00e4neet yhteens\u00e4 nelj\u00e4 kuukautta Grand Popon kyl\u00e4ss\u00e4 seuraamassa tutkimusta ja sen vaikutusta kyl\u00e4\u00e4n. Rokotetutkimus jatkuu viel\u00e4 vuoden, ja tulemme seuraamaan sit\u00e4 loppuun saakka.<\/p>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Kansainv\u00e4linen l\u00e4\u00e4ketieteellinen tutkimus<\/strong><\/p>\n

\n

Tutkimuksemme kiinnittyy l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveyden antropologisen tutkimuksen perinteeseen. L\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 ja terveytt\u00e4 tutkineet sosiaalitieteilij\u00e4t ovat tutkineet kehittyviss\u00e4 maissa teht\u00e4vi\u00e4 l\u00e4\u00e4kekokeita 2000-luvun alusta l\u00e4htien tavoitteenaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten ja miksi kansainv\u00e4liset l\u00e4\u00e4ketieteelliset tutkimukset ovat siirtyneet l\u00e4nsimaista globaaliin etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ennen kuin l\u00e4\u00e4kkeet ja rokotteet hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n myyntiin ja jaettavaksi, ne tulee testata ns. sokkoutetun tutkimuksen keinoin. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa puolet osallistujista saavat kokeellista tuotetta, puolet lumetta, ja tutkimuksen loppuvaiheissa niihin osallistuvien populaatioiden tulee olla suuria. Globaaliin etel\u00e4\u00e4n siirtymisen taustalla on ollut l\u00e4\u00e4keteollisuutta s\u00e4\u00e4ntelevien kansainv\u00e4listen lakien ja ohjeiden muutos, joiden mukaan eristyksess\u00e4 ja laitoksissa olevilla ei saa en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 l\u00e4\u00e4ketutkimusta. Lis\u00e4ksi tilanteeseen vaikuttaa vaatimus isoista otannoista\u00a0sek\u00e4 mahdollisuus tehd\u00e4 tutkimusta halvemmalla. L\u00e4\u00e4keteollisuus on etsinyt uusia tutkimuspopulaatioita mm. Kiinasta, Intiasta ja eri puolilta Afrikkaa. Kun l\u00e4\u00e4ketutkimusta tehd\u00e4\u00e4n yli kulttuuristen, rakenteellisten ja tiedollisten rajojen, haasteilta ei ole helppo v\u00e4ltty\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Monitieteist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4<\/strong><\/p>\n<\/div>\n

\n
\n

L\u00e4\u00e4ketieteen tutkijat ovat tiedostaneet etteiv\u00e4t he usein ymm\u00e4rr\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, joiden parissa he tekev\u00e4t tutkimusta, ja tekev\u00e4t siksi nyt yhteisty\u00f6t\u00e4 sosiaalitieteilij\u00f6iden kanssa. Klassinen esimerkki l\u00e4\u00e4ketieteen ja antropologian yhteisty\u00f6st\u00e4 on kuru<\/i>-nimisen taudin levi\u00e4missyyn l\u00f6ytyminen. 1960-luvulla ryhm\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 pyrki ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 mystinen sairaus, joka sairastutti valikoivasti Papua Uudessa Guineassa asuvia naisia ja lapsia. Vastaus l\u00f6ytyi alueella ty\u00f6skentelevilt\u00e4 antropologeilta. He tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, joiden parissa kurua esiintyi, esiintyi my\u00f6s kannibalismia<\/a>. Yhdess\u00e4 he ratkaisivat kurun<\/i> taustan: kyseess\u00e4 on Creutzfeldt-Jakobin taudin (hullun lehm\u00e4n taudin) kaltainen sairaus, joka levisi ruokia tekevilt\u00e4 naisilta lapsille.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 tekeville sosiaalitieteilij\u00f6ille on avautunut mahdollisuus muuttaa l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveyden ep\u00e4tasa-arvoisen jakautumisen taustalla olevia valtarakenteita sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in ja edist\u00e4\u00e4 sosiaalisesti vastuullista terveydentutkimusta. Tutkiessaan n\u00e4it\u00e4 yhteisty\u00f6projekteja, monia antropologeja ja sosiologeja on inspiroinut Marilyn Strathernin <\/b>antropologinen ty\u00f6 tiedontuotannosta ja etiikasta. Strathernin ty\u00f6 on korostanut l\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimuksen sosiaalista rakentumista: tiedontuotanto on sosiaalista ty\u00f6t\u00e4, joka nojaa arvoihin, perinteisiin ja rakenteisiin \u2018tieteellisen puhtauden\u2019 sijaan. Erityisesti tieteelliset kiistat ja erimielisyydet tekev\u00e4t eri arvomaailmat, ajattelutavat ja koulukunnat n\u00e4kyviksi\u2009\u2014\u2009n\u00e4iden tutkimiselle on haettu avuksi k\u00e4sitteit\u00e4 tieteen ja teknologian tutkimuksen alalta.<\/p>\n

Kokeellinen vaihe on ensimm\u00e4inen askel l\u00e4\u00e4kkeiden ja rokotteiden elinkaaressa. Oma vaiheensa t\u00e4ss\u00e4 kaaressa ovat toimet, joilla ne saadaan (tai ei saada) yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Osa tutkijoista on m\u00e4\u00e4ritellyt l\u00e4\u00e4kekokeet ja rokotetutkimukset valtateoreetikko Michel Foucaultin <\/b>termein biopolitiittisiksi keinoiksi, joilla valta kietoutuu populaatioiden terveyden hallintaan. T\u00e4m\u00e4 korostaa sit\u00e4, kuinka l\u00e4\u00e4kkeet ja rokotteet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t (tai eiv\u00e4t) kansallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin. Ei ole itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kehittyvien maiden asukkailla on mahdollisuus saada l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 joita heill\u00e4 on testattu. Monia tutkijoita onkin motivoinut kirjoittaa ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta, jota kokeissa voi synty\u00e4. Yhteist\u00e4 kaikille on oman positionaalisuuden pohtimisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys \u2013 raja sis\u00e4lle p\u00e4\u00e4syn, tieteellisen itsen\u00e4isyyden, kriittisen n\u00e4k\u00f6kulman ja hy\u00f6dyllisyyden v\u00e4lill\u00e4 on hiuksenhieno.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Suomalaiset Beniniss\u00e4<\/strong><\/p>\n

\n

Rekrytoidessaan suomalaisia matkailijoita, rokotetutkimus Beniniss\u00e4 on poikkeuksellinen kansainv\u00e4listen l\u00e4\u00e4ketieteellisten tutkimusten parissa. Kun kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n kehittyviss\u00e4 maissa paikallisilla populaatioilla, haasteena on taata osallistujien itsen\u00e4inen ja harkittu p\u00e4\u00e4t\u00f6s osallistua tutkimukseen olosuhteissa, joissa paikallinen terveydenhuolto on heikko. Useimmiten paikalliset vapaaehtoiset osallistuvatkin tutkimukseen, sill\u00e4 osallistuessaan he saavat parempaa terveydenhoitoa kuin mit\u00e4 he saisivat muutoin.<\/p>\n

Parantumisen sijaan suomalaiset tutkijat ja tutkittavat Beniniss\u00e4 ennemminkin sairastuvat altistuessaan uusille ja erilaisille mikrobeille. Sairastamisesta huolimatta monilla on p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 kokemuksena halu olla mukana toteuttamassa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidetty\u00e4 tutkimusta sek\u00e4 kiinnostus Afrikkaa kohtaan. Grand Popon alueen k\u00f6yhyys her\u00e4tti suomalaisissa syyllisyyden ja auttamisen halun tunteita sek\u00e4 tietoisuuden omasta etuoikeudesta. Sosiaalitieteilij\u00f6ille t\u00e4m\u00e4 bakteerien ja ripulin kietoutuminen globaaliin eriarvoisuuteen avaa t\u00e4ysin uuden tutkimuslinjan ihmisten ja mikrobien yhteiselon tutkimukseen, mikro-bio-politiikkaan.<\/p>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja: Salla Sariola<\/p>\n

Julkaistu aiemmin: https:\/\/antroblogi.fi\/2017\/12\/rokotetutkimuksen-jaljilla-beninissa\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kakkaa tositarkoituksella – Rokotetutkimuksen j\u00e4ljill\u00e4 Beniniss\u00e4 Mist\u00e4 on kyse, kun suomalainen l\u00e4\u00e4ketieteellinen tutkimus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 800 matkailijaa osallistumaan rokotetutkimukseen Beniniin? Mit\u00e4 tapahtuu t\u00e4ss\u00e4 mikrobien ja matkailijoiden kulttuurien kohtaamisessa? Mit\u00e4 antropologisesti kiinnostavaa asetelmassa on? Suomalais-kansainv\u00e4linen tutkimusryhm\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 800 suomalaista l\u00e4nsi-Afrikkaan, Beniniin osallistumaan ripulirokotetutkimukseen. Kokeen on tarkoitus testata rokotteen turvallisuutta ja tehoa ehk\u00e4ist\u00e4kseen bakteerien aiheuttamaa ripulia. Rokotetta testataan […]<\/p>\n","protected":false},"author":4787,"featured_media":893,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-890","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-uncategorized","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/890","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4787"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=890"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/890\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1019,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/890\/revisions\/1019"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/media\/893"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=890"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=890"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/bugs\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=890"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}