{"id":125,"date":"2023-04-06T10:03:36","date_gmt":"2023-04-06T10:03:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=125"},"modified":"2023-04-06T10:03:37","modified_gmt":"2023-04-06T10:03:37","slug":"ecocide-laki-mika-ja-miksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2023\/04\/06\/ecocide-laki-mika-ja-miksi\/","title":{"rendered":"Ecocide laki \u2013 mik\u00e4 ja miksi?"},"content":{"rendered":"\n

Artikkelissaan \u201dProtecting the planet: a proposal for a law of ecocide\u201d lakimies <\/strong>Polly Higgins ja tutkijat Damien Short ja Nigel South kertovat ehdotuksesta tunnustaa \u201dekomurha\u201d <\/strong>kansainv\u00e4liseksi rikokseksi. He esittelev\u00e4t esimerkkej\u00e4 rikoksista ja vahingoista, sek\u00e4 valottavat sek\u00e4 keskustelua koskien oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehityst\u00e4 ett\u00e4 luonnonmurha-termin alkuper\u00e4\u00e4 tutkijoiden ja kansainv\u00e4listen toimijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4pi historian.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisen vuosikymmenen aikana on vironnut keskustelua koskien vihre\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, ja sit\u00e4 miten rikosoikeudessa on suhtauduttu rikoksiin koskien ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ihmis- ja muuta el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 planeettaamme kohdistuviin ongelmiin. Kyseisiin haittoihin kuuluvat muun muassa teollisuussaaste, osakeyhti\u00f6rikollisuus ja sen vaikutus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n; terveys ja turvallisuus ty\u00f6paikoissa, jossa rikkeist\u00e4 seuraa ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4 haittoja; <\/strong>j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden osallisuus vaarallisen j\u00e4tteen laittomassa h\u00e4vityksess\u00e4 ja armeijan toiminnan vaikutus maisemaan, vesivaroihin, ilmanlaatuun ja eli\u00f6kunnan populaatioon niill\u00e4 <\/strong>alueilla, joilla se on toiminut. Kuitenkin n\u00e4ist\u00e4 vaikutuksista huolimatta maapallon luonnonvarojen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6n heikent\u00e4mist\u00e4 on vasta vastik\u00e4\u00e4n alettu pit\u00e4\u00e4 toimintana, jonka voidaan katsoa olevan rikollista tai ainakin aiheuttavan vakavaa haittaa tuleville sukupolville ja kansalaisille rajoista riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

Ero \u201drikoksen\u201d ja \u201dhaitan\u201d v\u00e4lill\u00e4 heijastaa pitk\u00e4aikaista haastetta kriminologialle: onko syyt\u00e4 tutkia vain laissa m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 rikoksia vai my\u00f6s niit\u00e4 toimia, jotka kuuluvat laillisen toiminnan piiriin, mutta joilla luultavasti on haitallisia seurauksia ja siet\u00e4isiv\u00e4t siten tulla lailla kielletyksi. Kriminologit ovat n\u00e4in ollen pyrkineet omaksumaan joko oikeudellisproseduraalisen l\u00e4hestymistavan, jossa <\/strong>huomio pysyy perinteisesti s\u00e4\u00e4detyn ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rikkomuksissa, tai kriittisemm\u00e4n sosio-oikeudellisen l\u00e4hestymistavan, jossa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvia toimia, jotka eiv\u00e4t ole laissa kiellettyj\u00e4, mutta kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 haitallisia, pidet\u00e4\u00e4n lainrikkomuksina. L\u00e4hestymistavasta huolimatta, pit\u00e4\u00e4kseen lain ajan tasalla ja oikeudenmukaisena, kriminologia on tehnyt rutiininomaisia tarkastuksia koskien \u201ditsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4\u201d rikosten m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja ehdottaen miten s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 tulisi ohjailla.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkit ymp\u00e4rist\u00f6rikoksista ja -haitoista voidaan jakaa ensisijaisiin ja toissijaisiin riippuen siit\u00e4 aiheutuuko toimesta suoraa haittaa, kuten esimerkiksi luonnonvarojen tuhoutumista, vai syntyv\u00e4tk\u00f6 seuraukset ymp\u00e4rist\u00f6vahinkojen tai kriisien j\u00e4lkeisist\u00e4 olosuhteista (laittomat markkinat) tai s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen laiminly\u00f6nnist\u00e4. Ensisijaiset vahingot voidaan jakaa nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n. Veden saastuminen koskee muun muassa juomavett\u00e4 ja muita vesist\u00f6j\u00e4, riuttoja sek\u00e4 liikakalastuksesta k\u00e4rsivi\u00e4 kaloja. Ilmansaasterikokset koskevat ihmisi\u00e4 yli kansainv\u00e4listen rajojen joten kaikki v\u00e4est\u00f6t k\u00e4rsiv\u00e4t niist\u00e4. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 arvioi yli kahden miljoonan ihmisen kuolevan ennenaikaisesti sairauksiin, jotka ovat suora seuraus huonosta ilmanlaadusta. Mets\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4minen ja maaper\u00e4n pilaaminen puolestaan nopeuttavat ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4, kun hiilinieluja kuten sademetsi\u00e4 kaadetaan ja vaaralliset kaasut kohoavat ilmakeh\u00e4\u00e4n. Sen sijaan rikokset ei-ihmislajeja vastaan tuhoavat lajien monimuotoisuutta ja n\u00e4in ollen ekosysteemi\u00e4, joka voi n\u00e4ky\u00e4 el\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6n katoamisena. <\/p>\n\n\n\n

Luonnonmurhalla on k\u00e4sitteen\u00e4 pitk\u00e4 historia, mutta se ei ole saanut odotettua kannatusta sen aiheellisuuden ja hy\u00f6dyllisyyden vuoksi. K\u00e4sitteen institutionaalinen historia liittyy erottamattomasti sen tunnetumpaan sukulaisk\u00e4sitteeseen kansanmurhaan, joka on mainittu ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1933. Ensimm\u00e4isen kerran \u201decocide\u201d on kirjattu vuonna 1970 Washingtonissa, sotaa ja kansallista vastuuta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 konferenssissa, jossa professori Arthur W. Galston ehdotti \u201duutta kansainv\u00e4list\u00e4 sopimusta luonnonmurhan kielt\u00e4miseksi.\u201d H\u00e4n k\u00e4ytti termi\u00e4 kuvaamaan \u201dvahingon aiheuttamista tai sallimista luonnonymp\u00e4rist\u00f6lle massiivisessa mittakaavassa\u201d, joka heijastaa \u201dihmiskunnan laiminly\u00f6ty\u00e4 yleist\u00e4 huolehtimisvelvollisuutta.\u201d Vuonna 1973 professori Richard A. Falk laati luonnoksen kansainv\u00e4list\u00e4 luonnonmurharikosta koskevaa yleissopimusta. Luonnos otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta hyl\u00e4ttiin syyt\u00e4 ilmoittamatta my\u00f6hemmin. 1980-luvulla keskustelu siit\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 \u201dvakavan haitan aiheuttaminen ymp\u00e4rist\u00f6lle\u201d lis\u00e4t\u00e4 rikokseksi rauhaa vastaan, her\u00e4si uudestaan keskittyen tahallisuuden aspektiin, ja vuonna 1991 se mieless\u00e4 pit\u00e4en viimeisteltiin artiklaa 26 YK:n kansainv\u00e4lisen oikeuden toimikunnalle (ILC). Kuitenkin kodifikaation takia aiemmat luonnokset poistettiin ja artikla 26 supistettiin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n vain \u201dtahallisen ja vakavan ymp\u00e4rist\u00f6vahingon.\u201d Lopulta vuosia kest\u00e4nyt kansainv\u00e4linen poliittinen k\u00f6ydenveto riisui artikla 26:n syv\u00e4llisemm\u00e4st\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4\u00e4n ja teki siit\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 korulauseen, jolloin alkuper\u00e4inen artikla poistettiin ja Rooman perussopimukseen p\u00e4\u00e4tyi valmistelukomitean muokkaama artikla, joka kielt\u00e4\u00e4 tahallisesti \u201dlaajan, pitk\u00e4aikaisen ja vakavan vahingon aiheuttamisen luonnonymp\u00e4rist\u00f6lle\u201d sodan yhteydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Huhtikuussa 2010 brittil\u00e4inen lakimies Polly Higgins j\u00e4tti ehdotuksen kansainv\u00e4lisest\u00e4 Ecocide-laista ILC:lle, ja ehdotti Rooman peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n seuraavaa muutosta: \u201dEcocide on ekosysteemi(e)n laajaa tuhoamista tai menetyst\u00e4 tietylt\u00e4 alueelta, joko ihmisen toimesta tai muusta syyst\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, miss\u00e4 alueen asukkaiden kyky nauttia alueesta on merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hentynyt.\u201d H\u00e4n tunnistaa kaksi luonnonmurhan tyyppi\u00e4; ihmisen aiheuttaman ja luonnollisesti tapahtuvan, ja t\u00e4ll\u00e4 <\/strong>jaottelulla <\/strong>luotaisiin oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 luonnonmurhan ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 varten. Ehdotus ylemm\u00e4st\u00e4 vastuusta ei koskisi vain yrityksi\u00e4 vaan my\u00f6s valtioita. Luomalla valtioille lainmukainen velvollisuus toimia ennen joukkotuhoa tai ekosysteemin romahdusta velvoittaa kaikkia valtioita auttamaan maita, joita uhkaa esimerkiksi merenpinnan nousu. Luonnollisesti tapahtuvan luonnonmurhan est\u00e4minen olisi valtioiden hallitusten vastuulla. Kysymys t\u00e4llaisen lain t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta liittyy rinnakkaisiin ehdotuksiin ymp\u00e4rist\u00f6tuomioistuinten laajentamisesta ja kansainv\u00e4lisen ymp\u00e4rist\u00f6tuomioistuimen perustamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Ecocide-laki pit\u00e4isi tunnustaa ihmisen aiheuttaman ymp\u00e4rist\u00f6vahingon ankaran vastuun rikokseksi my\u00f6s rauhan aikana. Tahallisuuden vaatimuksen puuttuminen aiheuttaisi loisi porsaanrei\u00e4n, jonka my\u00f6t\u00e4\u00a0<\/strong>ymp\u00e4rist\u00f6tuhot voitaisiin kuitata vahinkona ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin kiert\u00e4\u00e4 vastuu piiloutumalla tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden taakse. Lain t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano lopettaisi tuhoamisen alkutekij\u00f6ihins\u00e4 ja asettaisi yrityksille velvollisuuden ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 suurvahinkoja. T\u00e4ll\u00e4 olisi ilmastonmuutokseen valtava vaikutus \u2013 suurimpien saastuttajien hiilidioksiditasojen laskiessa ilmakeh\u00e4n ep\u00e4vakaus v\u00e4henisi, ja Ecocide-laista tulisi tehokas ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 toimenpide saattamiseksi vastuuseen joukkotuhoa aiheuttavaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa johtavat, tukevat tai rahoittavat tahot.<\/p>\n\n\n\n

— Murharyhm\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Polly Higgins & Damien Short & Nigel South: Protecting the planet: a proposal for a law of ecocide. Crime, Law and Social Change<\/em> 59 (2013) 251-266.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkelissaan \u201dProtecting the planet: a proposal for a law of ecocide\u201d lakimies Polly Higgins ja tutkijat Damien Short ja Nigel South kertovat ehdotuksesta tunnustaa \u201dekomurha\u201d kansainv\u00e4liseksi rikokseksi. He esittelev\u00e4t esimerkkej\u00e4 rikoksista ja vahingoista, sek\u00e4 valottavat sek\u00e4 keskustelua koskien oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehityst\u00e4 ett\u00e4 luonnonmurha-termin alkuper\u00e4\u00e4 tutkijoiden ja kansainv\u00e4listen toimijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4pi historian. Viimeisen vuosikymmenen aikana on vironnut keskustelua koskien … Continue reading Ecocide laki \u2013 mik\u00e4 ja miksi?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":126,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions\/126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}