Artikkelissaan \u201dEnvironmental Displacement in European Asylum Law\u201d (julkaistu European Journal of Migration and Law -lehdess\u00e4) vuodelta 2009 silloinen Norway Refugee Council:in oikeudellinen asiantuntija Vikram Kolmannskog sek\u00e4 silloinen The Brussels Office:n vanhempi konsultti Finn Myrstad valottavat Euroopan unionin turvapaikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n soveltuvuutta ilmastonmuutoksesta aiheutuneeseen muuttoliikkeeseen. Uusimmassa, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 julkaistussa raportissaan kansainv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC toteaa, ett\u00e4 ennustetut ilmastonmuutoksen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutukset saattavat olla jopa moninkertaisia t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 havaittaviin. Tulevina vuosikymmenin\u00e4 my\u00f6s ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6syihin perustuvaa muuttoliikett\u00e4 on oletettavasti siis odotettavissa entist\u00e4 enemm\u00e4n, ja ilmastosiirtolaisten oikeudellinen asema ajankohtaistunee entisest\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvana rajat ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 muuttoliikkeen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti valtioiden rajojen ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmisten siirtym\u00e4\u00e4, joka johtuu pitk\u00e4lti ymp\u00e4rist\u00f6n heikkenemisest\u00e4 tai ymp\u00e4rist\u00f6katastrofeista. Ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4 taustatekij\u00f6it\u00e4 ei kuitenkaan sellaisenaan ole sis\u00e4llytetty kansainv\u00e4liseen, vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen \u2013 vaikka ne teoriassa voivatkin osaltaan liitty\u00e4 johonkin yleissopimuksen ensimm\u00e4isen artiklan tunnistamaan vainon syyhyn \u2013 eik\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuhon vuoksi kotimaastaan l\u00e4htenyt siten voi vastaanottaa kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua pakolaisen asemassa. Oikeusoppineet ovat my\u00f6s argumentoineet keskustelunavausten yleissopimuksen laajentamisesta sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastomuuttoliikkeen johtavan mahdollisesti pakolaisten kansainv\u00e4lisen suojelun yleiseen heikkenemiseen, mik\u00e4li yleissopimus otettaisiin kokonaisuudessaan uudelleenk\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n
Vaikka kansainv\u00e4lisest\u00e4 pakolaisoikeudesta ei l\u00f6ydyk\u00e4\u00e4n oikeudellista perustetta ilmastonmuutoksesta aiheutuvan muuttoliikkeen mukana rajat ylitt\u00e4vien henkil\u00f6iden oikeudelliseen suojeluun, eik\u00e4 n\u00e4in ollen esimerkiksi \u201dilmastopakolaista\u201d voida pit\u00e4\u00e4 juridisesti p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 termin\u00e4, kuuluu kyseinen ihmisryhm\u00e4 usein alueellisen s\u00e4\u00e4ntelyn alaan. N\u00e4in on my\u00f6s Euroopan unionin kohdalla: vuonna 2001 annettiin direktiivi tilap\u00e4isest\u00e4 suojelusta (2001\/55\/EY) ja vuonna 2004 kansainv\u00e4lisen suojelun vaatimuksia koskeva niin kutsuttu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivi (2004\/83\/EY), jotka ovat molemmat tietyin edellytyksin sovellettavissa ilmastosiirtolaisiin. <\/p>\n\n\n\n
Tilap\u00e4isen suojelun direktiivi koskee tilanteita, joissa siirtym\u00e4\u00e4n joutuneiden henkil\u00f6iden maahantulo on joukottaista. Direktiivin toisen artiklan ensimm\u00e4isen momentin c-kohdan mukaan sen soveltamisalaan kuuluvat kolmannen maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t voi palata kotimaihinsa \u201dturvallisesti ja pysyv\u00e4sti maassa vallitsevan tilanteen vuoksi\u201d. Lis\u00e4ksi painotetaan kohderyhm\u00e4\u00e4n kuuluvan erityisesti sellaiset henkil\u00f6t, jotka ovat \u201dsuuressa vaarassa joutua tai ovat joutuneet j\u00e4rjestelm\u00e4llisten tai laajojen ihmisoikeusloukkauksien uhreiksi\u201d. Erityisesti luonnonkatastrofien yhteydess\u00e4 paikallisten asukkaiden ihmisoikeudet ovat usein uhattuna sek\u00e4 itse tapahtumien ett\u00e4 ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n humanitaarisen avun seurauksena. T\u00e4ll\u00f6in tilanteissa, joissa valtion sis\u00e4inen siirtolaisuus ei ole varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n tuhon laajuuden vuoksi, t\u00e4llaisista olosuhteista l\u00e4hteneet ilmastosiirtolaiset kuuluvat my\u00f6s direktiivin soveltamisalaan. <\/p>\n\n\n\n
M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin mukaista toissijaista suojelun antamista sen sijaan voidaan arvioida my\u00f6s muissa kuin joukottaisen maahantulon tilanteissa. Direktiivin toisen artiklan ensimm\u00e4isen momentin e-kohdan mukaan toissijaista suojelua voidaan antaa sellaiselle kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkil\u00f6lle, jolle ei voida my\u00f6nt\u00e4\u00e4 pakolaisasemaa, mutta jonka kohdalla on \u201dmerkitt\u00e4vi\u00e4 perusteita uskoa\u201d, ett\u00e4 alkuper\u00e4maahan tai entiseen pysyv\u00e4\u00e4n asuinmaahan palauttaminen asettaisi h\u00e4net todelliseen vaaraan k\u00e4rsi\u00e4 direktiivin 15 artiklassa m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 vakavaa haittaa. Vakavalla haitalla voidaan tarkoittaa muun muassa ep\u00e4inhimillist\u00e4 tai halventavaa kohtelua, jollaiseksi voinee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 esimerkiksi valtion haluttomuuden tai kyvytt\u00f6myyden puuttua ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4 aiheutuneeseen, kansalaisten merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaadun heikkenemiseen, jota ei kuitenkaan voida pit\u00e4\u00e4 yleissopimuksen pakolaisten oikeusasemasta mukaisena vainona. Viidennen artiklan mukaan \u201dtodellinen vaara joutua k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n vakavaa haittaa\u201d voi johtua my\u00f6s alkuper\u00e4maasta l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen tapahtuneeseen, mik\u00e4 osaltaan antaa joustoa direktiivin soveltamisalaan. <\/p>\n\n\n\n
Pakolaisasemaan kuuluu olennaisesti sen oletusarvoinen lopullisuus, elleiv\u00e4t henkil\u00f6n alkuper\u00e4maan olosuhteet muutu radikaalisti. Ilmastosiirtolaisten, kuten muidenkin, joille ei voida my\u00f6nt\u00e4\u00e4 pakolaisasemaa mutta jotka ovat oikeutettuja alemman tasoiseen kansainv\u00e4liseen suojeluun, kohdalla sen sijaan mahdollista pidempiaikaista tai jopa pysyv\u00e4\u00e4 suojelun tarvetta ei ole huomioitu. M\u00e4\u00e4r\u00e4ajoista on s\u00e4\u00e4detty tarkemmin kansallisella tasolla, ja esimerkiksi ulkomaalaislain (301\/2004) 109 \u00a7:n mukaan Suomessa tilap\u00e4isen suojelun kesto on yhteens\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kolme vuotta, kun taas Maahanmuuttoviraston mukaan toissijaista suojelua voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6lle nelj\u00e4ksi vuodeksi kerrallaan. <\/p>\n\n\n\n
Kaikkiin siirtolaisiin siirtolaisuuden syyst\u00e4 riippumatta sovelletaan kuitenkin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4direktiivin 21 artiklassakin mainittua palautuskieltoa eli non-refoulement-periaatetta. Palautuskiellon periaatteen mukaan henkil\u00f6\u00e4 ei saa palauttaa alueelle, jossa h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti joutuisi ep\u00e4inhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi. Palautuskiellon turvin maahan j\u00e4\u00e4neelle tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t ovat kuitenkin ep\u00e4varmat, sill\u00e4 alkuper\u00e4maan olosuhteiden kehityst\u00e4 ja palautuskiellon soveltamisaikaa voi olla vaikeaa ennustaa, eik\u00e4 siirtolainen t\u00e4ll\u00f6in kuulu\u00a0my\u00f6sk\u00e4\u00e4n erin\u00e4isten, esimerkiksi toissijaista suojelua vastaanottaville kuuluvien, oikeuksien piiriin.<\/p>\n\n\n\n
— Ilmastoryhm\u00e4 2<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Kirjallisuus<\/em><\/p>\n\n\n\n Kolmannskog, Vikram \u2013 Myrstad Finn, Environmental Displacement in European Asylum Law. European Journal of Migration and Law<\/em> 11 (4) 2009, s. 313-326.<\/p>\n\n\n\n Virallisl\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus 77\/1968<\/p>\n\n\n\n Neuvoston direktiivi 2001\/55\/EY. V\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista tilap\u00e4isen suojelun antamiseksi siirtym\u00e4\u00e4n joutuneiden henkil\u00f6iden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteist\u00e4 n\u00e4iden henkil\u00f6iden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta j\u00e4senvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edist\u00e4miseksi<\/p>\n\n\n\n Neuvoston direktiivi 2004\/83\/EY. Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 pakolaisiksi tai muuta kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua tarvitseviksi henkil\u00f6iksi koskevista v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista sek\u00e4 my\u00f6nnetyn suojelun sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Ulkomaalaislaki 301\/2004<\/p>\n\n\n\n Internetl\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n AR6 Synthesis Report: Climate Change 2023, Synthesis Report of The IPCC Sixth Assessment Report (AR6), luettu 4.4.2023<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkelissaan \u201dEnvironmental Displacement in European Asylum Law\u201d (julkaistu European Journal of Migration and Law -lehdess\u00e4) vuodelta 2009 silloinen Norway Refugee Council:in oikeudellinen asiantuntija Vikram Kolmannskog sek\u00e4 silloinen The Brussels Office:n vanhempi konsultti Finn Myrstad valottavat Euroopan unionin turvapaikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n soveltuvuutta ilmastonmuutoksesta aiheutuneeseen muuttoliikkeeseen. Uusimmassa, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 julkaistussa raportissaan kansainv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC toteaa, ett\u00e4 ennustetut ilmastonmuutoksen pitk\u00e4n … Continue reading Ilmastonmuutoksesta johtuvan muuttoliikkeen suhde Euroopan unionin turvapaikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":168,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}