{"id":137,"date":"2023-04-06T11:41:52","date_gmt":"2023-04-06T11:41:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=137"},"modified":"2023-04-06T11:41:53","modified_gmt":"2023-04-06T11:41:53","slug":"ilmastosuunnitelmat-hottoa-vai-vaikuttavaa-ilmastopolitiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2023\/04\/06\/ilmastosuunnitelmat-hottoa-vai-vaikuttavaa-ilmastopolitiikkaa\/","title":{"rendered":"Ilmastosuunnitelmat: h\u00f6tt\u00f6\u00e4 vai vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastolain mukaisiin ilmastosuunnitelmiin on ladattu paljon odotuksia. Ei ihme, sill\u00e4 ne ovat keskeinen ty\u00f6kalu Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tai ainakin niiden kuuluisi olla. <\/em>T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 ovat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja yliopiston tutkijat Antti Belinskij, Paula Leskinen, Anu L\u00e4hteenm\u00e4ki-Uutela ja Seita Romppainen artikkelissaan Ilmastosuunnitelmien oikeudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa<\/em>. Artikkeli on julkaistu Oikeus-lehdess\u00e4 4\/2021 eli ennen kuin Suomen uusi ilmastolaki astui voimaan 1.7.2022. <\/p>\n\n\n\n

Artikkelin kirjoittaneiden kokeneiden ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden tutkijoiden mukaan ilmastosuunnitelmat ovat yksi ilmastopolitiikan heijastuma Suomen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Kyse on laajasti ottaen globaalista kest\u00e4vyysmurroksesta, jossa oikeudella ja s\u00e4\u00e4ntelystrategioilla on oma roolinsa. Suomen uuden ilmastolain mukaiseen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluu pitk\u00e4n ja keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmat, kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelma. Suunnitelmissa on Suomen tavoitteet kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen, nielujen vahvistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sek\u00e4 eri hallinnonaloilta tarvittavat toimet. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastosuunnitelmiin on kohdistunut viime vuosina odotuksia my\u00f6s ilmastolain uudistamisen vuoksi. Ennen lakiuudistusta kirjoitetussa artikkelissaan tutkijat arvelevat, ett\u00e4 ilmastosuunnitelmien merkitys tulisi lakiuudistuksen my\u00f6t\u00e4 vahvistumaan. Niiden velvoittava vaikutus viranomaisten toimintaan ja kansalaisten osallistumismahdollisuus suunnitteluty\u00f6h\u00f6n tulisivat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Hiilineutraali yhteiskunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen olisivat siten lakiuudistuksen my\u00f6t\u00e4 ilmastosuunnitelmien kautta vahvasti viranomaisten ja kaikkien kansalaisten asia. Muutoinkin artikkelista v\u00e4littyy valtion tutkimuslaitosta edustavien tutkijoiden luottavainen suhtautuminen ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutuspotentiaaliin ongelmakohdistaan huolimatta. Se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ottaen huomioon Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen teht\u00e4v\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajien ajatus ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutusten vahvistumisesta lakiuudistuksen my\u00f6t\u00e4 vaikuttaa kuitenkin ristiriitaiselta. Tutkijat itsekin huomauttavat artikkelissaan, ett\u00e4 hallituksen esityksess\u00e4 uudeksi ilmastolaiksi esitettiin hyvin v\u00e4h\u00e4n ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutuksiin kohdistuvia muutoksia. T\u00e4rkein muutos oli viranomaisille ja kunnille syntynyt teht\u00e4v\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ilmastosuunnitelmien lis\u00e4ksi my\u00f6s ilmastotavoitteita. Se, miten t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuu esimerkiksi kaavoituksessa, vaikuttaa kuitenkin edelleen ep\u00e4selv\u00e4lt\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Tutkijoiden n\u00e4kemys ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutusten vahvistumisesta vaikuttaa kyseenalaiselta ottaen huomioon my\u00f6s ilmastosuunnitelmien luonne pehme\u00e4n\u00e4, muodollisesti ei-velvoittavana oikeutena. Yleisluontoisten ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4n muun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4misen varaan, mik\u00e4 on hidas ja monimutkainen etenemistapa. Puitelakiluontoisen ilmastolain ilmastosuunnitelmat ja -tavoitteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin saavan ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin aikaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksia muussa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tutkijoiden toiveiden mukaisesti. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on 1.1.2025 voimaan tuleva uusi rakennuslaki, jossa ilmastonmuutoksen torjunta on otettu huomioon uusissa ilmastoselvitys-, materiaaliseloste- ja hiilijalanj\u00e4ljen raja-arvovaatimuksissa. Edelleenk\u00e4\u00e4n ilmastovaikutukset eiv\u00e4t kuitenkaan kuulu esimerkiksi kaavoituksen sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksiin. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastopolitiikka ja ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutukset eiv\u00e4t ole vain Suomen asia, vaan rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 asiaa ohjaa vahvasti my\u00f6s EU jaetulla toimivallalla j\u00e4senvaltioiden kanssa. EU:n lukuisat ilmastopoliittiset toimenpidekokonaisuudet on koottu Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelmaan, jonka taustalla on vuonna 2015 syntynyt Pariisin ilmastosopimus. Vuonna 2019 Euroopan parlamentin j\u00e4senet julistivat ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6h\u00e4t\u00e4tilan, ja vuonna 2021 j\u00e4senmaat hyv\u00e4ksyiv\u00e4t EU:n ilmastolain. Ilmastolaissa EU:n tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 menness\u00e4. EU:n ohjauskokonaisuuteen kuuluvat my\u00f6s EU:n taakanjakoasetus p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ulkopuolisen sektorin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja LULUCF-asetus j\u00e4senvaltioiden maank\u00e4ytt\u00f6sektorin kasvihuonekaasu-p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Jokaisella EU:n j\u00e4senvaltiolla tulee lis\u00e4ksi olla EU:n hallintomalliasetuksen mukaan kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma sek\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategia kasvihuonekaasujen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Euroopan komissio on edelleen esitt\u00e4nyt EU:n ilmastotoimien kirist\u00e4miseksi Fit for 55-ilmastopaketin, jonka esitykset kohdistuvat muun muassa energiaan sek\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja mets\u00e4talouteen. <\/p>\n\n\n\n

Suomen uudessa ilmastolaissa p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteena on muun muassa taakanjako- ja p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppasektorin yhteenlaskettujen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hentyminen vuoteen 2050 menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 90 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. EU sallii j\u00e4senmaiden omat, EU-oikeuden rajoissa olevat, innovatiiviset ratkaisut n\u00e4iden ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastolakeja p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteineen on s\u00e4\u00e4detty useissa j\u00e4senvaltioissa, ja ilmastosuunnitelmat ovat Suomen tapa pyrki\u00e4 tavoitteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka tutkijat uskovat artikkelissaan selv\u00e4sti ilmastosuunnitelmien oikeusvaikutuspotentiaaliin, he kuitenkin pit\u00e4v\u00e4t ilmastolain ilmastosuunnitelmia, EU:n j\u00e4senvaltioilta edellytt\u00e4mi\u00e4 ilmastosuunnitelmia ja muuta kansallista ilmastosuunnittelua sekavana kokonaisuutena. Kaiken lis\u00e4ksi suunnitelmien valmistelu on Suomessa hajautettu eri ministeri\u00f6ille. <\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmastopoliittinen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 kaipaisi tutkijoiden mukaan siis selvent\u00e4mist\u00e4 ja yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4.Ilmastolain mukaisia ilmastosuunnitelmia tulisi yhteensovittaa paremmin kesken\u00e4\u00e4n, ilmastosuunnitelmien ja -tavoitteiden yhteytt\u00e4 muissa laeissa s\u00e4\u00e4dettyihin suunnittelu- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomekanismeihin tulisi vahvistaa sek\u00e4 yleis\u00f6n vaikuttamismahdollisuuksia suunnitteluun tulisi kehitt\u00e4\u00e4. Uuden ilmastolain s\u00e4\u00e4d\u00f6sten ja hallituksen esityksen perusteella vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 tutkijoiden edell\u00e4 esitettyihin toiveisiin ei suoranaisesti ole ainakaan kaikilta osin uudessa laissa vastattu.<\/p>\n\n\n\n

Artikkelin julkaisun j\u00e4lkeen, vuonna 2022, Suomessa tuli vireille ensimm\u00e4inen kansallinen ilmasto-oikeudenk\u00e4ynti. Taustalla on hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen vaarantava mets\u00e4- ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielujen romahdus. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t katsovat, ett\u00e4 valtioneuvosto ei ole oikeusvaltion lainalaisuusperiaatteen mukaisesti noudattanut ilmastolakia. Mielenkiintoista on, ryhtyyk\u00f6 korkein hallinto-oikeus arvioimaan ilmastosuunnitelmien tieteelliseen tietoon perustuvia aineellisia sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 vaatimuksia. Tuomioistuimet vahvistaisivat t\u00e4ll\u00e4 tavoin artikkelin kirjoittajien mukaan merkitt\u00e4v\u00e4sti rooliaan ilmastonmuutoksen hallinnassa. Vireill\u00e4 oleva oikeudenk\u00e4ynti liittyy my\u00f6s kiinnostavasti juuri mets\u00e4- ja maank\u00e4ytt\u00f6sektoriin, jota koskeva suunnitelma lis\u00e4ttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa uuteen ilmastolakiin.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

— Ilmastoryhm\u00e4 2<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Belinskij, Antti \u2013 Leskinen, Paula \u2013 L\u00e4hteenm\u00e4ki-Uutela Anu \u2013 Romppainen, Seita, Ilmastosuunnitelmien oikeudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Oikeus 2020:4, s. 440\u2013459.<\/p>\n\n\n\n

5 facts about the EU’s goal of climate neutrality. Euroopan komissio 20.10.2022. <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.consilium.europa.eu\/en\/5-facts-eu-climate-neutrality<\/a>\/ (Luettu 29.3.2023).<\/p>\n\n\n\n

55-valmiuspaketti. Euroopan neuvosto 28.3.2023. <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.consilium.europa.eu\/fi\/policies\/green-deal\/fit-for-55-the-eu-plan-for-a-green-transition\/<\/a> (Luettu 29.3.2023).<\/p>\n\n\n\n

Eduskunta hyv\u00e4ksyi rakentamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pienent\u00e4v\u00e4t ja digitalisaatiota edist\u00e4v\u00e4t lait. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 1.3.2023. <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/ym.fi\/-\/eduskunta-hyvaksyi-rakentamisen-paastoja-pienentavat-ja-digitalisaatiota-edistavat-lait<\/a> (Luettu 29.3.2023).<\/p>\n\n\n\n

Ilmastolaki 423\/2022. Finlex 2023. <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2022\/20220423<\/a> (Luettu 29.3.2023).<\/p>\n\n\n\n

Tutkittua ymp\u00e4rist\u00f6tietoa kest\u00e4vyysmurroksen edist\u00e4miseksi. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus 18.1.2023. <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Syke_Info<\/a> (Luettu 31.3.2023).<\/p>\n\n\n\n

Hild\u00e9n, Mikael et. al., Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastolain mukaisiin ilmastosuunnitelmiin on ladattu paljon odotuksia. Ei ihme, sill\u00e4 ne ovat keskeinen ty\u00f6kalu Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tai ainakin niiden kuuluisi olla. T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 ovat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja yliopiston tutkijat Antti Belinskij, Paula Leskinen, Anu L\u00e4hteenm\u00e4ki-Uutela ja Seita Romppainen artikkelissaan Ilmastosuunnitelmien oikeudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Artikkeli on julkaistu Oikeus-lehdess\u00e4 4\/2021 eli ennen kuin Suomen uusi ilmastolaki … Continue reading Ilmastosuunnitelmat: h\u00f6tt\u00f6\u00e4 vai vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions\/138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}