P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on osa Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa, ja sill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n rajoittamaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 EU:ssa. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 perustettiin p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppadirektiivill\u00e4 (2003\/87\/EY). Vuonna 2005 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettu p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 laajentui kattamaan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi my\u00f6s muita kasvihuonekaasuja ja kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavia toimialoja vuonna 2009. J\u00e4rjestelm\u00e4 kattaa nyky\u00e4\u00e4n noin 40 % EU:n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 on oleellinen osa Euroopan alueen ilmastopolitiikkaa. EU:n alue on merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttaja. EU:n velvollisuus huolehtia j\u00e4senmaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6nrajoituksista liittyy vahvasti EU-oikeuden ensisijaisuuteen. EU:lla on mahdollisuus asettaa kaikkia j\u00e4senvaltioita sitovia direktiivej\u00e4. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii valtioiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhdenvertaisia toimia, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 on tehokas keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. EU:n tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 55 % p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa sitoo EU:n j\u00e4senvaltiot noudattamaan yleist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kattoa, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus. Suomessa p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppadirektiivit on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppalailla (311\/2011). <\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuus perustuu markkinatalouteen, j\u00e4rjestelm\u00e4 kannustaa yrityksi\u00e4 saastuttamaan v\u00e4hemm\u00e4n. Yritykset, joiden toiminnot aiheuttavat kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ostavat p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia huutokaupasta. Hinta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kysynn\u00e4n ja tarjonnan mukaan, eli mit\u00e4 enemm\u00e4n muut yritykset saastuttavat, sit\u00e4 korkeammaksi yhden p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuden hinta nousee. Koska Euroopan alueella teollisen toiminnan kustannukset ovat kalliimpia kuin esimerkiksi Aasiassa, osa p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksista my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ilmaiseksi. T\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n teollisuuden siirtoa maihin, joissa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei rajoiteta yht\u00e4 voimakkaasti. Ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa keskusteluissa usein asetetaan vastakkain talouskasvu ja ilmastonmuutosta torjuvat toimet. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on erinomainen esimerkki j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka markkinatalouden keinoin kannustaa yrityksi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n esimerkiksi uudelleenj\u00e4rjestelem\u00e4ll\u00e4 toimintaansa tai investoimalla v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isiin laitteisiin. <\/p>\n\n\n\n
Vaikka p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on todettu toimivaksi ja tehokkaaksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, merkitt\u00e4v\u00e4 osa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavista toimialoista lukeutuu j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolelle. T\u00e4llaisia toimialoja ovat esimerkiksi rakentaminen, liikenne, maatalous ja j\u00e4tehuolto. Sittemmin, artikkelin kirjoituksen j\u00e4lkeen, on sovittu uusista p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan toimialalaajennuksista. Vuodesta 2027 alkaen p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n lukeutuu tieliikenne ja rakennusten erillisl\u00e4mmitys, mutta ep\u00e4vakaiden energiamarkkinoiden ja energian hinnan nousun tilanteessa j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoteen 2028. <\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n piiriin on lukeutunut my\u00f6s lentoliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppadirektiivin (2008\/101\/EY) my\u00f6t\u00e4 lentoliikenne vuodesta 2012. Green Deal on EU:n komission hyv\u00e4ksym\u00e4 joukko aloitteita, jotka pyrkiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n Euroopan Unionista ilmastoneutraalin vuoteen 2050 menness\u00e4. Green Dealia koskevan tiedonannon mukaan Komission tavoitteena on laajentaa p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 koskemaan my\u00f6s merenkulkua.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
— Ilmastoryhm\u00e4 1<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hde: <\/p>\n\n\n\n Ari Ekroos et. al.: Ilmastolain kytkenn\u00f6ist\u00e4 muuhun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia 4\/2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on osa Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa, ja sill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n rajoittamaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 EU:ssa. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 perustettiin p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppadirektiivill\u00e4 (2003\/87\/EY). Vuonna 2005 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettu p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 laajentui kattamaan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi my\u00f6s muita kasvihuonekaasuja ja kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavia toimialoja vuonna 2009. J\u00e4rjestelm\u00e4 kattaa nyky\u00e4\u00e4n noin 40 % EU:n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 on oleellinen osa Euroopan alueen ilmastopolitiikkaa. EU:n alue on merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttaja. … Continue reading P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":140,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions\/140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}