Dasguptan raportti on Iso-Britannian valtiovarainministeri\u00f6n tilaama selvitys luonnon monimuotoisuuden taloudellisesta arvosta ja luontokadon hinnasta. Raportin kirjoittaja, taloustieteen professori Partha Dasgupta, pyrkii osoittamaan, miten nykyinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 on ep\u00e4onnistunut huomioimaan luonnon merkityksen ihmiskunnan hyvinvoinnille ja kest\u00e4vyydelle. Dasgupta on ansioitunut akateemikko, joka on saanut useita tunnustuksia usean vuosikymmenen aikana tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimuksesta ja h\u00e4nt\u00e4 on kutsuttu muun muassa nimell\u00e4 \u201dChampion of the Earth\u201d eli maapallon esitaistelija.<\/p>\n\n\n\n
Dasgupta esitt\u00e4\u00e4 raportissaan, ett\u00e4 luonnonvarat ovat itseasiassa p\u00e4\u00e4omaa siin\u00e4 miss\u00e4 esimerkiksi valuutta ja raaka-aineet, ja joka tuottaa meille monia palveluja ja hy\u00f6tyj\u00e4, mutta jota kulutamme ja tuhoamme enemm\u00e4n kuin se ehtii uusiutumaan. Raportti ehdottaa, ett\u00e4 luonnon arvo pit\u00e4isi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 talouden mittareihin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, ja ett\u00e4 tarvitaan laajaa yhteiskunnallista muutosta kohti luonnon kunnioittamista ja suojelemista.<\/p>\n\n\n\n
Raportti on kiitett\u00e4v\u00e4 yritys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 taloustieteilij\u00e4t ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden kriisi ja sen vakavat seuraukset ihmiskunnalle. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 huikean m\u00e4\u00e4r\u00e4n tietoa ja analyysia luonnon tilasta, sen roolista taloudessa ja ihmisten toiminnan vaikutuksista siihen. Dasgupta toteaa raportissaan my\u00f6s, ett\u00e4 nykyinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu kasvun tavoitteluun ja kulutukseen, jotka ovat ristiriidassa luonnon rajallisuuden kanssa. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 tarvitsemme uuden tavan l\u00e4hesty\u00e4 taloutta ja suhdettamme luontoon. Esimerkiksi nykyinen mittari BKT eli bruttokansantuote ei ota lainkaan huomioon sen paisuttamiseen k\u00e4ytettyj\u00e4 luonnonvaroja, vaikka n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa korreloivat merkitt\u00e4v\u00e4sti kesken\u00e4\u00e4n ja toinen mahdollistaa toisen.<\/p>\n\n\n\n
Raportin kritiikki ei kuitenkaan rajoitu vain talouden mittareihin ja indikaattoreihin: se kyseenalaistaa my\u00f6s talouden perusperiaatteita ja oletuksia, kuten ihmisen rationaalisuuden, markkinoiden tehokkuuden ja kasvun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. Raportti osoittaa, miten n\u00e4m\u00e4 oletukset ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja yli luonnon kantokyvyn ja aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhtymist\u00e4 ja ilmastonmuutosta. Siin\u00e4 ehdotetaan, ett\u00e4 talouden tulisi ottaa huomioon luonnon rajallisuus ja ep\u00e4varmuus, ja pyrki\u00e4 kohti tasapainoa luonnon kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Raportti ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteisi\u00e4 ratkaisuja tai reseptej\u00e4 luonnon monimuotoisuuden kriisin ratkaisemiseksi. Raportissa tunnustetaan my\u00f6s, ett\u00e4 eri mailla ja alueilla on erilaisia tilanteita ja tarpeita, ja ett\u00e4 ratkaisut vaativat paikallista soveltamista ja osallistumista. Siin\u00e4 painotetaan, ett\u00e4 ratkaisut edellytt\u00e4v\u00e4t laajaa yhteiskunnallista muutosta, joka perustuu arvojen, asenteiden ja normien uudelleenarviointiin. Raportti kehottaa ihmisi\u00e4 tunnistamaan itsens\u00e4 osana luontoa, eik\u00e4 sen ulkopuolella tai sen yl\u00e4puolella. Se my\u00f6s korostaa, ett\u00e4 ratkaisut vaativat globaalia yhteisty\u00f6t\u00e4 ja solidaarisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Dasguptan raportin kritiikki kohdistuu usein siihen, ett\u00e4 se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taloustieteellist\u00e4 termist\u00f6\u00e4 ja logiikkaa puhuessaan luonnosta. Se n\u00e4kee luonnonvarat omaisuutena, varallisuutena tai sijoituksena, jotka ovat ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4. Raportissa ei kyseenalaisteta sit\u00e4, voiko luontoa mitata rahassa tai markkinoilla, vaan olettaa, ett\u00e4 se on paras tapa arvostaa ja lopulta my\u00f6s suojella sit\u00e4. Siin\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suoraan oteta huomioon luonnon itseisarvoa tai muita kuin ihmisen tarpeita ja etuja. Dasgupta n\u00e4kee raportissaan kaiken kapitalistisen linssin l\u00e4pi eik\u00e4 tunnusta, ett\u00e4 taloustiede on vain yksi tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina se sopivin tai oikeudenmukaisin. <\/p>\n\n\n\n
Raportti on siis sek\u00e4 arvokas ett\u00e4 puutteellinen teos. Se on arvokas siksi, ett\u00e4 se haastaa taloustieteen ja talouspolitiikan nykyisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja osoittaa niiden ep\u00e4realistisuuden ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden suhteessa luontoon. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 nykyisest\u00e4 vapaasta markkinatalousj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 tuskin ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 pois l\u00e4hiaikoina, mink\u00e4 vuoksi sen fundamentaalinen muuttaminen nousee realistisimmaksi ratkaisuksi. Se on siit\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s puutteellinen, sill\u00e4 se ei kykene irtautumaan taloustieteellisest\u00e4 ajattelutavasta eik\u00e4 tarkastele luonnon moninaisuutta ja moniarvoisuutta itseisarvoina. Raportti tarjoaa t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia ja ehdotuksia luonnon monimuotoisuuden kriisin ratkaisemiseksi, mutta tekee sen nykyisen taloustieteellisen dogman raameissa, jonka mukaan jatkuva kasvu on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/p>\n\n\n\n
Dasguptan raporttia voidaan kaiken kaikkiaan pit\u00e4\u00e4 uraauurtavana ja silmi\u00e4 avaavana teoksena, joka haastaa nykyisen talousj\u00e4rjestelm\u00e4n perusteita ja osoittaa sen kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden suhteessa luontoon. Se on my\u00f6s kunnianhimoinen tavoitteessaan saada aikaan radikaaleja muutoksia talouden ajatteluun ja toimintaan. Raportti on kuitenkin my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4 ep\u00e4t\u00e4ydellinen tuotos, ett\u00e4 se ei ota huomioon kaikkia n\u00e4k\u00f6kulmia ja vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden kriisin ratkaisemiseksi. Raportti ei esimerkiksi k\u00e4sittele riitt\u00e4v\u00e4sti tosiasiallisia poliittisia ja sosiaalisia esteit\u00e4 ja haasteita muutoksen toteuttamiselle. Siin\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnusteta riitt\u00e4v\u00e4sti muiden tieteenalojen ja tieteen ulkopuolisten toimijoiden panosta ja osaamista luonnon monimuotoisuuden kriisin ymm\u00e4rt\u00e4miseksi ja ratkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n
— Ryhm\u00e4 ekosysteemipalvelut ja el\u00e4inoikeudet<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Luonnon monimuotoisuuden ja talouden keskin\u00e4isten riippuvuuksien arviointi: Mit\u00e4 Dasguptan raportti tarkoittaa Suomen kannalta? Valtioneuvosto, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n julkaisuja 2023:4.<\/p>\n\n\n\n https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/164619<\/a>, (luettu 5.4.2023).<\/p>\n\n\n\n Grossman, N., Mustill, T., & Nessen, C, Alexander, Skarsg\u00e5rd Explains the Answer to Everything. (It Involves Doing Some Math.), The New York Times 2022<\/p>\n\n\n\n \u00a0https:\/\/www.nytimes.com\/2022\/01\/06\/opinion\/alexander-skarsgard-partha-dasgupta.html<\/a>\u00a0(luettu 5.4.2023).<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hde, Ville, Mit\u00e4 Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta? Bios 2021.<\/p>\n\n\n\n \u00a0https:\/\/bios.fi\/dasguptan-raportti\/<\/a> (luettu 5.4.2023).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Dasguptan raportti on Iso-Britannian valtiovarainministeri\u00f6n tilaama selvitys luonnon monimuotoisuuden taloudellisesta arvosta ja luontokadon hinnasta. Raportin kirjoittaja, taloustieteen professori Partha Dasgupta, pyrkii osoittamaan, miten nykyinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 on ep\u00e4onnistunut huomioimaan luonnon merkityksen ihmiskunnan hyvinvoinnille ja kest\u00e4vyydelle. Dasgupta on ansioitunut akateemikko, joka on saanut useita tunnustuksia usean vuosikymmenen aikana tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimuksesta ja h\u00e4nt\u00e4 on kutsuttu muun muassa nimell\u00e4 \u201dChampion … Continue reading Dasguptan raportti<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-145","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=145"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":146,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions\/146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=145"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=145"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=145"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}