Viime aikoina julkisen keskustelun kohteeksi on noussut koirien terveysongelmat sek\u00e4 yleisesti ulkon\u00e4k\u00f6keskeinen jalostaminen. Jalostamisessa on keskitytty enemm\u00e4n koirien ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n kuin niiden terveyden edist\u00e4miseen tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n huomioimiseen. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4lle voidaan pit\u00e4\u00e4 tiettyjen koirarotujen muuttumista niin sanotuiksi muotiroduiksi. Usein syyn\u00e4 muotirodun kehittymiseen on koiran ulkon\u00e4k\u00f6 tai se, ett\u00e4 joku julkisuudesta tunnettu henkil\u00f6 omistaa saman rotuisen koiran. T\u00e4h\u00e4n luokkaan kuuluvina koirarotuina voidaan pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi ranskanbulldoggia ja chihuahuaa, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 mainittu kuuluu brakykefaalisen oireyhtym\u00e4n piiriin, jossa koiran kallo ja kuono ovat hyvin lyhyet vaarantaen koiran mahdollisuuden hengitt\u00e4\u00e4 normaalisti. T\u00e4llainen tila ei ole normaalisti syntynyt, vaan se on aiheutunut jalostamisesta, jossa on haluttu vahvistaa kyseist\u00e4 fyysist\u00e4 ominaisuutta. Valitettavan moni kasvattaja on valinnut kasvatuskriteerikseen jonkin tietyn ulkon\u00e4\u00f6llisen tekij\u00e4n, kuten esimerkiksi \u201ds\u00f6p\u00f6yden\u201d terveydellisten aspektien ylitse. Muotirotuilmi\u00f6n seurauksena syntyy my\u00f6s pentutehtailua, kun kysynt\u00e4 on suurempaa kuin tarjonta. Pentutehtailun kasvaessa my\u00f6s koirien terveydelliset ongelmat kasvavat, kun jalostamisen ainoana intressin\u00e4 on vain siit\u00e4 saatava voitto.<\/p>\n\n\n\n
Ulkon\u00e4k\u00f6keskeist\u00e4 jalostamista tapahtuu kuitenkin muidenkin seurael\u00e4imiksi luettavien el\u00e4inten parissa kuin vain koirien. Ulkon\u00e4k\u00f6keskeinen jalostaminen on her\u00e4tt\u00e4nyt huolta koirien lis\u00e4ksi my\u00f6s kissojen ja hevosten keskuudessa. Kissojen keskuudessa kritiikin kohteeksi on joutunut jalostusmuoto, jossa ihaillaan lyhyit\u00e4 etujalkoja, mik\u00e4 saa kissan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi kengurulta tai oravalta. Hevosten osalta jalostus painottuu mahdollisimman korkean suorituskyvyn tavoittelemiseen, mutta my\u00f6s esimerkiksi arabianhevosten keskuudessa jalostaminen on viety \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin juuri ulkon\u00e4k\u00f6keskeisess\u00e4 jalostustyyliss\u00e4, jossa joiden yksil\u00f6iden p\u00e4\u00e4t on jalostettu niin koveriksi, ett\u00e4 muoto aiheuttaa hevosille hengitysvaikeuksia.<\/p>\n\n\n\n
Hy\u00f6tyel\u00e4inten osalta jalostamisessa taas keskityt\u00e4\u00e4n mahdollisimman suuren hy\u00f6dyn saamiseen. Esimerkiksi kanoilla tavoitellaan mahdollisimman suurta munatuotantoa ja lypsykarjalla mahdollisimman suurta maitotuotantoa. Ihmisen tarve saada mahdollisimman suuri hy\u00f6ty on johtanut joissakin maissa siihen, ett\u00e4 el\u00e4inten hy\u00f6typrosenttia kasvatetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hormonivalmisteita el\u00e4imen kasvatuksessa. T\u00e4llaisten jalostamistapojen jalkoihin on j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4ysin el\u00e4inten terveyden huomiointi jalostusprosessissa. Kun terveydellisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on laiminly\u00f6ty jalostamistoiminnassa pidemm\u00e4n aikaa, on se joidenkin rotujen osalta johtanut siihen, ett\u00e4 rodun edustajista l\u00f6ytyy enemm\u00e4n sairaita yksil\u00f6it\u00e4 kuin tervein\u00e4 pidett\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4n johdosta jalostustoiminta on kohdannut tiukkaa kritiikki\u00e4 ja yhteiskunnallista liikehdint\u00e4\u00e4 jopa sellaiseen suuntaan, jossa pohditaan tiettyjen rotujen jalostamisen kielt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4llainen jalostamisen t\u00e4ysikielto ei taas kulje mill\u00e4\u00e4n tavalla k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 kirjoitusta varten tutustuin Wenche Farstadin kirjoittamaan artikkeliin \u201d Ethics in animal breeding\u201d. Farstad on norjalainen el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen kandidaatti, joka on v\u00e4itellyt itsens\u00e4 kahdesti tohtoriksi, ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla v\u00e4it\u00f6s koski koirien lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja toisella kertaa kettujen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Nykyisin Farstad ty\u00f6skentelee professorina kliinisen tuotantoel\u00e4intieteen osastolla Norwegian University of Life Sciencen el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelev\u00e4t el\u00e4inten lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja biotekniikkaa.<\/p>\n\n\n\n
Kun eettisyydest\u00e4 ja el\u00e4inten kasvattamisesta puhutaan samassa kontekstissa, on kyse siit\u00e4, millaista on eettinen kasvatus ja onko el\u00e4imen lis\u00e4\u00e4ntyminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n moraalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jotta kasvatustoimintaa voidaan pit\u00e4\u00e4 eettisen\u00e4, on l\u00e4ht\u00f6kohtana se, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n terveit\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Eettisyys on my\u00f6s vahvasti yhteydess\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen. Ulkon\u00e4k\u00f6keskeinen jalostaminen ei edist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 rotukehityksess\u00e4, vaan liiallinen tietyn ominaisuuden tavoitteleminen jalostamisessa johtaa geneettisen monimuotoisuuden v\u00e4henemiseen, mik\u00e4 taas altistaa el\u00e4imet erilaisille autoimmuunisairauksille. Jotta tietty rotu saadaan pysym\u00e4\u00e4n mahdollisimman terveen\u00e4, edellytt\u00e4\u00e4 se geeniperim\u00e4n laajuutta. Moraalisen hyv\u00e4ksymisen osalta kysymys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevan ihmisen tarpeesta. Onko ihmisen tarve tai halu saada jonkin lajin edustaja niin paljon t\u00e4rke\u00e4mpi kuin ne mahdolliset riskit, joita el\u00e4inten lis\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 otetaan? <\/p>\n\n\n\n
Suomessa lis\u00e4\u00e4ntymiseen k\u00e4ytett\u00e4vien koirien pakollisia terveystarkastuksia s\u00e4\u00e4ntelee PEVISA (Perinn\u00f6llisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) rotukohtaisesti. Valitettavasti PEVISA s\u00e4\u00e4ntelee vain siihen liittyneiden rotujen kasvattamista ja esimerkiksi sekarotuiset ja rekister\u00f6im\u00e4tt\u00f6m\u00e4t koirat j\u00e4\u00e4v\u00e4t sen seurauksena t\u00e4ysin s\u00e4\u00e4ntelyn ulkopuolelle. Ohjelma ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n reaalisesti est\u00e4 rotukoirien kasvattamista ohjeistuksesta poiketen. Kissoilla vastaavanlaista kasvatusohjelmaa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 FiFe. Kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n ei yhteiskunnassamme oikeasti est\u00e4 ep\u00e4eettist\u00e4 kasvattamista. Kuinka pitk\u00e4lle ep\u00e4eettisen kasvattamisen tulee menn\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnassamme reagoidaan tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella? Viel\u00e4 hetken voimassa olevan el\u00e4insuojelulain 8 \u00a7 kielt\u00e4\u00e4 sellaisen el\u00e4injalostuksen tai jalostusmenetelmien k\u00e4ytt\u00e4misen, josta voi aiheutua el\u00e4imelle k\u00e4rsimyst\u00e4 taikka merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa el\u00e4imen terveydelle tai hyvinvoinnille, mutta kuka t\u00e4t\u00e4 toimintaa oikeasti valvoo? Mik\u00e4li yhteiskuntamme nojaa t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa vain el\u00e4insuojeluilmoituksiin sek\u00e4 valvontael\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin toimintaan, ei varmastikaan kovin suuri prosentti ep\u00e4eettisist\u00e4 kasvattajista j\u00e4\u00e4 toiminnastaan kiinni.<\/p>\n\n\n\n
— Ryhm\u00e4 ekosysteemipalvelut ja el\u00e4inoikeudet<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Farstad, Wenche, Ethics in animal breeding. Reproduction in Domestic Animals 53: Proceedings of the 20th EVSSAR Congress, Vienna, Austria, 29 June \u2013 1 July 2017, s. 4-13.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime aikoina julkisen keskustelun kohteeksi on noussut koirien terveysongelmat sek\u00e4 yleisesti ulkon\u00e4k\u00f6keskeinen jalostaminen. Jalostamisessa on keskitytty enemm\u00e4n koirien ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n kuin niiden terveyden edist\u00e4miseen tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n huomioimiseen. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4lle voidaan pit\u00e4\u00e4 tiettyjen koirarotujen muuttumista niin sanotuiksi muotiroduiksi. Usein syyn\u00e4 muotirodun kehittymiseen on koiran ulkon\u00e4k\u00f6 tai se, ett\u00e4 joku julkisuudesta tunnettu henkil\u00f6 omistaa saman rotuisen koiran. … Continue reading Ihmisten tarpeiden t\u00e4ytt\u00e4minen el\u00e4inten jalostamisen kustannuksella<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-147","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=147"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":148,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147\/revisions\/148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}