Nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnassa el\u00e4imet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esinein\u00e4 ja hy\u00f6dykkein\u00e4 ihmisen tarpeisiin. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi ihmisen ravintona, tutkimuksen v\u00e4linein\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4. Tieteen keinoin on kuitenkin pystytty todistamaan, ettei el\u00e4inten rajaton hy\u00f6dynt\u00e4minen ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu, ja globaali ilmastokriisi on pakottanut eri alojen tieteilij\u00e4t pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja el\u00e4inten hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6lle. Saman muutoksen siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 el\u00e4imen ja ihmisen v\u00e4list\u00e4 suhdetta on alettu eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin pohtia my\u00f6s eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja el\u00e4inten hyvinvointia ihmisen rakentamassa yhteiskunnassa on pyritty parantamaan. Yksi viimeisimpi\u00e4 edistysaskelia t\u00e4ll\u00e4 saralla on kansainv\u00e4lisen el\u00e4inoikeusyhdistyksen Global Animal Law Association GAL:n laatimaa luonnos el\u00e4inten terveytt\u00e4 ja suojelua koskevasta YK:n yleissopimuksesta. Sopimusluonnoksen tarkoituksena olisi luoda ensimm\u00e4inen kansainv\u00e4linen el\u00e4insuojeluj\u00e4rjestelm\u00e4 ja tavoitteena on, ett\u00e4 sopimus hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2029, jonka j\u00e4lkeen se tulisi voimaan YK:n j\u00e4senvaltioiden laink\u00e4ytt\u00f6alueilla.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelissaan \u201cReflections on the Ethical Premises Underlying the Proposed UN Convention on Animal Health and Protection\u201d Hil\u00e2l Nur Sarbak tutkii sopimusluonnoksen taustalla vaikuttavia eettisi\u00e4 ajatusmalleja ja pohtii, voitaisiinko yleissopimuksella saavuttaa sen asettamat tavoitteet sopusoinnussa el\u00e4inoikeuden laajempien tavoitteiden kanssa. Sarbak on julkisoikeuteen erikoistunut tohtorikoulutettava Galasataryn yliopistossa Turkissa. H\u00e4n on opiskellut oikeustiedett\u00e4 Istanbulin yliopistossa ja nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n ty\u00f6skentelee tutkimusavustajana Istanbul Bilgin yliopistossa julkisen kansainv\u00e4lisen oikeuden osastolla. H\u00e4n on ilmoittanut olevansa kiinnostunut erityisesti kansainv\u00e4lisest\u00e4 oikeudesta, ihmisoikeuksista sek\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4inoikeudesta. Sosiaalisessa mediassa Sarbak esiintyy ilmaston, el\u00e4inten ja tasa-arvon puolesta puhujana. <\/p>\n\n\n\n
Tarkastelun pohjaksi Sarbak asettaa voimassa olevan kansainv\u00e4lisen el\u00e4inoikeuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n nykytilan. Sitovaa kansainv\u00e4list\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi uhanalaisten lajien ja villiel\u00e4inten suojelemiseksi sek\u00e4 biodiversiteetin s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Euroopan unionin tasolla on lis\u00e4ksi olemassa alueellista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 koskien el\u00e4inten hyvinvointia, mutta kaikkia el\u00e4inlajeja suojaavan sitovan s\u00e4\u00e4ntelyn osalta kansainv\u00e4lisess\u00e4 oikeudessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suuri aukko. Kansainv\u00e4linen el\u00e4inten terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 organisaatio World Organisation for Animal Health (OIE) on lis\u00e4ksi laatinut erilaisia toimintaohjeita el\u00e4inten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t kuitenkaan ole sitovia ja niill\u00e4 on onnistuttu vain liev\u00e4sti parantamaan el\u00e4inten oloja huolehtimalla siit\u00e4, ett\u00e4 kun el\u00e4imet tapetaan, se tapahtuu hell\u00e4varaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajan mukaan nykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n taustalla vaikuttaa utilitaristinen antroposentrismi eli ihmiskeskeisyys, jossa teon moraalinen hyvyys m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen ihmisille tuottaman hy\u00f6dyn perusteella. T\u00e4m\u00e4 ilmenee s\u00e4\u00e4ntelyn sanamuodoista, joissa el\u00e4imiin viitataan esinein\u00e4 ja hy\u00f6dykkein\u00e4 ihmisen tarpeisiin. Monien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten kohdalla tunnistetaan my\u00f6s el\u00e4inten arvo, suojelu ja s\u00e4ilytt\u00e4minen, mutta n\u00e4m\u00e4 arvot j\u00e4\u00e4v\u00e4t vastakkaisen intressin, el\u00e4inten tehokkaan hy\u00f6dynt\u00e4misen varjoon. Sarbakin mukaan eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta el\u00e4imet tuntuvat olevan joko kokonaan poissuljettuja tai toissijaisia. El\u00e4inten arvo tunnistetaan, mutta se on aina v\u00e4h\u00e4isempi kuin ihmisen. Sarbak tutkii artikkelissaan, pystyyk\u00f6 uusi sopimusluonnos erottumaan t\u00e4st\u00e4 eettisest\u00e4 ajatusmallista.<\/p>\n\n\n\n
Eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta sopimusluonnos n\u00e4ytt\u00e4isi edelleen kallistuvan utilitaristiseen suuntaan, jonka pohjalle my\u00f6s nykyinen s\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on rakennettu. Se kuitenkin tiedostaa, ett\u00e4 t\u00e4llaisella ajattelulla on rajansa, johdatellen samalla ajatukseen, jonka mukaan el\u00e4imet ovat arvokkaita, tietoisia ja tuntevia olentoja, jotka t\u00e4m\u00e4n vuoksi ansaitsevat tulla kohdelluksi kunnioituksella. Sopimusluonnoksessa el\u00e4inten suojelu rakentuukin pitk\u00e4lti tietoisuuden ja tuntemiskyvyn ymp\u00e4rille. Yleissopimuksessa termi\u00e4 \u201del\u00e4in\u201d k\u00e4ytett\u00e4isiin kattamaan kaikki muut lajit kuin ihmiset. N\u00e4in ollen el\u00e4imen tietoisuus ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s suojelun piiri laajennettaisiin koskemaan kaikkia el\u00e4inlajeja. Tuntemiskyvyn asettaminen keskeiseksi kriteeriksi el\u00e4inten suojelulle ei kuitenkaan kirjoittajan mielest\u00e4 ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu, sill\u00e4 v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen el\u00e4in olisi samalla tavalla tunteva olento, on tieteellisesti kumottavissa. <\/p>\n\n\n\n
Sarbak nostaa esiin kiinnostavan ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inten oikeudet on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikea saada niiden yhteiskuntien poliittiselle asialistalle, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4 onnistuneet turvaamaan laillisia oikeuksia heikommassa asemassa oleville ja ep\u00e4oikeutetuille ihmisryhmille. Se, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n nostaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ihmisten tasolle tutkimatta kriittisesti, miksi olemassa olevat ihmisoikeuksien suojeluj\u00e4rjestelm\u00e4t ep\u00e4onnistuvat, asettaa riskin sille, ett\u00e4 olemassa olevaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n vain paikata sen sijaan, ett\u00e4 oikeasti puututtaisiin ongelman ytimeen. Uudella yleissopimuksella voitaisiin kyll\u00e4 muuttaa nykyist\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, kuitenkaan puuttumatta syrjiviin rakenteisiin, joiden p\u00e4\u00e4lle se on rakennettu. Kirjoittaja esitt\u00e4\u00e4 loppuun n\u00e4kemyksens\u00e4, jonka mukaan t\u00e4llaisen pohdinnan on oltava tarkastelun l\u00e4ht\u00f6kohtana, mik\u00e4li halutaan laatia el\u00e4inten suojelua koskeva lakimuutos, joka voisi todella onnistua liberaalin el\u00e4inoikeusajattelun tavoitteissa.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja toteaa artikkelissaan, ett\u00e4 uusi sopimusluonnos vahvistaisi el\u00e4inten asemaa, mutta el\u00e4inten oikeudet ovat kuitenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rajalliset niin kauan kuin el\u00e4imet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esinein\u00e4. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksen siit\u00e4, voidaanko riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4insuojelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 koskaan saavuttaa, mik\u00e4li s\u00e4\u00e4ntely on rakennettu utilitaristisen antroposentrismin pohjalle? Yleissopimusluonnos pyrkii takaamaan suojelua kaikille tunteville el\u00e4inlajeille. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 her\u00e4\u00e4 kysymys my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li sopimus hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin, miten tuotantoel\u00e4inten eriarvoinen asema muihin el\u00e4imiin verrattuna pystytt\u00e4isiin tulevaisuudessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puitteissa justifioimaan? Uusi yleissopimus on rakennettu tiedostaen, ett\u00e4 el\u00e4inten hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on rajansa, ja uuden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n motiivina vallitseekin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inten hyvinvoinnin edist\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa my\u00f6s ihmisten hyvinvointia. Sopimuksessa kehotetaan etsim\u00e4\u00e4n uudenlaisia ratkaisuja el\u00e4inten hy\u00f6dynt\u00e4miselle, mutta p\u00e4\u00e4asiassa sopimuksen painopiste on kuitenkin el\u00e4imen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen k\u00e4rsimyksen minimoinnissa. Loppuun esit\u00e4n viel\u00e4 kysymykseni siit\u00e4, miten t\u00e4llainen tavoite voitaisiin koskaan tosiasiallisesti saavuttaa s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4, joka ei tehokkaasti aseta rajoja el\u00e4inten hy\u00f6dynt\u00e4miselle?<\/p>\n\n\n\n
— Ryhm\u00e4 ekosysteemipalvelut ja el\u00e4inoikeudet<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sarbak, Hil\u00e2l Nur, Reflections on the Ethical Premises Underlying the Proposed UN Convention on Animal Health and Protection, Global Journal of Animal Law 10 (2) 2022. (Special Issue on International Law and Animal Health and Protection: Persistent Themes, New Prospects for Change).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnassa el\u00e4imet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esinein\u00e4 ja hy\u00f6dykkein\u00e4 ihmisen tarpeisiin. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi ihmisen ravintona, tutkimuksen v\u00e4linein\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4. Tieteen keinoin on kuitenkin pystytty todistamaan, ettei el\u00e4inten rajaton hy\u00f6dynt\u00e4minen ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu, ja globaali ilmastokriisi on pakottanut eri alojen tieteilij\u00e4t pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja el\u00e4inten hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6lle. Saman muutoksen siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 el\u00e4imen ja ihmisen v\u00e4list\u00e4 suhdetta on alettu … Continue reading El\u00e4imen paikka ihmisen yhteiskunnassa \u2013 kansainv\u00e4linen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 kokonaisuudistuksen tarpeessa?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-149","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=149"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":151,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149\/revisions\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}